Pölynhallinta on laatuprosessi!

Pölynhallinta on laatuprosessi!

Kyllä. Pölynhallinta on prosessi. Se ei ole vain valinnainen määrä toimenpiteitä, laitteita tai hyväksi havaittuja työtapoja. Prosessissa kysymys on sarjasta toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen, ja se on toistettavissa samanlaisena aina uudelleen ja uudelleen.  Toimenpiteet tehdään oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä. Jos jokin toimenpide jää välistä, niin prosessissa tapahtuu virhe ja se näkyy lopputuloksessa. Valitettavasti.

Lataa ilmainen e-kirja “Pölynhallinta on laatuprosessi” (15 sivua), joka opastaa sinut prosessiajatteluun pölynhallinnassa. Siten voit kehittää parempia toimintatapoja ja saavuttaa paremman laadun työmaallasi.

Kolmivaiheinen prosessi vie maaliin

Työmaa-aikainen pölynhallinta voidaan jakaa kolmeen päällekkäiseen vaiheeseen, jotka pitävät sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Tätä edeltää suunnittelu ja koulutus. Työmaalla pölynhallintaprosessin tuottamaa laatua täytyy seurata ja valvoa säännöllisesti koko työmaan ajan. Lopuksi suoritetaan puhtauden arviointi ennen kuin rakennus luovutetaan tilaajalle.

  • Aktiivisella pölynhallinnalla tarkoitetaan prosessin vaihetta, jossa työntekijä osallistuu aktiivisena toimijana pölyntorjuntaan käyttämällä pölynhallintalaitteita ja noudattamalla vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdepoistolaitteiden käyttöä materiaalien työstössä tai valmislaastien käyttöä.
  • Passiivinen pölynhallinta on osa prosessia, jossa työntekijä ei ole aktiivinen osallistuja vaan pölynhallinta toimii riippumatta yksittäisten työntekijöiden toimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työmaan ilmanvaihtoa, osastointeja, alipaineistusta tai yleisilmanpuhdistusta. Passiivinen pölynhallinta kykenee pitkällä aikavälillä korjaamaan inhimillisiä virheitä eli se toimii ikään kuin aktiivisen pölynhallinnan varajärjestelmänä.
  •  Korjaavat toimenpiteet ovat siivoamista, siivoamista ja siivoamista. Aina, kun joudutaan siivoamaan, niin vahinko on jo tapahtunut, eli pöly on päässyt leviämään työmaalle. Aktiivisella ja passiivisella pölynhallinnalla voidaan vähentää merkittävästi siivoamisen tarvetta.

Laatuprosessien rooli tulee kasvamaan myös pölynhallinnassa

Tulevaisuudessa kiristyvät säädökset tulevat edellyttämään rakentajilta yhä parempaa pölynhallintaprosessien tuntemusta ja noudattamista. Aktiivisten ja passiivisten pölynhallintatoimenpiteiden rooli prosesseissa tulee kasvamaan. Vain siten voimme taata puhtaan lopputuloksen lisäksi myös turvallisen ja terveellisen työympäristön rakennustyöntekijöille.

Pölyttömin terveisin,

Antti Väisänen
Consair Oy
antti.vaisanen(at)consair.fi

Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölynhallinnasta puhutaan paljon, mutta todellisuus työmaalla on usein kaikkea muuta kuin pölytöntä.

Välinpitämättömyys on pahin ongelma

Yksikin välinpitämätön työntekijä, joka pöläyttää laastipölyt ilmaan käyttämättä suojalaitteita ja pölynhallintamenetelmiä, kuten alipaineistusta tai kohdepoistoa, on liikaa. Se, että työmaalla siivotaan, ei auta työntekijää suojautumaan terveydelle vaaralliselta pölyltä työnteon aikana.

Puhtausvaatimus pitää asettaa kaikille työmaan osapuolille

Puhtaudenhallinta lähtee pääurakoitsijasta, joka asettaa tavoitteet työmaan puhtaudelle ja määrittelee keinot niihin pääsemiseen. Jokaisen aliurakoitsijan ja yksittäisen työntekijän tulee ymmärtää oman työnsä, sekä koko ketjun saumattoman yhteistyön merkitys rakennustyömaan pölynhallinnassa.

Ongelmana rakennustyömailla ei aina ole ohjeiden puute vaan niiden noudattamatta jättäminen. Huonot työskentelyolosuhteet ja yleinen, pääurakoitsijatasolta asti tuleva piittaamattomuus työmaan puhtautta kohtaan lisäävät myös työntekijöiden välinpitämättömyyttä.

