Puhtaus­suunnitelma  – mikä ja miksi?

Puhtaus­suunnitelma – mikä ja miksi?

Rakennuttajan antamat tavoitteet rakennushankkeen puhtausluokasta ohjaavat urakoitsijaa puhtaussuunnitelman, eli pölynhallintasuunnitelman teossa. Osana rakennushankkeen yleistä turvallisuussuunnittelua ja erityisesti P1-puhtausluokan rakentamisen suunnittelua, on urakoitsijan tehtävä myös pölynhallintasuunnitelma, johon työmaan puhtaustavoitteet kirjataan. Rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijan välisissä työmaan aloituskokouksissa esitellään suunnitellut pölynhallintaratkaisut, joilla puhtaustavoitteisiin päästään.

Pölynhallinnalla urakoitsija pyrkii estämään rakennuspölyn leviämisen työympäristöön ja rakennustyöntekijöiden sekä rakennuksen loppukäyttäjien altistumisen pölyn terveyshaitoille.

Tunne pöly ja riskit, niin löydät ratkaisut

Jotta onnistut pölynhallintasuunnittelussa, sinun on tunnistettava:

  • missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä
  • miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät
  • minkä tyyppistä pölyä syntyy
  • ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle.

 

Näin löydät myös tehokkaimmat ratkaisut pölypitoisuuksien vähentämiseen. Näiden tietojen perusteella voit tehdä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskiarviot sekä miettiä niiden seuraamukset. Voit myös poistaa välittömät riskit.

Riskianalyysisi perusteella voit valita oikeat suojaustoimenpiteet niille riskeille, joita et vielä ennakkoon pystynyt poistamaan. Kiinnitä myös huomiota käyttöturvallisuustiedotteisiin ja kemikaaliluetteloihin, jotta ne ovat työntekijöiden saatavilla ja tiedossa.

Tee puhtaussuunnitelma

Merkitse valitsemasi pölyttömät työmenetelmät sekä suojausmenetelmät työmaan puhtaussuunnitelmaan. Varmistu siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt toimivat saumattoman yhteispelin säännöin. Ota myös keskeiset pölynhallintaan liittyvät asiat mukaan urakka-asiakirjoihin.

Kirjaa suunnitelmaan myös käyttö- ja kulkurajoitukset, pölynhallintaan liittyvä toiminta ja tiedottaminen rakennustyömaalla.  P1-puhtausluokka edellyttää puhtaussuunnitelmaa, jossa on huomioitu myös työmaan osastointi, rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus sekä tilojen siivous. Ota suunnitelmassasi kantaa myös ilmanvaihtokanavien suojaamiseen pölyävien työvaiheiden välissä. Pölyävät ja likaavat työvaiheet pitää saattaa loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätöä.

Aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä korjaavat toimenpiteet

Pääasialliset keinot, joita voit pölynhallintasuunnitelmaan kirjata työmaalla käytettäväksi ovat aktiivinen pölynhallinta, eli pölyttömät työmenetelmät ja kohdepoistolaitteiden käyttö sekä passiivinen pölynhallinta, kuten ilmanvaihto, osastointi ja alipaineistus. Näiden lisäksi voit käyttää korjaavia toimenpiteitä silloin, kun aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta eivät riitä, eli oikeaoppista P1-rakentamiseen soveltuvaa siivousta. Hengityssuojaimet ovat tärkeitä pölyisiä töitä tehdessä.

Puhtaudenhallinta on asennekysymys

Järjestä riittävä koulutus ja ohjaus kaikille työmaalla työskenteleville. Tee työntekijöille selväksi pölynhallinnan ja yleisen siisteyden ylläpidon tärkeys, jotta työntekijät suhtautuvat puhtaudenhallintaan oikealla asenteella. Koulutuksessa kiinnitä erityisesti työntekijöiden huomio pölyäviin työvaiheisiin ja niiden haitallisuuteen, valittuihin työmenetelmiin ja laitteisiin sekä laitteiden oikeaan käyttöön ja huoltoon. Materiaalien suojaus on myös tärkeää, jotta likaa ja pölyä ei kulkeudu niiden mukana puhtaisiin tiloihin. Korosta jätteiden asianmukaisen hävittämisen tärkeyttä.

