Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Kuka nyt pölys­sä haluai­si työs­ken­nel­lä tai oles­kel­la? Sil­ti moni raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu päi­vit­täin raken­nus­pö­lyl­le, kos­ka työ­maan pölyn­hal­lin­ta on riit­tä­mä­tön­tä, tai han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Tai sitä ei ole ollen­kaan.

Kaik­ki pölyt kuor­mit­ta­vat keuh­ko­ja. Kun altis­tus kas­vaa suu­rek­si ja on pit­kä­ai­kais­ta, aiheut­taa se keuh­koah­tau­ma­tau­tia, joka on paran­tu­ma­ton sai­raus. Eni­ten keuh­koah­tau­ma­tau­din syn­tyyn vai­kut­taa toki tupak­ka, mut­ta työym­pä­ris­tön vai­ku­tus tau­din puh­kea­mi­ses­sa on noin 15 % ja niil­lä, jot­ka eivät tupa­koi, jopa 50 %. Raken­ta­jil­la on ris­ki sai­ras­tua myös asbes­ti­sai­rauk­siin, ast­maan, kivi­pö­ly­keuh­ko­sai­rau­teen ja keuh­ko­syö­pään.*

Mitä pie­nem­pi, sitä pahem­pi

Altis­tu­mi­sen mää­rän ja kes­ton lisäk­si pölyn aiheut­ta­miin ter­veys­hait­toi­hin vai­kut­ta­vat kul­le­kin jau­heel­le omi­nai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set sekä hiuk­kas­ko­ko ja hiuk­ka­sen muut omi­nai­suu­det. Yli 5 µm kokoi­set hiuk­ka­set jää­vät hen­gi­tys­tei­hin ja sitä pie­nem­mät saat­ta­vat kul­keu­tua keuh­ko­rak­ku­loi­hin asti.

Tär­keim­mät raken­nus­pö­lyn kom­po­nen­tit, joil­la on vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, ovat beto­ni­pö­ly, kivi- ja tii­li­pö­ly sekä puu­pö­ly. Nii­tä kaik­kia syn­tyy sekä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa että kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa, ja eri­tyi­ses­ti van­ho­ja raken­tei­ta puret­taes­sa. Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pöly­on­gel­mat syn­ty­vät enim­mäk­seen hion­ta- ja tasoi­te­töis­sä ja myös sii­vouk­ses­sa.

Raken­nus­pö­ly koos­tuu pää­osin beto­ni­pö­lys­tä. Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään sement­tiä, kiviai­nes­ta, mah­dol­li­ses­ti lisä­ai­nei­ta ja vet­tä. Beto­ni­pö­ly ärsyt­tää hen­gi­tys­tei­tä ja ihoa, sekä sisäl­tää erit­täin hai­tal­lis­ta kvart­sia.
Säkis­sä ole­vat kui­va-aineet, kuten laas­tit ja tasoit­teet, ovat hyvin hie­no­ja­koi­sia ja ne pölyä­vät hel­pos­ti. Kui­va-ainei­den koko­nais­mas­sas­sa on 0,1μm-1000μm kokoi­sia hiuk­ka­sia, mut­ta “vaa­ral­li­sin” ja pöli­se­vin osa ovat alle 10μm hiuk­ka­set. Muu­raus­laas­tit ovat emäk­si­siä, joten laas­tin sekoi­tuk­ses­sa syn­ty­vä pöly ärsyt­tää ihoa, hen­gi­tys­tei­tä ja sil­miä. Pahim­mil­laan laas­ti­pö­ly ja itse laas­ti­kin voi­vat jopa olla syö­vyt­tä­viä.

Pöly on myös työ­tur­val­li­suus­ris­ki

Raken­nus­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si huo­les­tua raken­nus­työ­maal­la syn­ty­vis­tä pölyis­tä, sil­lä ne aiheut­ta­vat hait­taa ter­vey­del­le ja viih­ty­vyy­del­le. Pölyi­nen raken­nus­työ­maa altis­taa työn­te­ki­jät hen­gi­tys­tei­tä ja lima­kal­vo­ja ärsyt­tä­vil­le aineil­le, jot­ka ovat myös syö­pää aiheut­ta­via. Pölys­tä aiheu­tuu myös palo- ja räjäh­dys­vaa­ra sekä näky­vyy­den het­kel­li­nen ale­ne­mi­nen, jol­la voi myös olla työ­tur­val­li­suus­vai­ku­tuk­sia. Pöly vai­kut­taa myös säh­kö­työ­ka­lu­jen huol­to­tar­pee­seen ja nii­den käyt­töi­kään.

Pöly jää myös raken­nuk­sen käyt­tä­jien rie­sak­si

Eikä pöly­hait­ta rajoi­tu vain raken­nusai­kaan, vaan val­mii­seen raken­nuk­seen saat­taa jää­dä run­sai­ta mää­riä raken­nusai­kais­ta pölyä, jota raken­nuk­sen ilman­vaih­to kier­rät­tää sii­nä asu­vien tai työs­ken­te­le­vien ihmis­ten hen­gi­ty­sil­mas­sa. On tut­kit­tu, että tavan­omai­sel­la raken­nus­työ­maal­la suo­jaa­mat­to­mien ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­noil­le ker­tyi raken­nus­vai­heen aika­na pölyä n. 3 g/​m2. On perus­tel­tua olet­taa, että vähin­tään saman ver­ran pölyä ker­tyi myös kai­kil­le muil­le suo­jaa­mat­to­mil­le vaa­ka­pin­noil­le raken­nuk­ses­sa.

Pölyn leviä­mis­tä voi­daan estää monin kei­noin, jois­ta yksi on koh­de­pois­to.

*RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, Lin­nain­maa, Pasa­nen, Meri­vir­ta

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

Työ­mail­la, joil­la on alet­tu kiin­nit­tää huo­mio­ta puh­tau­teen, on puh­taus­vaa­ti­muk­siin alus­sa suh­tau­dut­tu jopa tor­ju­vas­ti. Työn ede­tes­sä puh­tau­den tuo­mat hyö­dyt ovat kui­ten­kin tul­leet sel­vik­si työ­maan eri osa­puo­lil­le. Työym­pä­ris­tön tur­val­li­suus ja viih­tyi­syys lisään­tyy, mate­ri­aa­li­hä­vik­ki vähe­nee, työn tark­kuus kas­vaa ja asiak­kai­den tyy­ty­väi­syys on ilmeis­tä. Puh­tau­des­ta ei syn­ny edes lisä­kus­tan­nuk­sia vaan pikem­min­kin sääs­tö­jä. Oikeat työ­ta­vat ja asen­ne aut­ta­vat muu­tok­ses­sa.

VTT:n teke­män Pölyn­tor­jun­ta raken­nus­työ­maal­la (Kos­ki, Mat­ti­la, Tai­pa­le) ‑sel­vi­tyk­sen mukaan puh­tau­teen panos­ta­vil­la työ­mail­la onkin voi­tu havai­ta, että pölyn­tor­jun­ta sääs­tää kulu­ja, sil­lä pölyi­syy­des­tä aiheu­tuu lisä­töi­tä sii­vouk­sen, työs­ken­te­ly­alu­een esi­val­mis­te­lun ja suo­jauk­sen muo­dos­sa. Pöly on hai­tal­lis­ta myös säh­kö­työ­ka­luil­le, joten pölyn­tor­jun­ta vähen­tää nii­den huol­to­tar­vet­ta ja piden­tää käyt­töi­kää. Huo­lel­li­nen pölyn­tor­jun­ta onkin hyvä tapa vähen­tää kus­tan­nuk­sia.

Teke­mi­nen mak­saa, mut­ta teke­mät­tä jät­tä­mi­nen se vas­ta mak­saa­kin

Pölyn­tor­jun­nas­ta aiheu­tuu toki kus­tan­nuk­sia, mut­ta niin aiheu­tuu puh­tau­den lai­min­lyön­nis­tä­kin:

  1. Sii­vous­kus­tan­nuk­sia tulee myös pölyn­tor­jun­nas­ta huo­li­mat­ta, mut­ta pölys­tä ja pölyn leviä­mi­ses­tä aiheu­tu­vat sii­vous­kus­tan­nuk­set voi­vat olla pal­jon suu­rem­mat kuin pölyä tor­jut­taes­sa. Kun pölyä on vähem­män, on myös sii­vot­ta­vaa vähem­män.
  2. Ali­pai­neis­tus- ja koh­de­pois­to­lait­tei­den asen­nuk­ses­ta, vuo­kris­ta ja käy­tös­tä sekä ali­pai­neis­tuk­sen vaa­ti­mas­ta raken­nuk­sen läm­mi­tyk­ses­tä aiheu­tuu kus­tan­nuk­sia. Sil­ti vahin­gon­kor­vauk­set pöly­hai­tois­ta tule­vil­le raken­nuk­sen käyt­tä­jil­le voi­vat olla huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat.
  3. Osas­toin­nis­ta aiheu­tuu työ- ja mate­ri­aa­li­kus­tan­nuk­sia, mut­ta ilman osas­toin­tia työ ete­nee hitaam­min ja konei­den käyt­töi­kä lyhe­nee. Hen­gi­tys­suo­jain­ten kus­tan­nuk­set ovat mini­maa­li­set sai­raus­pois­sao­lo­jen kus­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na, puhu­mat­ta­kaan vaka­vis­ta ammat­ti­tau­deis­ta.

Tehok­kaas­ti toteu­tet­tu pölyn­tor­jun­ta sääs­tää huo­mat­ta­vas­ti kus­tan­nuk­sia ver­rat­tu­na huo­nos­ti toteu­tet­tuun tai koko­naan toteut­ta­mat­ta jätet­tyyn pölyn­tor­jun­taan.

Mikä siel­lä pöli­see?

Pölyä syn­tyy mm. hion­nas­sa, pölyä­vien mate­ri­aa­lien sekoi­tuk­ses­sa ja asen­ta­mi­ses­sa sekä pur­ku­töis­sä. Hie­no­ja­koi­nen kevyt pöly levi­ää her­käs­ti pie­nes­sä­kin ilma­vir­tauk­ses­sa, mut­ta sitä on han­ka­laa, ellei jopa mah­do­ton­ta pois­taa jäl­ki­kä­teen. Työ­maan pölyt­tö­myy­den aikaan­saa­mi­ses­sa onkin tär­kein­tä estää pölyn syn­ty­mi­nen tai hal­li­ta tehok­kaas­ti syn­ty­vää pölyä.

Avai­na­se­mas­sa pölyn­tor­jun­nas­sa on piik­kaus- ja hion­ta­tar­peen vähen­tä­mi­nen. Sii­hen pääs­tään tar­kem­mal­la suun­nit­te­lul­la sekä parem­mal­la mit­ta­tark­kuu­del­la ja huo­lel­li­suu­del­la tasoi­tus­ta val­mis­tel­taes­sa. Samal­la myös pääs­tö­jä sisäil­maan tuo­vien kit­tien ja sili­ko­nien käy­tön tar­ve vähe­nee. Kos­ka näis­tä pölyn­läh­teis­tä ei pääs­tä kos­kaan koko­naan eroon, pölyn hal­lin­nas­sa tar­vi­taan koh­de­pois­toa ja usein myös osas­toin­tia.

Nopeas­ti siir­ret­tä­vä ja hel­pos­ti sijoi­tet­ta­va koh­de­pois­to­työ­pis­te, kuten CAMU, mini­moi huk­ka-ajan sekä tur­hat aske­leet. Lait­teen hyvä suun­nit­te­lu ja help­po­käyt­töi­syys yhdes­sä sääs­tä­vät aikaa, rahaa ja her­mo­ja.

P1-raken­­ta­mi­nen on help­poa – kun­han tie­tää mitä tekee

P1-raken­­ta­mi­nen on help­poa – kun­han tie­tää mitä tekee

Raken­nus­töi­den puh­taus­luo­ki­tus P1 kuvaa raken­nus­ta­paa, jol­la pääs­tään hyvään ja tavoi­tel­tuun sisäil­maan. P1-raken­ta­mi­nen on uusi ja var­sin ajan­koh­tai­nen asia ja sen roo­li laa­duk­kaas­sa raken­ta­mi­ses­sa kas­vaa jat­ku­vas­ti.

Raken­ta­mi­sen tär­keim­piä tavoit­tei­ta on saa­vut­taa hyvä sisäil­mas­ton laa­tu val­miis­sa raken­nuk­ses­sa.

Hyö­dyt P1-puh­taus­luo­kan tavoit­te­le­mi­ses­ta ovat kon­kreet­ti­sia sekä raken­nus­hank­keen tilaa­jil­le että ura­koit­si­joil­le. Tilaa­jal­le hyö­ty kon­kre­ti­soi­tuu heti luo­vu­tuk­sen jäl­keen, sil­lä raken­nuk­sen käy­tön voi aloit­taa välit­tö­mäs­ti. Ura­koit­si­jan hyö­ty syn­tyy työn tehok­kuu­den kas­va­mi­ses­ta ja työ­tur­val­li­suu­den para­ne­mi­ses­ta.

P1-raken­ta­mis­ta toteut­ta­vat ura­koit­si­jat ovat havain­neet, että P1-suun­nit­te­lu ryt­mit­tää työn­maan työn­kul­kua ja hel­pot­taa koko raken­nus­hank­keen läpi­vien­tiä. Kun P1-raken­ta­mi­nen integroi­daan suun­nit­te­luun alus­ta asti, tuo se jär­jes­tel­mäl­li­syyt­tä teke­mi­seen.

Puh­taus­suun­ni­tel­mal­la pääs­tään tavoi­tel­tui­hin puh­taus­luok­kiin

Jot­ta tavoit­tee­seen pääs­tään, edel­ly­te­tään raken­nus­töil­tä mää­rä­tie­toi­sia toi­men­pi­tei­tä ja hyvää raken­nus­ta­paa. Jokai­sen raken­nus­yri­tyk­sen kan­nat­tai­si luo­da oma, toi­mi­va mal­lin­sa P1-raken­ta­mi­seen. Ennen kaik­kea on huo­leh­dit­ta­va työn­te­ki­jöi­den kou­lut­ta­mi­ses­ta puh­taa­seen raken­ta­mi­seen sekä var­mis­tut­ta­va sii­tä, että työ­maan puh­tau­teen ja sen yllä­pi­toon suh­tau­du­taan vaka­vas­ti.

Ennen raken­ta­mi­sen alkua pää­ura­koit­si­ja laa­tii työ­maal­le raken­nus- ja ilman­vaih­to­töi­den puh­taus­suun­ni­tel­man, jon­ka avul­la saa­vu­te­taan valit­tu­jen puh­taus­luok­kien aset­ta­mat vaa­ti­muk­set. Puh­taus­suun­ni­tel­mas­sa ote­taan kan­taa raken­nus­tar­vik­kei­den kul­je­tuk­seen ja varas­toin­tiin, sekä tilo­jen osas­toin­tiin, koh­de­pois­toon ja sii­vouk­seen työn aika­na.

Ilman­vaih­to­ka­na­vien suo­je­lu on olen­nais­ta

Suun­ni­tel­ma sisäl­tää tie­dot sii­tä, miten ilman­vaih­to­ka­na­vat voi­daan asen­taa ja suo­ja­ta nii­nä aikoi­na, kun teh­dään pölyä­viä työ­vai­hei­ta, sekä miten ne voi­daan teh­dä lop­puun ennen ilman­vaih­to­lait­tei­den toi­min­ta­ko­kei­ta ja sää­tö­työ­tä. Eli ennen kuin pois­taa suo­juk­set ilman­vaih­don pää­te­lait­teis­ta, täy­tyy raken­nuk­sen olla puh­das. Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja tar­vik­kei­den säi­lyt­tä­mi­nen tilois­sa ei saa estää sii­vous­ta. Suo­ja­pah­vit ja ‑muo­vit on pois­tet­tu täs­sä vai­hees­sa, joten tilois­sa voi teh­dä vain pölyä­mä­tön­tä työ­tä ilman koh­de­pois­toa.

Olen­nai­sin asia P1-raken­nus­työ­maal­la on siis muis­taa suo­jel­la ilman­vaih­toa! Sen kun pitää mie­les­sä, on jo pääs­syt pit­käl­le mat­kal­la koh­ti P1-puh­taus­luo­kan raken­nus­työ­maa­ta.

Loh­koil­la hal­li­taan puh­taut­ta

Osa raken­nuk­ses­ta voi olla jo vii­meis­te­ly­vai­hees­sa, kun toi­ses­sa osas­sa vie­lä teh­dään pölyä­viä töi­tä. Jot­ta puh­taus­ta­voit­tei­siiin pääs­tään, täy­tyy puh­taus­luo­kan P1 jo saa­vut­ta­neet tilat erot­taa muis­ta loh­kois­ta esi­mer­kik­si huo­neis­toit­tain tasoi­te­töi­den ja mär­kä­ti­lo­jen laa­toi­tuk­sen jäl­keen ja nii­hin on teh­tä­vä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jäl­keen voi­daan teh­dä lat­tia­pääl­lys­teet ja lopul­li­set sei­nä­pin­nat. Mikä­li pölyä­viä työ­vai­hei­ta teh­dään, on ne teh­tä­vä ulko­puo­lel­la tai käy­tet­tä­vä koh­de­pois­to­lait­tei­ta. Sii­vouk­sen tar­vet­ta voi vähen­tää käyt­tä­mäl­lä koh­de­pois­to­lait­tei­ta, kuten CAMUa, tai imu­riin kiin­ni­tet­tä­vää koh­de­pois­toa.

Puh­taus­ta­son tulee olla raken­nus­töi­den aika­na vähin­tään “imu­ri­puh­das”. Pii­loon jää­viä pin­to­ja ei pidä unoh­taa puh­dis­taa. Asia­ton kul­ku tulee kiel­tää näis­sä loh­kois­sa ja mie­lel­lään luki­ta ovet val­miis­sa loh­kois­sa. Lopuk­si teh­dään puu­te­lis­ta­työt ja lop­pusii­vous käyt­täen kes­kus­pö­ly­ni­mu­ria tai imu­ria, jos­sa on hie­no­pö­ly­suo­da­tin.

Asun­to­jen P1-puh­taus­ta­son saa­vut­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että por­ras­käy­tä­vän pölyä­vät työt, kuten tasoi­tus, hion­ta ja ensim­mäi­nen maa­laus­ker­ta, ovat val­mii­ta. Por­ras­käy­tä­vil­le ei ase­te­ta P1-vaa­ti­muk­sia.

Sii­vous kun­ni­aan

Sii­vous raken­nus­työ­maal­la on yksi raken­nus­pro­ses­sin tär­keä, mut­ta jos­kus vähä­tel­ty työ­vai­he. Pölyt­tö­myyt­tä on vai­kea saa­da aikaan ilman sään­nöl­lis­tä ja oikein toteu­tet­tua sii­vous­ta. Sii­vouk­ses­ta vas­taa­van tahon oli­si hyvä osal­lis­tua esi­mer­kik­si työ­maa­ko­kouk­siin, jot­ta tie­to kul­kee ja tur­ha työ ja yli­mää­räi­set kus­tan­nuk­set vähe­ne­vät. Pro­jek­ti­suun­ni­tel­maan kan­nat­taa sisäl­lyt­tää riit­tä­vä aika­va­raus lop­pusii­vouk­sel­le.

Tulem­me jat­kos­sa­kin käsit­te­le­mään blo­gis­sam­me P1-raken­ta­mis­ta, ja ker­rom­me hyviä esi­merk­ke­jä onnis­tu­nees­ta suun­nit­te­lus­ta sekä toteu­tuk­sis­ta. Tilaa blo­gim­me säh­kö­pos­tii­si ja saat pölyn­hal­lin­ta­vin­kit ker­ran kuus­sa.