Terveysriskit haltuun koulutuksella

Puhtausvaatimus ei saisi koskea vain jo siivottua tilaa, vaan myös työn aikaisia olosuhteita työmaalla. Yleisen siisteyden ja työturvallisuuden on oltava kunnossa, eikä turhia riskejä työntekijöiden terveyden kustannuksella oteta. Tämän pitää koskea myös suojautumista rakentamisessa käytettyjen materiaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta. Siksi kaikilla työmailla tarvitaan tiedotusta ja koulutusta.

Pölynhallinnasta kannattaa pitää meteliä

Rakentamisen puhtaudelle asetetut tavoitteet, työmaan siivous ja urakoitsijoiden velvollisuudet kannattaa ottaa esille jo työmaan aloituskokouksessa. Koko työmaan henkilöstö on hyvä kouluttaa asetetuista laatutavoitteista, työmaasiivouksesta sekä laadunseurannan toteutuksesta. Eikä asiaa pidä unohtaa sen jälkeenkään, vaan pölynhallinnasta pitää pitää ääntä koko rakennushankkeen ajan.

Työmaan puhtaus on hyvä ottaa agendalle aina urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Onko pölynhallintamenetelmät toteutettu sovitusti, onko siivous sillä laatutasolla, millä sen pitäisi olla? Miten puutteet korjataan, jos niitä on?

Hengityssuojaimet voidaan kokea hankaliksi

Hengityssuojainten käyttö on tärkeää, sillä laasti-, sementti- ja betonipöly sisältävät terveydelle vaarallisia aineita, kuten kvartsia. Mutta suojainten käyttö koetaan usein hankalaksi – hengittäminen on raskasta jo muutenkin raskaassa työssä. Siksi kannattaa valita pölyämättömiä materiaaleja ja työmenetelmiä sekä käyttää kohdepoistolaitteita ja ilmanpuhdistimia.

Oikealla asenteella enemmän säästöjä kuin kustannuksia

Työn edetessä puhtausvaatimuksiin kohdistunut vastustus ja epäily hälvenevät, kun kaikki havaitsevat puhtauden mukanaan tuomat hyödyt. Työympäristöstä tulee turvallisempi ja viihtyisämpi, ja loppujen lopuksi myös asiakas on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen.

Pölynhallinta on laatutekijä ja samalla mahdollisuus tavoitella P1-puhtausluokan tilojen rakennushanketta. Ennen kaikkea tarvitaan järjestelmällisyyttä ja oikeanlaista asennetta pölynhallintaa kohtaan.

Kun asenteet pölynhallintaa kohtaan ovat kohdallaan ja oikeat työtavat on omaksuttu, työmaan puhtaudesta syntyy enemmän säästöjä kuin kustannuksia.

Tule mukaan luomaan pölynhallinnan uutta aikakautta

Tule mukaan luomaan pölynhallinnan uutta aikakautta

Tervehdys, olen Laura Rinta-Jouppi, palvelumuotoilija, Consairin tiimin uusin vahvistus. Tehtäväni on pelastaa rakennustyöntekijät keuhkosairauksilta ja ihmiset sisäilmaongelmien haitoilta. Tavoite on kova ja vaatii supervoimia. Nyt etsin alan asiantuntijoita ja tekijöitä P1-projektiryhmään, jossa joukkoälyn voimalla keksimme parhaimmat ratkaisut pölynhallintaan koko rakennusalan parhaaksi.

Lähes 20 vuotta sitten luotujen P1-vaatimuksien tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjälle, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. P1-määräyksiä noudattamalla saadaan terveelliset työolot myös työntekijöille, ei pelkästään puhdas sisäilma talon loppukäyttäjälle.

P1-puhtausluokan rakentaminen on koettu haastavaksi

P1-vaatimukset koetaan usein hankaliksi. Rakennuttajilla/tilaajilla voi olla vaikeuksia saada tarjouksia korjaus- ja rakennuttamishankkeisiin, mikäli hanke halutaan toteuttaa P1-määräysten mukaisesti. Tilaajan on vaikea kilpailuttaa työtä ja arvioida tarjousten laatua, jos hän ei tiedä mitä on tilaamassa.

On yleistä, että käynnissä olevien P1-hankkeiden kustannukset kasvavat ja työt viivästyvät alihankkijoiden ja rakennuttajien P1-kokemattomuuden tai piittaamattomuuden vuoksi. Työntekijöiden mielestä P1-määräykset saatetaan kokea työtä hankaloittaviksi irralliseksi asioiksi.

