Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Pölynhallinta rakennustyömailla ei ole vain rakennuttajan ja rakennusurakoitsijan sekä työnjohdon asia. Myös kaupunkien rakennusvalvonta ottaa kantaa rakennustyömaiden yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Ja pölynhallintaan siinä samassa. Kaikki nämä määräykset pyrkivät samaan: rakentamisen laatuun ja ihmisten suojeluun.

Esimerkiksi Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkien rakennusvalvontavirastojen julkaisemat rakennusjärjestykset ottavat kantaa yleiseen rakentamisen siisteyteen sekä mm. pölyn, melun, jätteiden sekä liikenteen haittojen rajoittamiseen.

Kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätään siisteydestä ja haittojen rajoittamisesta

Rakennusjärjestyksissä todetaan, että “työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla.”

“(Pääkaupunkiseudun) Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto/ (Turun) Kiinteistötoimiala voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu-, pöly ja muiden haittojen rajoittamisesta.”

Oulussakin rakennustyömaa on “tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.”

Mm. Oulun kaupungin rakennusjärjestys ottaa erikseen kantaa myös korjausrakentamiseen ja rakennusten purkamiseen. Rakennuksen korjaamisessa ja purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.

Pölyn syntyminen rakennustyömaalla

Pölyä syntyy työmaan ympäristöön eniten korjausrakentamisen purkutöissä. Purkutöiden pölynhallinnassa tulee käyttää oikeita työtapoja, suojauksia sekä laitteita, joilla pölyä voidaan hallita. Myös työntekijöiden suojautumisesta tulee huolehtia, erityisen huolellisesti silloin, kun purkukohteessa on asbestia tai muita terveydelle erityisen haitallisia aineita. Purkukohde voidaan myös eristää kokonaan muovikelmulla ympäristön asukkaiden suojelemiseksi.

Rakentamisen aikana työmaalla syntyy väistämättä pölyä. Laastien kuiva-aineet, tasoitteiden ja betonin hiominen, laattojen leikkaus, puun työstö jne. levittävät pölyä työmaalla, jollei sitä hallita. Sisätiloissa syntyvä pöly saattaa kulkeutua ulos kadulle, jos työmaalla käytetään alipaineistusta, josta likainen ilma ohjataan huonosti suodatettuna ulkoilmaan. Siksi onkin parempi ottaa pöly haltuun ja talteen jo syntyhetkellä aktiivisella pölynhallinnalla.

Pölyttömyyden Domino-efekti

Kun työmaalla kiinnitetään huomiota pölynhallintaan, on sillä “domino-efekti” muuhunkin työmaan siisteyteen. Kun mestat ovat pölystä puhtaat, on työntekijöillä enemmän motivaatiota korjata jälkensä muutenkin.

Suomessa on WHO:n mukaan maailman paras ilmanlaatu, eli vähiten pienhiukkasia ilmassa. Hyvällä rakentamisen pölynhallinnalla on oma vaikutuksensa tämän ykkössijan pitämiseen.

Linkkejä rakennusjärjestyksiin:

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
Turun kaupungin rakennusjärjestys
Oulun kaupungin rakennusjärjestys

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.  Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi.  Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.

Näin käsittelet kuiva-ainessäkkejä pölyttömästi

Näin käsittelet kuiva-ainessäkkejä pölyttömästi

Kohdepoistolaitekaan ei pelasta työmaata sotkulta, jos laasti-, betoni- ja sementtisäkkejä käsitellään huolimattomasti niitä varastoitaessa, siirrettäessä, kaadettaessa sekoitettavaksi sekä hävitettäessä.

Tässä vinkkejä säkkien käsittelyyn ja miten alipaineistuskoppia sekä erityisesti kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, voi hyödyntää pölynhallinnassa myös näissä työvaiheissa. Lue blogistamme lisää sekoituskopin ja kohdepoistolaitteen eroista.

Kuiva-ainessäkkien varastointi

Oikein varastoituna säkit säilyvät pidempään. Säkki pölisee jonkin verran aina kuin sitä siirretään. Säilytä säkit kuormalavoilla sellaisissa erissä, joissa säkkien toistuvaa siirtelyä lavalta toiselle voidaan välttää. Lastaa säkit kuormalavoille ulkona tai sekoituskopissa. Voit myös hallita pölyisyyttä valitsemalla kooltaan pieniä säkkejä suurten säkkien sijaan. Tällöin riskit pölyn leviämiseen pienenevät. Voit myös säilyttää säkkejä sekoituskopissa. Kopin tulee kuitenkin olla riittävän suuri, jotta työntekijöille jää tarpeeksi tilaa työskennellä.

