Blogit – Page 7 – Consair Finland

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valinpitamaton_tyontekija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/laastipolyn_yskiminen.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/hengityssuojain.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/polynhallintaa_ei_viitsita_tehda.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tyomaasiivous.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/eurot_roskiin_polynhallinnalla.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta Read More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokan rakentaminen, puhtaussuunnitelma, rakennuspöly, rakennusprojektin hallinta, rakennussiivous, rakentamisen laatu, sisäilmaluokitus S1, työterveys

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

…

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessaRead More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa Read More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokka, P1-rakentaminen

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/P1-työmaalogo-Musta.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”43%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valvoja.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”49%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”13.7167px|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Menetelmät ja välineet

Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Siivooja.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”45%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”11px|0px|13.7167px|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä! Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa Read More »

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Työterveys

Nyt kevään korvalla on odotettavissa jokavuotinen katupölykeskustelu. Katupölyn näkee paljaalla silmällä kevätauringon paisteessa. Sen sijaan rakennustyömailla leijuu vielä enemmän ja vielä vaarallisempaa rakennuspölyä. Kaiken lisäksi se on usein näkymätöntä pölyä, sillä työmaavalaistus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Rakennusten osalta terveysnäkökulmia on ryhdytty huomioimaan Terve Talo -rakentamisen myötä. Silti rakennusaikaisen pölynhallinnan rooli erityisesti työterveyden kannalta on vielä alkutekijöissään.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Terve Talo edistää rakennuksen käyttäjän hyvinvointia

VTT:n Terve Talo -sertifikaatissa vaatimuksia asetetaan mm. sisäilmastolle, rakennusmateriaalien puhtaudelle ja päästöille (esim. M1-luokitus), rakentamisen laadunhallinnalle ja -varmistukselle sekä rakennuksen käyttöönottovaiheelle. Terve Talo -rakennukset suunnitellaan kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

Terve Talo -rakentaminen on kehittänyt myös työmaaolosuhteita parempaan suuntaan, mutta pölynhallintaan ja sen prosesseihin pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Miten on Terve Työntekijä -rakentamisen laita?

Pölynhallinta on osa Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.

Pölynhallintaa tulisi kuitenkin tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa mm. kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain syntyneitä vahinkoja. Kokonaisvaltaisella pölynhallinnalla on suuri merkitys työterveyden kannalta, sillä se vähentää hengitettävän pölyn määrä työmaalla, jopa kymmeniä kiloja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Rakennuspölyltä-suojautuminen.jpg” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa asenteita korjattaessa

15 viime vuoden aikana työsuojelu on kehittynyt huimin askelin. Henkilökohtaiset suojaimet, kuten pölymaski, kuuluu normaaliin rakennustyöntekijän varustukseen. Maski ei kuitenkaan ratkaise pölyongelmaa työmaalla. Monella yrityksellä on jo tiukat suojavarustevaatimukset, mutta pölynhallinnan prosessi ei ole hallussa.

Käyvätkö työterveysorganisaation edustajat koskaan työmaalla katsomassa, millaisissa oloissa rakentamista tehdään? Pitäisikö työterveysorganisaation kiinnittää enemmän huomioita työympäristön puhtauteen ja pölynhallintaan rakentamisessa, eikä pelkästään henkilökohtaisiin suojavarusteisiin? Siihen, onko hengityssuojain päässä pölyäviä töitä tehdessä vai siihen, että noudatetaan työtapoja, joissa pölyä ei synny?

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1197146.png” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys suojelee rakennustyöntekijää

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä. Myös neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ovat osa työterveyshuoltoa.

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat todettuihin terveysriskeihin johtaviin altistuksiin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Ehkä vain kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Tutustu Terve Talo -rakentamiseen esim Hengitysliiton sivuilta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja? Read More »

Pölynhallinnan roolit ja tehtävät P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokka

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii sisäilmastoluokkaan S1 tai S2, urakoitsijan on toteutettava rakennushanke P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen. P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedät mitä teet.

P1-puhtausluokan rakennushankkeessa tavoitteena on luovuttaa rakennus tilaajalle puhtaana. Eli pölyttömänä. Samalla varmistat, että rakennusvaiheesta peräisin olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan rakennuksen käytön aikana, tulevien asukkaiden tai toimitilan käyttäjien riesaksi.

Pölynhallinta on yhteispeliä, jossa kullakin osapuolella on oma roolinsa. Hyväkään P1-suunnitelma ei tee työstä pölytöntä, jos työntekijät eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Yksikin välinpitämätön työntekijä voi pilata hyvänkin suunnitelman.

Tässä ovat P1-rakentamiseen liittyviä eri osapuolten rooleja pölynhallinnassa. Ovatko sinun työmaallasi roolit hallussa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tilaajarakennuttaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennuttaja päättää ja asettaa sisäilmatavoitteen, S1- tai S2- sisäilmastoluokan, kohteelle. Hän esittää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut suunnittelijalle ja urakoitsijalle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/urakoitsija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pääurakoitsija tekee hankekohtaisen P1-pölynhallintasuunnitelman. Sen tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa huomioidaan yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt, ja se ohjeistaa kaikkien työmaahan liittyvien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla rakennustyöntekijät varmistat, että P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat hallussa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennustyonjohtaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työnjohtaja vastaa pölynhallinnan toteutumisesta. Hänen vastuullaan ovat pölynhallintamenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Työnjohtaja ohjaa rakennustyötä, siivousta ja materiaalien varastointia siten, että puhtausvaatimukset täyttyvät. Työnjohtaja on myös vastuussa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamisesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennusmies.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”60%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työntekijän tehtävä on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää pölynhallintaan tarkoitettuja laitteita, kuten kohdepoistolaitteita sekä huoltaa niitä. Hän myös hallitsee oman työnsä aiheuttamaa pölyä sekä pitää työalueensa järjestyksessä. Hän voi myös havainnoida työmaan puhtautta ja tiimin työtapoja, sekä ehdottaa parannuksia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Siivooja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”45%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennussiivoojan tehtävä on toimia laadunvarmistajana ja suorittaa korjaavia toimenpiteitä rakennustyöntekijöiden tekemän aktiivisen pölyntorjunnan ja käytössä olevan passiivisen pölynhallinnan ohella. Siivouksessakin on noudatettava huolellisuutta, jotta aiemmat pölynhallintatoimenpiteet eivät vesity esimerkiksi väärillä siivousmetodeilla.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valvoja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Valvojan tehtävä on tarkastaa, että pölynhallinta on tehty työmaalla asianmukaisesti, ja että määräykset toteutuvat. Hän voi esittää vaatimuksia asioiden korjaamiseksi myös pölynhallinnan osalta. Valvoja on rakennuttajan ja loppukäyttäjän edun varmistaja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pölynhallinnan roolit ja tehtävät P1-rakentamisessa Read More »

7 syntiä alipaineistuksessa

Pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.

[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_752717.png” align=”center” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”69%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” max_width_last_edited=”on|phone” max_width_tablet=”32%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”27px|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1035535.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1554103.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_456209.png” align=”center” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_176751.png” _builder_version=”3.0.106″ custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1177492.png” _builder_version=”3.0.106″ custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_163282.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”76%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

7 syntiä alipaineistuksessa Read More »

Sekoituskoppi vai kohdepoistolaite?

Pölynhallinta

Yleinen tapa toteuttaa pölynhallintaa rakennustyömaalla on sekoituskopin rakentaminen. Kopilla on omat hyvä puolensa, mutta niin on myös siirrettävällä kohdepoistolaitteella.

Sekoituskoppi hoitaa pölyn tehokkaasti alipaineella yhdessä pisteessä

Sekoituskoppi on alipaineistettu tila, jota käytetään pölynhallinnassa. Kopilla luot tilaan pölytiiviin osaston, ja voit toteuttaa sen olemassa olevilla tai tilapäisillä rakenteilla. Näin erotat puhtaat ja pölyiset tilat toisistaan.

Kohdepoistolaite suojelee pölyltä siellä, missä tarvitaan

Kohdepoistolaitteet ovat nopeita ja helppoja käyttöönottaa. Työporukkasi siirtää niitä kohteesta toiseen tarpeen mukaan. Kohdepoistolaitteiden, kuten CAMU-kohdepoistolaitteen, tärkeitä käyttökohteita ovat betoni-, laasti- tai muiden kuiva-aineiden vispiläsekoitukset. Muita vastaavia kohdepoistolaitteita ovat esimerkiksi piikkaamiseen, hiontaan ja muuhun materiaalien työstöön tarkoitetut laitteet.

Kohdepoistolaiteen avulla suojaat itseäsi vaaralliselta kvartsia sisältävältä rakennuspölyltä. Samalla suojaat myös rakennusta ja sen tulevia käyttäjiä.

Sekoituskoppi suojaa ympäristöä siellä, missä se sijaitsee

Sekoituskopeissa käytetään liikuteltavia alipaineistuslaitteistoja. Muista puhdistaa alipaineistimien suodattimet päivittäin. Laitekohtaiset paineentuotto- ja ilmamäärätiedot, sekä kohteessa tarvittavat sekoitusmäärät vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaan laitteen koppi tarvitsee. Huomioi mitoituksessa se, että teho alenee huomattavasti, kun suodatin kuormittuu (eli likaantuu) pölyä kerätessään. Huomioi myös palotekniset vaatimukset alipaineistuskopin rakentamisessa ja läpivientien suunnittelussa.

Sekoituskoppi, esimerkki

Sekoituskoppi toimii hyvin passiivisessa pölynhallinnassa

Alipaineistus- eli sekoituskoppi estää pölyn leviämisen työpisteestä ympäristöön. Jos kuiva-ainessäkki hajoaa tai putoaa sitä siirreltäessä, suojaa koppi ympäristöä. Sekoituskopin haittapuoli on se, että työntekijä joutuu työskentelemään pienessä tilassa, jossa pölyä syntyy paljon. Käytä kopissa hengityssuojainta. Huomioi sille asetettu päivittäinen maksimikäyttöaika. Työntekijöiden vaatteisiin kerääntyy kopissa pölyä, jota leviää sitä kautta puhtaisiin tiloihin.

Älä säilytä sekoituskopissa tavaraa, koska se hankaloittaa työskentelyä ja ylimääräinen tavara toimii pölyloukkuna. Kopin ilma täyttyy nopeasti pölystä, mutta puhdistuu hitaasti. Usein kopit ovat liian pieniä ja myös alipaineistajien tehot liian matalia. Kopin kiinteän sijainnin seurauksena voit myös joutua kantamaan painavia, valmiiksi sekoitettuja aineita sisältäviä paljuja pitkiäkin matkoja.

Sekoituskopin rakentaminen vaatii resursseja, sekä materiaaleja että työaikaa. Koppi on kiinteä, tilaa vievä rakennelma, jonka siirtäminen on hankalaa. Siirto useimmiten ei onnistu purkamatta ja vaatii parin työntekijän ajan. Koppi vaatii myös erillisen valaistuksen.

Kohdepoisto siirtyy sinne, missä työ tehdään

Kohdepoistolaite, kuten CAMU, on heti valmis työpiste, jonka käyttöönotosta ei synny erillisiä perustamiskuluja. Se on helposti yhden työntekijän siirrettävissä paikasta ja myös kerroksesta toiseen. Tämä nopeuttaa siirtymisiä ja vähentää vispiläsekoituksessa valmiiden, painavien laasti- ym. paljujen kantamista. Pienikokoinen kohdepoistolaite mahtuu ahtaisiin tiloihin, mihin sekoituskoppia ei edes voi rakentaa. Työmaan tilankäyttö helpottuu.

CAMU 1200 -kohdepoistolaite ottaa kiviainespölyn talteen jo sen syntyhetkellä

Kohdepoistolaitteet imevät lähellään syntyvän pölyn, ennen kuin se leviää hengitysilmaan ja siitä keuhkoihisi. Näin ollen et välttämättä tarvitse hengityssuojainta, eikä työvaatteisiisi keräänny pölyä. Siivoustarve vähenee. Kohdepoistolaite säästää aikaa ja rahaa monella tapaa.

Kohdepoistolaite kuten CAMU ei kuitenkaan pysty hallitsemaan kaikkea pölyä, joka syntyy materiaalien, kuten laastisäkkien siirtelystä. Siksi työntekijän on toimittava CAMUn edessä aina, kun pölyä saattaa syntyä. Hänen on siis opittava olemaan CAMUn vaikutusalueella esimerkiksi säkkejä käsitellessään.

Molempi parempi?

Sekoituskoppi toimii hyvin passiivisessa pölynhallinnassa, kunhan sekoituskopissa toimitaan huolellisesti, huolletaan suodattimet päivittäin ja alipaineistaja on riittävän suuri – lisäksi muistat käyttää hengityssuojainta.

Kohdepoisto on aktiivista pölynhallintaa. Sillä pölyn leviäminen estetään jo sen syntyhetkellä. Kohdepoistaja säästää askeleitasi, sillä se liikkuu sinne, missä teet työtäsi.

Sitten, kun haluat olla täysin varma, ettei pölyä synny yhtään, rakenna sekoituskoppi ja kärrää CAMU sinne. Siinä tapauksessa saat silti varautua kanniskelemaan painavia paljuja.

Millaisia kokemuksia sinulla on sekoituskopeista ja kohdepoistosta? Kumpi parempi vai molemmat? Kommentoi alle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Sekoituskoppi vai kohdepoistolaite? Read More »

Kilpailuetua korjausrakentamisen pölynhallinnasta

Korjausrakentaminen

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.98″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.105″ text_text_color=”#000000″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

Yli puolet rakennustyöntekijöistä ovat tutkimuksissa* kertoneet kärsivänsä pölystä tai muusta haitasta työssään. Haitat eivät rajoitu vain rakennushankkeen työntekijöihin, vaan sitä voivat kokea myös työmaan välittömässä läheisyydessä työskentelevät tai asuvat ihmiset. Korjausrakentamisesta terveyteen ja viihtymiseen aiheutuvia haittoja kannattaa ottaa esille ja niiden vähentämistä suunnitella tarkoin alusta alkaen.

Urakoitsija voi tehdä hyvästä pölynhallinnasta kilpailuedun itselleen. Taloyhtiö voi päättää valita urakoitsijan, joka huomioi pölyntorjunnan ja haittojen minimoinnin hyvin jo tarjousvaiheessa. Korjausrakentamisessa on tärkeää, että urakoitsija ja hänen työntekijänsä huomioivat talon asukkaat tai muut käyttäjät, jotka asuvat tai oleskelevat korjauskohteessa rakennusaikana. Urakoitsijan tulee hoitaa tiedotus erittäin hyvin, jotta asukkaat tai toimitilarakennuksen käyttäjät pysyvät tyytyväisinä, ja sitä kautta yritys saa hyvän maineen ja referenssin kohteesta. Säännöllinen tiedotus varsinkin aikatauluista ja mahdollisista muutoksista pitää yllätykset asukkaille vähissä. Kun työmies menee asuntoon ilman ennakkovaroitusta aamulla seitsemältä, ei liene yllätys, jos vastaanotto on nuiva.