Työmaalla olisi hyvä nimetä erillinen P1-puhtausluokan rakentamisen vastaava. Hänen tehtävänsä on tarkkailla osastointien toimivuutta, alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden kuntoa ja suodattimien vaihtoa, sekä yleistä puhtautta.

Vaadi hengityssuojainten käyttöä silloin, kun valitut pölynhallintamenetelmät eivät suojaa työntekijää riittävästi. Pyydä työntekijöitä ilmoittamaan työnjohdolle havaitsemistaan vaaratekijöistä.

Seuraa, mittaa ja korjaa

Jotta voit luotettavasti valvoa suunnitelman toteutumista, on työmaalla suoritettava säännöllisesti mittauksia, mikäli altistumista pölylle tai muille vaarallisille aineille ei muuten voida todeta. Riskien arviointia pitää päivittää tarvittaessa.

Seuraa puhtaustavoitteiden toteutumista säännöllisesti työmaakokouksissa. Parantele pölynhallintasuunnitelmaa jatkuvasti – sitä ei pidä kopioida edelliseltä työmaalta, koska jokainen rakennushanke on erilainen. Toki moni asia toistuu samankaltaisena työmaalta toiselle.

Onnistuneella pölynhallintasuunnitelmalla kustannukset pysyvät hallinnassa ja työturvallisuus, työtehokkuus sekä viihtyvyys työmaalla paranevat.

Kvartaalikiva eli tykypäivä Consairissa

Kvartaalikiva eli tykypäivä Consairissa

Tällä kertaa blogissamme emme voisi olla kauempana rakennustyömaista, sillä näin kesällä on hyvä lähteä vähän tuulettumaan. Pyyhkiä pölyjä ajatuksistaan ja itsestään reippaassa merituulessa. Vaikka kvartaalitaloudessa emme eläkään, pidämme Consairissa ns. Kvartaalikiva-tapahtumia. Eli tehdään jotain normaalista poikkeavaa ja mielellään myös kivaa noin 3 kuukauden välein.

Tällä kertaa kvartaalikiva osui siis kesäkuuhun ja juhannusviikolle. Siksi suuntasimme Espoon edustalla sijaitsevalle Kaparen-ulkoilusaarelle pitämään Consairin kesäpäivää koko tiimin voimin.

Saimme tutun kipparimme veneineen käymään saarella jo etukäteen, sillä Kaparen-nimi vei ajatukset merirosvoseikkailuihin ja aarteenetsintään. Sitä varten maastoon piilotettiin vinkkejä ja tehtäviä sekä itse aarre. Mutta ennen kuin aarteenetsintä voi alkaa, piti saari vallata.

Kaparen on pieni saari, joten aarteenetsinnässä kutakuinkin kiersimme koko saaren ja käänsimme kiviä ja kaivoimme aarretta puun oksien alta. Vinkit olivat visaisia ja tehtävät älynystyröitä hierovia. Voittajatiimi ratkaisi ensimmäisenä tehtävänä olleen sudokun nopeasti, mutta etsi seuraavaa rastia liian kauan, eikä edes osannut ratkaista tehtävää ilman toisen tiimin apua. Mutta sen jälkeen viimeinen rasti, eli aarre löytyikin nopeasti.

Aarteenetsinnän jälkeen grillasimme lounaamme ja söimme hyvällä ruokahalulla. Iltapäivällä vielä ratkottiin puujalan heiton mestaruus. Eli kisattiin mölkkypelissä.

Tuuli, josta meteorologit olivat varoitelleetkin, nousi päivän mittaan melkoiseksi puhuriksi, mutta paluureittimme kulki turvallisesti Espoon Suvisaariston halki takaisin venesatamaan. Nyt jaksamme taas viedä pölynhallinnan ilosanomaa rakennustyömaille, ainakin kesälomiin asti.