Säkkien siirtäminen

Kohdepoistolaitetta käytettäessä sekoituspiste voi sijaita työskentelyalueella. Siirrä tällöin säkit sekoituspisteeseen kuormalavalla ja varo vaurioittamasta säkkejä siirtoreitillä teräviin kulmiin tms. Sekoituspisteessä kuormalava kannattaa sijoittaa sopivaan paikkaan, mistä siirtomatka ei ole kovin pitkä, eikä riskiä säkin putoamisesta ja hajoamisesta ole.

Sekoituspisteessä olevan kuiva-ainessäkkejä sisältävän lavan viereen pitäisi myös mahtua kohdepoistaja, ja olla riittävästi tilaa työskennellä. Käynnistä kohdepoistaja ennen kuin säkkiä siirretään, koska sen täyden imutehon saavuttamiseen menee hetki. Siirrä säkki varovasti kohdepoistajan vaikutusalueelle, joka on noin 1 m3.

Mikäli käytät vispiläsekoituksessa sekoituskoppia, säkkien siirtämisessä kannattaa silti olla varovainen kopin sisällä ja välttää turhaa pölyn syntymistä.

Kaataminen sekoituksessa

Tee kaikki työvaiheet mahdollisimman lähellä kohdepoistajan imuaukkoa. Avaa säkki mahdollisimman siististi kohdepoistajan vaikutusalueella ja kaada kiviaines paljuun hallitusti. Noudata myös varovaisuutta vispilän käytössä. Käynnistä se vasta, kun vispilä on sekoitettavan massan sisällä.

Alipaineistuskopissa kaataminen kannattaa myös tehdä hallitusti, turhaa pölyttämistä välttäen. Lue lisää alipaineistuksen oikeasta toteutuksesta.

Tyhjien kuiva-ainessäkkien hävittäminen

Tämä vaihe on usein yllättävän sotkuisa. Kun säkki on tyhjä, on turha ravistella sitä ja levittää ylimääräistä pölyä ympäristöön. Taittele säkki huolellisesti käynnissä olevan kohdepoistajan edessä siten, että säkistä ei enää valu kiviainesta, eli säkin suu jää taitoksen sisään. Sen jälkeen siirrä tyhjä, taiteltu säkki jätesäkkiin tai jäte-astiaan. Vie tyhjät säkit jätesäkissä ulos jätteenkeräykseen.

Sama koskee alipaineistuskoppia, siirrä tyhjät säkit roska-astiassa ulos.

Näillä varotoimenpiteillä työmaa pysyy siistimpänä myös kohdepoistolaitteen tai alipaineistuskopin ulottumattomissa olevissa työvaiheissa.

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Helsingin kaupungin vaatimuksesta Pylon Oy toteuttaa Minervaskolanin saneerauksen P1-puhtausluokan mukaisesti, jolloin tarvitaan erinomaista pölynhallintaa.

Pölynhallintasuunnitelmassa vaadittiin käytettäväksi alipaineistajaa tai vastaavaa ratkaisua. CAMU-kohdepoistaja valittiin osaksi Minervaskolanin P1-työmaata.

Lue case studystä lisää Minervaskolanin P1-pölynhallintaratkaisuista CAMUn avulla ja katso videolta Pylon Oy:n työnjohtajan Santeri Kempin haastattelu.

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Teemme nyt nopean kyselyn rakennusalan ammattilaisille. Kyselyyn vastaaminen kestää vain noin 2 minuuttia.

Haluamme tietää, mikä on sinulle ensisijainen syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Onko syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu? Onko syy ulkopuolelta tulevassa paineessa, eli vaatiiko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa? Saamamme tiedon avulla pystymme kertomaan pölynhallinnasta yhä paremmin myös niille, jotka vielä eivät ole pölynhallinnan tärkeyteen havahtuneet.

Arvomme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme leffalippupakettia, jossa on 4 lippua (Finnkino). Käytämme yhteystietojasi vain arvonnassa.

Vastaa kyselyyn ja voita leffalippuja

Osallistu kyselyyn tästä 31.5.2018 mennessä. Ilmoitamme arvonnassa leffaliput voittaneille henkilökohtaisesti ja kerromme kyselyn tuloksista blogissamme kesäkuussa. Katso arvonnan säännöt täältä.

powered by Typeform
6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!