Tule mukaan luomaan pölynhallinnan uutta aikakautta!

Tulemalla mukaan Consairin vetämään KIRA-digi-rahoitusta saaneeseen P1-projektiin, pääset uudistamaan rakennusalaa, opit lisää pölynhallinnasta ja saat uusia näkökulmia rakennustuotantoon. Samalla opit palvelumuotoilun saloja.

Tapaamme kahden viikon välein esimerkiksi Maria01 start up -keskuksessa Helsingissä loka-tammikuussa. Voit osallistua omien aikataulujesi mukaan tapaamisiin, välillä myös etäyhteydellä omalta työpaikaltasi.

Kerron mielelläni lisää!
Laura Rinta-Jouppi
[email protected]
Puh. 044 7262367

Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Consair Oy:n Frank Russi kävi Espoon Lippulaivan työmaalla haastattelemassa Rakennuslordi Oy:n Jouni Ojalaa aiheena tuotannonohjaus, tietomallinnus sekä pölynhallinta. Katso videolta vinkit tietomallinnuksen, 4D:n ja dronejen hyödyntämiseen tuotannonohjauksessa. Miten pölynhallinta linkittyy tietomallinnukseen?

Lippulaiva-hankkeessa rakennetaan kokonaan uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi kauppakeskus, jossa tulee olemaan myös uusi metroasema ja bussiterminaali. Maanrakennustyöt olivat parhaillaan käynnissä videon tekohetkellä kesäkuussa 2018. Jouni Lehto Rakennuslordi Oy:stä toimii Lippulaivassa Lehto Groupin alikonsulttina ja hän tekee aikataulutusta, tuotannonohjausta ja tietomalleja.

Katso kerralla koko video (n. 21 min) tai valitse alta itseäsi kiinnostavat osa-alueet parin minuutin pätkinä.

Intro. Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla, Jouni Ojala ja Frank Russi
Katso tästä videolla keskustelevien Jouni Ojalan ja Frank Russin esittelyt ja yksittäisten videoiden aiheet.
Katso intro-video

Osa 1 Tietomallinnus tuo laatua rakentamiseen
Lippulaivan työmaalla hyödynnetään 4D-tietomallinnusta tuotannonohjauksessa. Digitaaliset työvälineet tuovat oman tärkeän lisänsä rakentamiseen. Miten digitalisaatio vaikuttaa rakentamisen laatuun?
Katso Osa 1

Osa 2 4D ja drone-kuvaukset apuna tuotannonohjauksessa
Lippulaivan työmaalla 4D-kuvat ovat päivittäinen työkalu, mutta sen käyttöönotto ja käyttäminen vaatii resursseja. Lippulaivassa on käytössä drone-kuvaus, jolla helpotetaan työmaan suunnittelua ajantasaisella tilannekuvalla. Tuotannonohjaus ja digitalisaatio muodostavat kokonaisuuden.
Katso Osa 2

Osa 3 Miten digitalisaatio on otettu vastaan työmaalla?
Digitalisaation käyttöönotossa suurin haaste on valmiiden ohjelmistojen puute. Lopulta kun voidaan kommunikoida tietomallien avulla, ei kukaan kyseenalaista sitä, etteikö se olisi järkevää.
Katso Osa 3

Osa 4 Miksi työmaalla sammutetaan tulipaloja? Auttaako digitalisaatio?
“Tulipaloja” työmailla sammutellaan siksi, että työmailla on krooninen aliresurssointi. Digitaalisuus auttaa, mutta sen käyttöönotto vie resursseja.
Katso Osa 4

Osa 5 Puhtaudenhallinta tuotannonohjauksessa ja P1 rakentamisessa
Usein työmaalla ei ole yhtään mestaa valmiina, vaan joka nurkassa on häntiä jäljellä, eikä mitään paikkaa saada täysin valmiiksi. Tällöin seuraavakaan työvaihe ei pääse maaliin. Oikein tehty pölynhallinta tehostaa tuotantoa, koska se pakottaa työmaan toimimaan systemaattisesti.
Katso Osa 5

Osa 6 Pölynhallintaa purku- ja maansiirtotöissä
Miten Lippulaivan purkuvaiheessa on tehty pölynhallintaa huomioiden ympärillä asuvat ja asioivat ihmiset?
Katso Osa 6

Osa 7 Pölynhallinnan haasteet ja hyödyt tuotannonohjauksessa
Aikaisemmin ongelma pölynhallinnassa oli asenteet, mutta nykyään on paljon työmaita, joilla on käytetty tehokkaita pölynpoistokoneita. Pölynhallinta helpottaa kaikkien arkea työmaalla, kun paikat eivät ole pölyssä ja likaisina.
Katso Osa 7