Kuvassa vasemmalta: Takarivi Marko Takala, Frank Russi, Juho Jalonen. Eturivi: Enna Rane, Merja Jukola ja Antti Väisänen. Antto Nykänen puuttuu kuvasta.

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kuten toukokuussa 2018 tekemässämme kyselyssä selvisi, on rakennustyöntekijöiden terveys tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Eikä ihme, sillä työmaalla betonin, sementin ja laastin eli kuiva-aineiden sekoituksessa syntyy helposti kilo terveydelle vaarallista pölyä työpäivässä. Yhdestä kuiva-ainesäkillisestä syntyy sekoitustyön ohessa jopa 10 grammaa pölyä.

Työkohteessa voidaan käsitellä helposti satakin säkkiä päivässä, siitä syntyy kilo pölyä. Säkki pölyää jo sitä siirrettäessä. Pölyäminen vain pahenee, kun säkki avataan ja siitä kaadetaan kuiva-ainetta vispiläsekoitukseen. Sen näkee paljaalla silmälläkin ja maistaa myös suussaan. Illalla voi köhiä pölyt keuhkoistaan ja niistää loput, eikö niin?

Rakennustyömaalla leijuva pöly koostuu mm. kiviaineksesta, betonista, sementistä ja lisäaineista. Myös ”vaarattomat” pölyt kuormittavat rakennustyömaalla työskentelevien keuhkoja ja ajan myötä liikaa hengitettyinä aiheuttavat keuhkoahtaumatautia, johon ei ole parannuskeinoa.

Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja se juuri on se vaarallisin pöly. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Kvartsi aiheuttaa silikoosia

Riippuen kiviaineksen koostumuksesta pöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia, joka on erittäin haitallista terveydelle. Tunnetuimpia kvartsin aiheuttamia sairauksia on silikoosi eli pölykeuhkosairaus. Silikoosin ja kvartsipölylle altistumisen on todettu olevan yhteydessä mm. keuhkosyöpään.

Altistuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja huomaamatta, eikä vaaraa mielletä todelliseksi ja ehkä siksi pölyltä suojautumisesta ei huolehdita riittävästi. Keinoja on kuitenkin olemassa, kuten kohdepoistolaitteet ja alipaineistetut sekoituskopit. Kohdepoistolaitteen, kuten CAMUn avulla laasti-, betoni- ja sementtipölystä kerätään talteen jopa 99%.

Myös hengityssuojaimia tulee käyttää. Suojaimien käytössä on yleisesti puutteita. Niiden käyttö on voinut tuntua hankalalta ja työntekoa haittaavalta. Nykyiset hengityssuojaimet ovat kuitenkin tehokkaita ja entistä miellyttävämpiä käyttää. Hyöty ylittää haitat mennen tullen. Tehokasta kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, käytettäessä hengityssuojainta tarvitaan vain suodattimen vaihdon yhteydessä.

Rakennuspöly ei ole vain työntekijän riesa

Mikäli työmaalla ei huolehdita pölynhallinnasta, jää rakennuspölyä siivouksen ulottumattomiin ja kulkeutuu mm. ilmanvaihtokanaviin – tulevien asukkaiden tai rakennuksessa työskentelevien ja asioivien ihmisten sisäilmaan.

Rakennuspölyyn kannattaa siis suhtautua vakavasti.

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennus­työntekijöiden työterveyden takia

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennus­työntekijöiden työterveyden takia

Halusimme tietää, mitkä ovat tärkeimmät syyt pölynhallintaan rakennustyömailla. Tätä varten teimme nettikyselyn toukokuussa 2018, ja saimme vastauksia rakennusalan ammattilaisilta. Vastausten määrä ei riitä tieteellisesti pätevään analyysiin, mutta on hyvinkin suuntaa antava.

