
Passiivinen pölynhallinta
Työmaa-aikainen pölynhallinta pitää sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Kaikkia näitä tarvitaan, mutta painopisteen tulisi olla aktiivisessa pölynhallinnassa. Passiivista pölynhallintaa tarvitaan korjaamaan aktiivisen pölynhallinnan puutteita.
Passiivisessa pölynhallinnassa rakennustyöntekijä ei ole aktiivinen osallistuja vaan pölynhallinta toimii riippumatta siitä, mitä yksittäiset työntekijät tekevät. Passiivinen pölynhallinta voi olla esimerkiksi työmaan ilmanvaihtoa, osastointeja, alipaineistusta tai yleisilmapuhdistusta.
Passiivisella pölynhallinnalla työntekijät hallitsevat työmaan ”ilmatilaa”. Tärkeintä on pitää pölyävät ja pölyämättömät työt erillisissä tiloissa. Rakennukseen tuodaan puhdasta suodatettua ilmaa ulkoa ja ohjataan se puhtaiden tilojen kautta likaisiin tiloihin. Lopuksi ilma ohjataan suodatettuna ulos. Näin saadaan poistettua ilmasta hienopöly, joka ei jää jo aktiivisessa pölynhallinnassa kohdepoistolaitteisiin. Ilmavirtojen kulkeutumista rakennuksessa ohjataan, joten pöly ei pääse leviämään hallitsemattomasti.
Passiivisessa pölynhallinnassa ilmaa voidaan kierrättää myös sisätiloissa, jolloin ilmanpuhdistuslaitteiden suodattimien täytyy kyetä tarttumaan pienhiukkasiin. Passiivinen pölynhallinta korjaa inhimillisiä virheitä pitkällä aikavälillä, eli se toimii ikään kuin aktiivisen pölynhallinnan varajärjestelmänä.
Aktiivisten ja passiivisten pölynhallintatoimenpiteiden rooli prosesseissa tulee kasvamaan. Vain siten voimme taata puhtaan lopputuloksen lisäksi myös turvallisen ja terveellisen työympäristön rakennustyöntekijöille. Siksi kannattaa panostaa erityisesti aktiiviseen ja mutta myös passiiviseen pölynhallintaan, ja jättää korjaavat toimenpiteet, eli siivoaminen vähemmälle.
Lue tästä mitä on aktiivinen pölynhallinta.
Lue lisää käytännön pölynhallinnasta rakennustyömaalla.