työterveys – Consair Finland

Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölynhallinnasta puhutaan paljon, mutta todellisuus työmaalla on usein kaikkea muuta kuin pölytöntä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/välinpitämätön-työntekijä.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Välinpitämättömyys on pahin ongelma

Yksikin välinpitämätön työntekijä, joka pöläyttää laastipölyt ilmaan käyttämättä suojalaitteita ja pölynhallintamenetelmiä, kuten alipaineistusta tai kohdepoistoa, on liikaa. Se, että työmaalla siivotaan, ei auta työntekijää suojautumaan terveydelle vaaralliselta pölyltä työnteon aikana.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tilaajarakennuttaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Puhtausvaatimus pitää asettaa kaikille työmaan osapuolille

Puhtaudenhallinta lähtee pääurakoitsijasta, joka asettaa tavoitteet työmaan puhtaudelle ja määrittelee keinot niihin pääsemiseen. Jokaisen aliurakoitsijan ja yksittäisen työntekijän tulee ymmärtää oman työnsä, sekä koko ketjun saumattoman yhteistyön merkitys rakennustyömaan pölynhallinnassa.

Ongelmana rakennustyömailla ei aina ole ohjeiden puute vaan niiden noudattamatta jättäminen. Huonot työskentelyolosuhteet ja yleinen, pääurakoitsijatasolta asti tuleva piittaamattomuus työmaan puhtautta kohtaan lisäävät myös työntekijöiden välinpitämättömyyttä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Terveysriskit haltuun koulutuksella

Puhtausvaatimus ei saisi koskea vain jo siivottua tilaa, vaan myös työn aikaisia olosuhteita työmaalla. Yleisen siisteyden ja työturvallisuuden on oltava kunnossa, eikä turhia riskejä työntekijöiden terveyden kustannuksella oteta. Tämän pitää koskea myös suojautumista rakentamisessa käytettyjen materiaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta. Siksi kaikilla työmailla tarvitaan tiedotusta ja koulutusta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_904417.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tyomaasiivous.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölynhallinnasta kannattaa pitää meteliä

Rakentamisen puhtaudelle asetetut tavoitteet, työmaan siivous ja urakoitsijoiden velvollisuudet kannattaa ottaa esille jo työmaan aloituskokouksessa. Koko työmaan henkilöstö on hyvä kouluttaa asetetuista laatutavoitteista, työmaasiivouksesta sekä laadunseurannan toteutuksesta. Eikä asiaa pidä unohtaa sen jälkeenkään, vaan pölynhallinnasta pitää pitää ääntä koko rakennushankkeen ajan.

Työmaan puhtaus on hyvä ottaa agendalle aina urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Onko pölynhallintamenetelmät toteutettu sovitusti, onko siivous sillä laatutasolla, millä sen pitäisi olla? Miten puutteet korjataan, jos niitä on?

Hengityssuojaimet voidaan kokea hankaliksi

Hengityssuojainten käyttö on tärkeää, sillä laasti-, sementti- ja betonipöly sisältävät terveydelle vaarallisia aineita, kuten kvartsia. Mutta suojainten käyttö koetaan usein hankalaksi – hengittäminen on raskasta jo muutenkin raskaassa työssä. Siksi kannattaa valita pölyämättömiä materiaaleja ja työmenetelmiä sekä käyttää kohdepoistolaitteita ja ilmanpuhdistimia.

Oikealla asenteella enemmän säästöjä kuin kustannuksia

Työn edetessä puhtausvaatimuksiin kohdistunut vastustus ja epäily hälvenevät, kun kaikki havaitsevat puhtauden mukanaan tuomat hyödyt. Työympäristöstä tulee turvallisempi ja viihtyisämpi, ja loppujen lopuksi myös asiakas on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen.

Pölynhallinta on laatutekijä ja samalla mahdollisuus tavoitella P1-puhtausluokan tilojen rakennushanketta. Ennen kaikkea tarvitaan järjestelmällisyyttä ja oikeanlaista asennetta pölynhallintaa kohtaan.