Olemme vuosien varrella asiakkaiden kanssa keskustellessamme todenneet, että syitä on monia. Halusimme nyt kyselyn avulla saada tietää, onko yleisin syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu. Vaativatko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa?

Vastaajista suurin osa työskenteli asuinrakentamisessa (72 %) ja siinä nimenomaan korjausrakentamisessa (61 %). Rakennuksilla työskenteleviä (rakennustyöntekijä, vastaava mestari, työnjohtaja, työmaainsinööri) oli yli 60 % vastaajista.

Työterveys ylivoimainen syy, myös laadulla on merkitystä

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 67 %, piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä tehdä pölynhallintaa. Tämä päti niin rakennustyömaalla työskenteleviin rakennustyöntekijöihin, työnjohtajiin, vastaaviin mestareihin kuin työmaainsinööreihin. Samoin rakennuttajien edustajien, eli tilaajien, konsulttien ja valvojien sekä omatoimirakentajien ja rakennusfirmojen asiakkaitten mielestä rakennustyötekijöiden terveyden vaaliminen on tärkein tekijä. Terveyden painoarvo oli molemmissa ryhmissä sama.

 

Toiseksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa on rakentamisen laadun parantaminen. Tätä mieltä oli 25 % vastaajista. Rakennuttajat ja tilaajat sekä vastaavat mestarit näkivät pölynhallinnan vaikutuksen laatuun hieman suurempana kuin muut vastaajat.

Kolmanneksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla on työmaan puhtaus.  Tätä mieltä oli tosin vain 8 % vastaajista. Puhtaus ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten voisi olla perusteltua yhdistää nämä kaksi tekijää.

Tilaaja tai valvoja eivät ole merkittävässä roolissa pölynhallinnassa

Sen sijaan tilaajat tai valvojat eivät tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Näitä syitä ei kukaan vastaajista valinnut tärkeimmäksi. Kyselyyn vastanneet valvojatkin pitivät työterveyttä tärkeimpänä tekijänä. Rakennuttajista ja tilaajatkin pitivät laatua tai työterveyttä tärkeämpinä, eivätkä nähneet omaa rooliaan suoranaisina pölynhallinnan vaatijoina. Ehkä onkin hyvä kysyä, että miksi eivät näe itseään keskeisessä roolissa vaatimassa parempaa pölynhallintaa? Pölynhallinta on koko ketjun yhteinen asia, tilaajasta yksittäiseen rakennustyöntekijään.

Kysely kertoi vain hyvien rakennustyömaiden pölynhallintasyistä

Kyselyssämme emme kysyneet vastaajilta tehdäänkö pölynhallintaa ylipäänsä millään lailla. Oletimme että tehdään. Ehkä olisi pitänyt kysyä. Valitettavasti on myös työmaita, joilla pölynhallintaa ei tehdä, vaikka rakennuspölystä ja sen vaarallisuudesta on puhuttu jo pitkään. Kyselymme aikana saimme myös joitain kommentteja rakennustyömaiden pölynhallinnasta Facebookin kautta, eivätkä kertomukset olleet mukavaa luettavaa. Paljon on siis parannettavaa pölynhallinnassa rakennustyömailla, oli sitten kyseessä yksityinen omaa taloaan rakentava henkilö tai isompi rakennusalan yritys.

Mutta onneksi yhä useammalla työmaalla pölynhallinta otetaan vakavasti ja se nähdään olennaisena osana rakentamisen laatua ja työterveyden ylläpitoa. Tiedämme myös, että tilaaja tai valvoja saattavat vaatia parempaa pölynhallintaa, varsinkin kun on kyseessä P1-puhtausluokan työmaa, jolla tavoitellaan hyvää sisäilman laatua (S1).

Arvoimme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme kpl neljän leffalipun pakettia. Lippupaketit lähtivät Veli-Pekalle Helsinkiin, Ollille Raumalle ja Eijalle Helsinkiin. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille.