Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Jos työskentelet rakennustyömaalla askelmittari mukanasi, niin eiköhän siellä melkoisia lukemia näy päivittäin. Hyvä kunnon kannalta, mutta kukaan ei varmaan halua ottaa turhia askeleita.

Turhia askeleita kuitenkin tulee, kun joudut siirtymään pölyävää laastin, sementin tai betonin tai muiden kiviaineiden vispiläsekoitusta varten erilliseen alipaineistuskoppiin, ehkä toiseen kerrokseen tai tekemään sekoituksen ulkona. Puhumattakaan siitä, että takaisin tullessasi joudut kantamaan painavia paljuja. Tämä kävelykierros tehdään siksi, ettei pöly leviä rakenteilla olevaan tilaan, etkä sinä, eivätkä työtoverisi altistu vaaralliselle pölylle.

Kiviainespölyn näet leijuvan paljaalla silmälläkin. Se kaikkein vaarallisin pöly ei kuitenkaan näy. Näkymätön pöly kulkeutuu pahimmassa tapauksessa keuhkorakkuloihin asti. Se aiheuttaa  mittavia terveyshaittoja, kuten keuhkosyöpää ja pölykeuhkoa. Lisäksi betoni- ja laastipöly kertyy nenään ja maistuu suussasi vielä työpäivän jälkeenkin.

Kohdepoistolaite vähentää askeleita ja säästää aikaa

Ratkaisu turhiiin askeleisiin on kohdepoistolaite, joka kulkee helposti sinne, missä työtä tehdään. Pölyntorjunta kannattaa tehdä juuri siellä missä pölisee. Pienikokoinen ja näppärä kohdepoistolaite siirtyy tiimin mukana aina seuraavaan työkohteeseen, myös kapeista paikoista sekä rappusia ylös ja alas. Se säästää aikaasi, selkääsi ja kengänpohjiasi.

Kohdepoistolaitteen käytöstä ei synny perustamiskuluja eikä käyttöönottoon kulu aikaa, kun laitteen voi vain rullata paikalle, pistää virrat päälle ja alkaa hommiin. Kun kohde on tehty, siirtyy kohdepoistolaite näppärästi seuraavaan kohteeseen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Asiakkaamme ovat kertoneet, että P1-puhtausluokan rakentamiseen kuuluvien pölynhallinnan prosessien noudattaminen työmaalla on puhtauden lisäksi tuonut myös sujuvampaa työntekoa. Kun työmaan etenemisessä huomioidaan pölynhallinta, tehdään työtkin hyvässä järjestyksessä kerralla loppuun saakka. Kuiva-aineiden sekoitukseen tarvittava pölynhallinta suunnitellaan ja toteutetaan lähellä työskentelyaluetta, asianmukaisia laitteita hyödyntäen. Samalla vältytään pitkiltä kävelymatkoilta. Eli kuntoile vapaa-aikanasi omalla tavallasi ja säästä turhat askeleet.

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Pölynhallinta rakennustyömailla ei ole vain rakennuttajan ja rakennusurakoitsijan sekä työnjohdon asia. Myös kaupunkien rakennusvalvonta ottaa kantaa rakennustyömaiden yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Ja pölynhallintaan siinä samassa. Kaikki nämä määräykset pyrkivät samaan: rakentamisen laatuun ja ihmisten suojeluun.

Esimerkiksi Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkien rakennusvalvontavirastojen julkaisemat rakennusjärjestykset ottavat kantaa yleiseen rakentamisen siisteyteen sekä mm. pölyn, melun, jätteiden sekä liikenteen haittojen rajoittamiseen.

Kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätään siisteydestä ja haittojen rajoittamisesta

Rakennusjärjestyksissä todetaan, että “työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla.”

“(Pääkaupunkiseudun) Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto/ (Turun) Kiinteistötoimiala voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu-, pöly ja muiden haittojen rajoittamisesta.”

Oulussakin rakennustyömaa on “tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.”

Mm. Oulun kaupungin rakennusjärjestys ottaa erikseen kantaa myös korjausrakentamiseen ja rakennusten purkamiseen. Rakennuksen korjaamisessa ja purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.

Pölyn syntyminen rakennustyömaalla

Pölyä syntyy työmaan ympäristöön eniten korjausrakentamisen purkutöissä. Purkutöiden pölynhallinnassa tulee käyttää oikeita työtapoja, suojauksia sekä laitteita, joilla pölyä voidaan hallita. Myös työntekijöiden suojautumisesta tulee huolehtia, erityisen huolellisesti silloin, kun purkukohteessa on asbestia tai muita terveydelle erityisen haitallisia aineita. Purkukohde voidaan myös eristää kokonaan muovikelmulla ympäristön asukkaiden suojelemiseksi.

Rakentamisen aikana työmaalla syntyy väistämättä pölyä. Laastien kuiva-aineet, tasoitteiden ja betonin hiominen, laattojen leikkaus, puun työstö jne. levittävät pölyä työmaalla, jollei sitä hallita. Sisätiloissa syntyvä pöly saattaa kulkeutua ulos kadulle, jos työmaalla käytetään alipaineistusta, josta likainen ilma ohjataan huonosti suodatettuna ulkoilmaan. Siksi onkin parempi ottaa pöly haltuun ja talteen jo syntyhetkellä aktiivisella pölynhallinnalla.

Pölyttömyyden Domino-efekti

Kun työmaalla kiinnitetään huomiota pölynhallintaan, on sillä “domino-efekti” muuhunkin työmaan siisteyteen. Kun mestat ovat pölystä puhtaat, on työntekijöillä enemmän motivaatiota korjata jälkensä muutenkin.

Suomessa on WHO:n mukaan maailman paras ilmanlaatu, eli vähiten pienhiukkasia ilmassa. Hyvällä rakentamisen pölynhallinnalla on oma vaikutuksensa tämän ykkössijan pitämiseen.

Linkkejä rakennusjärjestyksiin:

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
Turun kaupungin rakennusjärjestys
Oulun kaupungin rakennusjärjestys

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.  Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi.  Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.