Osa 8 Pölynhallinnan hyödyt löydetään käytännössä
Pölynhallinnan pitkän aikavälin hyödyt on alalla vielä huomaamatta. Ne, jotka ovat pölynhallintaa kokeilleet, ovat huomanneet sen hyödyt.
Katso Osa 8

Osa 9 Pölynhallinta mukaan 4D-mallinnukseen
Miten pölynhallinnan saa mukaan tietomallinnukseen? Mesta kerrallaan valmiiksi -logiikka toimii tässäkin.
Katso Osa 9

6 tapaa epäonnistua rakennustyömaan pölynhallinnassa

6 tapaa epäonnistua rakennustyömaan pölynhallinnassa

Hyvät aikeet eivät aina muutu hyväksi pölynhallinnaksi. Miksi näin käy?

Useilla työmailla pölynhallinta koetaan tärkeäksi, sekä työterveyden että rakentamisen laadun kannalta. Valvoja vaatii pölynhallintaa ja rakennuttaja odottaa saavansa puhtaan rakennuksen käyttöönsä sen valmistuttua. Siitä huolimatta vain Strömsössä pölynhallinta aina onnistuu. Muilla työmailla voi käydä niin, että hienojakoinen, näkymätön pöly leviää kaikkialle, myös ilmanvaihtokanaviin ja alapinnoille, jotka ovat vaikeasti siivottavia.

Tässä kuusi tapaa epäonnistua:

  1. Työntekijät laistavat aktiivisesta pölynhallinnasta. Tarkoittaa sitä, että pölyn annetaan syntyä ja levitä työmaalle. Omia jälkiä ei siivota, työssä ei käytetä kohdepoistoa ja osastointiovet jätetään auki. Vasta lopuksi aletaan ihmetellä, miten pöly saadaan pois. Ei meillä ennenkään ole hallittu pölyä ja voihan sitä siivota sen jälkeen, kun on ensin sotkettu.

2. Urakoitsija ei uskalla vaatia alihankkijoilta hyvää pölynhallintaa. Katsotaan pölyävää työmaata läpi sormien siinä pelossa, että alihankkija ei enää halua tulla seuraaville työmaille töihin. Kun näille pitää tehdä hommia kohdepoistajilla ja rakennella sekoituskoppeja.

3. Rakennuttajan vaatimus hyvästä pölynhallinnasta esitetään liian epämääräisesti, jotta urakoitsijan olisi helppo toteuttaa se.

4. Pölynhallintasuunnitelmaa ei tehdä tai se kopioidaan muokkaamatta edelliseltä työmaalta. Jos suunnitelma tehdään, siitä ei kerrota kenellekään ainakaan työmaakokouksissa, eikä sitä noudateta. Suunnitelma pölyttyy mapissa, kuten työmaakin.

5. Urakoitsijan varaama pölynhallintakalusto loppuu kesken, kun työmaa ei etenekään suunnitellusti aikataulussa. Myös huoltaminen saattaa unohtua, kun suunnitelmat eivät toteudu. Kalusto on tarkoitukseen sopimatonta, liian pientä (koska on “säästetty”) tai liian suurta, joten sitä ei viitsitä siirtää mestalta toiselle.

6. Työmaalla ei tehdä kerralla valmista, vaan sinne tänne jää “häntiä”, joita on vaikea hallita. Hännät hoidetaan “ihan vain nopeasti” ilman pölynhallintakalustoa, joka on jo siirtynyt seuraavaan mestaan. Vaikka pölyäviä töitä ei saisi vauhdista tippuneella mestalla tehdä ilman kohdepoistoa.

Miten onnistut?

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin aktiivinen pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Suunnitelmallinen, prosessinomainen pölynhallinta sekä siihen liittyvät koulutukset, säännölliset työmaapalaverit ja jatkuva seuranta auttavat sinua puhtaan rakennustyömaan saavuttamisessa.

Ota pöly haltuun aktiivisella pölynhallinnalla, esimerkiksi kohdepoistolla heti sen syntyhetkellä, ennen kuin se leviää ympäristöön. Pölyntorjunnassa kannattaa käyttää aina vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Tietyt tilat ja olosuhteet voivat erikseen vaatia kohdepoiston käyttöä, minkä tilaaja saattaa kirjata urakkasopimukseen.

Tsemppiä pölynhallintaan!