Kun asenteet pölynhallintaa kohtaan ovat kohdallaan ja oikeat työtavat on omaksuttu, työmaan puhtaudesta syntyy enemmän säästöjä kuin kustannuksia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

6 tapaa epäonnistua rakennustyömaan pölynhallinnassa

Pölynhallinta, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Hyvät aikeet eivät aina muutu hyväksi pölynhallinnaksi. Miksi näin käy?

Useilla työmailla pölynhallinta koetaan tärkeäksi, sekä työterveyden että rakentamisen laadun kannalta. Valvoja vaatii pölynhallintaa ja rakennuttaja odottaa saavansa puhtaan rakennuksen käyttöönsä sen valmistuttua. Siitä huolimatta vain Strömsössä pölynhallinta aina onnistuu. Muilla työmailla voi käydä niin, että hienojakoinen, näkymätön pöly leviää kaikkialle, myös ilmanvaihtokanaviin ja alapinnoille, jotka ovat vaikeasti siivottavia.

[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tässä kuusi tapaa epäonnistua:

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/polynhallintaa_ei_viitsita_tehda.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työntekijät laistavat aktiivisesta pölynhallinnasta. Tarkoittaa sitä, että pölyn annetaan syntyä ja levitä työmaalle. Omia jälkiä ei siivota, työssä ei käytetä kohdepoistoa ja osastointiovet jätetään auki. Vasta lopuksi aletaan ihmetellä, miten pöly saadaan pois. Ei meillä ennenkään ole hallittu pölyä ja voihan sitä siivota sen jälkeen, kun on ensin sotkettu.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/anova-urakoitsija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”81%” show_bottom_space=”on” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

2. Urakoitsija ei uskalla vaatia alihankkijoilta hyvää pölynhallintaa. Katsotaan pölyävää työmaata läpi sormien siinä pelossa, että alihankkija ei enää halua tulla seuraaville työmaille töihin. Kun näille pitää tehdä hommia kohdepoistajilla ja rakennella sekoituskoppeja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/epaselvat_vaatimukset.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

3. Rakennuttajan vaatimus hyvästä pölynhallinnasta esitetään liian epämääräisesti, jotta urakoitsijan olisi helppo toteuttaa se.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/kopioidut-suunnitelmat.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

4. Pölynhallintasuunnitelmaa ei tehdä tai se kopioidaan muokkaamatta edelliseltä työmaalta. Jos suunnitelma tehdään, siitä ei kerrota kenellekään ainakaan työmaakokouksissa, eikä sitä noudateta. Suunnitelma pölyttyy mapissa, kuten työmaakin.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/vääräkoko.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

5. Urakoitsijan varaama pölynhallintakalusto loppuu kesken, kun työmaa ei etenekään suunnitellusti aikataulussa. Myös huoltaminen saattaa unohtua, kun suunnitelmat eivät toteudu. Kalusto on tarkoitukseen sopimatonta, liian pientä (koska on “säästetty”) tai liian suurta, joten sitä ei viitsitä siirtää mestalta toiselle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/työmaan_häntä.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

6. Työmaalla ei tehdä kerralla valmista, vaan sinne tänne jää “häntiä”, joita on vaikea hallita. Hännät hoidetaan “ihan vain nopeasti” ilman pölynhallintakalustoa, joka on jo siirtynyt seuraavaan mestaan. Vaikka pölyäviä töitä ei saisi vauhdista tippuneella mestalla tehdä ilman kohdepoistoa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Miten onnistut?

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin aktiivinen pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Suunnitelmallinen, prosessinomainen pölynhallinta sekä siihen liittyvät koulutukset, säännölliset työmaapalaverit ja jatkuva seuranta auttavat sinua puhtaan rakennustyömaan saavuttamisessa.

Ota pöly haltuun aktiivisella pölynhallinnalla, esimerkiksi kohdepoistolla heti sen syntyhetkellä, ennen kuin se leviää ympäristöön. Pölyntorjunnassa kannattaa käyttää aina vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Tietyt tilat ja olosuhteet voivat erikseen vaatia kohdepoiston käyttöä, minkä tilaaja saattaa kirjata urakkasopimukseen.

Tsemppiä pölynhallintaan!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennustyöntekijöiden työterveyden takia

Pölynhallinta, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Halusimme tietää, mitkä ovat tärkeimmät syyt pölynhallintaan rakennustyömailla. Tätä varten teimme nettikyselyn toukokuussa 2018, ja saimme vastauksia rakennusalan ammattilaisilta. Vastausten määrä ei riitä tieteellisesti pätevään analyysiin, mutta on hyvinkin suuntaa antava.

Olemme vuosien varrella asiakkaiden kanssa keskustellessamme todenneet, että syitä on monia. Halusimme nyt kyselyn avulla saada tietää, onko yleisin syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu. Vaativatko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa?

Vastaajista suurin osa työskenteli asuinrakentamisessa (72 %) ja siinä nimenomaan korjausrakentamisessa (61 %). Rakennuksilla työskenteleviä (rakennustyöntekijä, vastaava mestari, työnjohtaja, työmaainsinööri) oli yli 60 % vastaajista.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/kyselyn-kuvaaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys ylivoimainen syy, myös laadulla on merkitystä

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 67 %, piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä tehdä pölynhallintaa. Tämä päti niin rakennustyömaalla työskenteleviin rakennustyöntekijöihin, työnjohtajiin, vastaaviin mestareihin kuin työmaainsinööreihin. Samoin rakennuttajien edustajien, eli tilaajien, konsulttien ja valvojien sekä omatoimirakentajien ja rakennusfirmojen asiakkaitten mielestä rakennustyötekijöiden terveyden vaaliminen on tärkein tekijä. Terveyden painoarvo oli molemmissa ryhmissä sama.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Toiseksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa on rakentamisen laadun parantaminen. Tätä mieltä oli 25 % vastaajista. Rakennuttajat ja tilaajat sekä vastaavat mestarit näkivät pölynhallinnan vaikutuksen laatuun hieman suurempana kuin muut vastaajat.

Kolmanneksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla on työmaan puhtaus. Tätä mieltä oli tosin vain 8 % vastaajista. Puhtaus ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten voisi olla perusteltua yhdistää nämä kaksi tekijää.

Tilaaja tai valvoja eivät ole merkittävässä roolissa pölynhallinnassa

Sen sijaan tilaajat tai valvojat eivät tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Näitä syitä ei kukaan vastaajista valinnut tärkeimmäksi. Kyselyyn vastanneet valvojatkin pitivät työterveyttä tärkeimpänä tekijänä. Rakennuttajista ja tilaajatkin pitivät laatua tai työterveyttä tärkeämpinä, eivätkä nähneet omaa rooliaan suoranaisina pölynhallinnan vaatijoina. Ehkä onkin hyvä kysyä, että miksi eivät näe itseään keskeisessä roolissa vaatimassa parempaa pölynhallintaa? Pölynhallinta on koko ketjun yhteinen asia, tilaajasta yksittäiseen rakennustyöntekijään.

Kysely kertoi vain hyvien rakennustyömaiden pölynhallintasyistä

Kyselyssämme emme kysyneet vastaajilta tehdäänkö pölynhallintaa ylipäänsä millään lailla. Oletimme että tehdään. Ehkä olisi pitänyt kysyä. Valitettavasti on myös työmaita, joilla pölynhallintaa ei tehdä, vaikka rakennuspölystä ja sen vaarallisuudesta on puhuttu jo pitkään. Kyselymme aikana saimme myös joitain kommentteja rakennustyömaiden pölynhallinnasta Facebookin kautta, eivätkä kertomukset olleet mukavaa luettavaa. Paljon on siis parannettavaa pölynhallinnassa rakennustyömailla, oli sitten kyseessä yksityinen omaa taloaan rakentava henkilö tai isompi rakennusalan yritys.

Mutta onneksi yhä useammalla työmaalla pölynhallinta otetaan vakavasti ja se nähdään olennaisena osana rakentamisen laatua ja työterveyden ylläpitoa. Tiedämme myös, että tilaaja tai valvoja saattavat vaatia parempaa pölynhallintaa, varsinkin kun on kyseessä P1-puhtausluokan työmaa, jolla tavoitellaan hyvää sisäilman laatua (S1).

Arvoimme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme kpl neljän leffalipun pakettia. Lippupaketit lähtivät Veli-Pekalle Helsinkiin, Ollille Raumalle ja Eijalle Helsinkiin. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Työterveys, Yleinen

Jos työskentelet rakennustyömaalla askelmittari mukanasi, niin eiköhän siellä melkoisia lukemia näy päivittäin. Hyvä kunnon kannalta, mutta kukaan ei varmaan halua ottaa turhia askeleita.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/paljujen_kantaminen_rakennustyomaalla.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Turhia askeleita kuitenkin tulee, kun joudut siirtymään pölyävää laastin, sementin tai betonin tai muiden kiviaineiden vispiläsekoitusta varten erilliseen alipaineistuskoppiin, ehkä toiseen kerrokseen tai tekemään sekoituksen ulkona. Puhumattakaan siitä, että takaisin tullessasi joudut kantamaan painavia paljuja. Tämä kävelykierros tehdään siksi, ettei pöly leviä rakenteilla olevaan tilaan, etkä sinä, eivätkä työtoverisi altistu vaaralliselle pölylle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kiviainespölyn näet leijuvan paljaalla silmälläkin. Se kaikkein vaarallisin pöly ei kuitenkaan näy. Näkymätön pöly kulkeutuu pahimmassa tapauksessa keuhkorakkuloihin asti. Se aiheuttaa mittavia terveyshaittoja, kuten keuhkosyöpää ja pölykeuhkoa. Lisäksi betoni- ja laastipöly kertyy nenään ja maistuu suussasi vielä työpäivän jälkeenkin.

Kohdepoistolaite vähentää askeleita ja säästää aikaa

Ratkaisu turhiiin askeleisiin on kohdepoistolaite, joka kulkee helposti sinne, missä työtä tehdään. Pölyntorjunta kannattaa tehdä juuri siellä missä pölisee. Pienikokoinen ja näppärä kohdepoistolaite siirtyy tiimin mukana aina seuraavaan työkohteeseen, myös kapeista paikoista sekä rappusia ylös ja alas. Se säästää aikaasi, selkääsi ja kengänpohjiasi.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/ajansaasto.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kohdepoistolaitteen käytöstä ei synny perustamiskuluja eikä käyttöönottoon kulu aikaa, kun laitteen voi vain rullata paikalle, pistää virrat päälle ja alkaa hommiin. Kun kohde on tehty, siirtyy kohdepoistolaite näppärästi seuraavaan kohteeseen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Asiakkaamme ovat kertoneet, että P1-puhtausluokan rakentamiseen kuuluvien pölynhallinnan prosessien noudattaminen työmaalla on puhtauden lisäksi tuonut myös sujuvampaa työntekoa. Kun työmaan etenemisessä huomioidaan pölynhallinta, tehdään työtkin hyvässä järjestyksessä kerralla loppuun saakka. Kuiva-aineiden sekoitukseen tarvittava pölynhallinta suunnitellaan ja toteutetaan lähellä työskentelyaluetta, asianmukaisia laitteita hyödyntäen. Samalla vältytään pitkiltä kävelymatkoilta. Eli kuntoile vapaa-aikanasi omalla tavallasi ja säästä turhat askeleet.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Pölynhallinta

Teemme nyt nopean kyselyn rakennusalan ammattilaisille. Kyselyyn vastaaminen kestää vain noin 2 minuuttia.

Haluamme tietää, mikä on sinulle ensisijainen syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Onko syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu? Onko syy ulkopuolelta tulevassa paineessa, eli vaatiiko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa? Saamamme tiedon avulla pystymme kertomaan pölynhallinnasta yhä paremmin myös niille, jotka vielä eivät ole pölynhallinnan tärkeyteen havahtuneet.

Arvomme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme leffalippupakettia, jossa on 4 lippua (Finnkino). Käytämme yhteystietojasi vain arvonnassa.

Kysely on päättynyt. Katso kyselyn tulokset täältä.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Arvontapalkinnot on toimitettu voittajille.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valinpitamaton_tyontekija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/laastipolyn_yskiminen.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/hengityssuojain.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/polynhallintaa_ei_viitsita_tehda.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tyomaasiivous.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/eurot_roskiin_polynhallinnalla.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Työterveys

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Nyt kevään korvalla on odotettavissa jokavuotinen katupölykeskustelu. Katupölyn näkee paljaalla silmällä kevätauringon paisteessa. Sen sijaan rakennustyömailla leijuu vielä enemmän ja vielä vaarallisempaa rakennuspölyä. Kaiken lisäksi se on usein näkymätöntä pölyä, sillä työmaavalaistus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Rakennusten osalta terveysnäkökulmia on ryhdytty huomioimaan Terve Talo -rakentamisen myötä. Silti rakennusaikaisen pölynhallinnan rooli erityisesti työterveyden kannalta on vielä alkutekijöissään.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Terve Talo edistää rakennuksen käyttäjän hyvinvointia

VTT:n Terve Talo -sertifikaatissa vaatimuksia asetetaan mm. sisäilmastolle, rakennusmateriaalien puhtaudelle ja päästöille (esim. M1-luokitus), rakentamisen laadunhallinnalle ja -varmistukselle sekä rakennuksen käyttöönottovaiheelle. Terve Talo -rakennukset suunnitellaan kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

Terve Talo -rakentaminen on kehittänyt myös työmaaolosuhteita parempaan suuntaan, mutta pölynhallintaan ja sen prosesseihin pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Miten on Terve Työntekijä -rakentamisen laita?

Pölynhallinta on osa Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.

Pölynhallintaa tulisi kuitenkin tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa mm. kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain syntyneitä vahinkoja. Kokonaisvaltaisella pölynhallinnalla on suuri merkitys työterveyden kannalta, sillä se vähentää hengitettävän pölyn määrä työmaalla, jopa kymmeniä kiloja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Rakennuspölyltä-suojautuminen.jpg” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa asenteita korjattaessa

15 viime vuoden aikana työsuojelu on kehittynyt huimin askelin. Henkilökohtaiset suojaimet, kuten pölymaski, kuuluu normaaliin rakennustyöntekijän varustukseen. Maski ei kuitenkaan ratkaise pölyongelmaa työmaalla. Monella yrityksellä on jo tiukat suojavarustevaatimukset, mutta pölynhallinnan prosessi ei ole hallussa.

Käyvätkö työterveysorganisaation edustajat koskaan työmaalla katsomassa, millaisissa oloissa rakentamista tehdään? Pitäisikö työterveysorganisaation kiinnittää enemmän huomioita työympäristön puhtauteen ja pölynhallintaan rakentamisessa, eikä pelkästään henkilökohtaisiin suojavarusteisiin? Siihen, onko hengityssuojain päässä pölyäviä töitä tehdessä vai siihen, että noudatetaan työtapoja, joissa pölyä ei synny?

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1197146.png” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys suojelee rakennustyöntekijää

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä. Myös neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ovat osa työterveyshuoltoa.

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat todettuihin terveysriskeihin johtaviin altistuksiin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Ehkä vain kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Tutustu Terve Talo -rakentamiseen esim Hengitysliiton sivuilta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Mitä rakennuspöly oikeastaan on?

Pölynhallinta

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta “vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]