Pölynhallinta kannattaa kirjata urakkasopimukseen

Kaikki urakoitsijat eivät ymmärrä pölyjen vaarallisuutta eivätkä suojautumisen tärkeyttä. Siksi tilaajan kannattaa vaatia, että pölynhallintaan liittyvät asiat kirjataan urakkasopimukseen. Työnjohtajan on laadittava korjauskohteesta puhtaudenhallintasuunnitelma. Sopimuksen ja suunnitelman avulla vältytään väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutumista sovitulla tavalla ja vaatii tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Suunnitelmassa urakoitsija ja työnjohto ottavat myös kantaa korjausrakentamisen piiriin kuuluvan alueen käytöstä. Suunnitelma sisältää tiedot työmaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä pölynhallintaan tarkoitettujen tilojen ja laitteiden sijoituksesta. Suunnitelma pitää sisällään myös arvion purkutöissä muodostuvasta pölystä sekä työntekijöiden riskistä altistua pölylle. Pölynhallintasuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla pölyn leviämistä ja pölylle altistumista vähennetään. Suunnitelmassa on merkittynä kukin työlaji, työkohde ja työn toteuttamisaikataulu sekä vastuuhenkilö. Kullekin kohteelle valitaan pölyntorjuntatekniikka esimerkiksi osastointi tai kohdepoisto sekä kirjataan hengityksensuojaustarve.

Kun korjausrakennustyömaalla työporukka toteuttaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, vähentävät he pölyn syntymistä ja estävät sen leviämisen. Ratu-korttien työmenetelmäkuvaukset ovat apuna pölynhallinnan toteuttamisessa.

Purkutöissä syntyy vaarallista pölyä

Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen haastavaa, koska vanhojen rakenteiden purun yhteydessä syntyy paljon pölyä. Rakenteista saattaa myös paljastua myös käyttökiellossa olevia vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, kreosiittia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi-, tiili- ja laastipölyä muodostuu purkutöissä, jotka tehdään esimerkiksi piikkaamalla tai lekalla. Myös tiilien ja kivimateriaalien leikkaamisessa syntyy runsaasti pölyä. Kivi-, tiili- ja laastipölyssä on 4-10 % terveydelle vaarallista kvartsia. Emäksinen laastipöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Pölyt, jotka muodostuvat kalkki- ja sementtilaasteista, voivat olla syövyttäviä. Nikkeli, kromi ja koboltti, joita on sementissä, voivat aiheuttaa allergiaa. Siksi on tärkeää suojautua sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Ensisijainen tavoite korjausrakentamisessakin on estää pölyn syntyminen ja vasta viimeisenä keinona otetaan käyttöön suojaimet. Työn oikeanlainen vaiheistus on tärkeää. Pöly poistetaan työmaa-aikaisen ilmastoinnin, kohdepoiston, alipaineistuksen tai muiden vastaavien keinojen avulla. Pölyn leviämistä hillitään suojaseinillä, sulkutiloilla, kulkuaukoilla, tiiviillä osastoinnilla ja muilla vastaavilla metodeilla. Työtiloja siivotaan jatkuvasti. Työporukka huolehtii purkujätteestä asianmukaisesti niin, ettei se pääse leviämään työmaan ympäristöön. Työporukan asenne ja ammattitaito sekä kokemus ja yhteiset pelisäännöt työmaalla toimimisesta ratkaisevat loppujen lopuksi pölyntorjunnan ja -hallinnan onnistumisen.

Korjausrakennushankkeen valmistuttua pitää tilojen olla vaatimusten mukaisessa kunnossa.

*2010-2013 toteutettu PUTUSA-tutkimushanke, ”Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus”, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useat yritykset.

Lähteenä käytetty artikkelia RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, LInnainmaa, Merivirta, Pasanen

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Kilpailuetua korjausrakentamisen pölynhallinnasta Read More »

Pyeongchangin normaali rakennuspöly

Pölynhallinta, Sisäilma

Olympialaisten alkaessa Etelä-Korean Pyeongchangissa yksi asia oli heti vaarantaa suomalaisten olympiamenestyksen: urheilijoiden majoitustiloissa oli rakennuspölyä ja lattian muovimatotkin kurtussa. Muovimatot hoidettiin jeesusteipillä ja rakennuspöly siivoamalla. Kaisa ja Mäkäräinen ja Krista Pärmäkoski ainakin olivat imurin tai mopinvarteen jo tarttuneet, sillä: “Kämpässä haisee niin paljon raksalle, Mäkäräinen kertoi tänään Iltalehdelle. Myös Pärmäkoski on kärsinyt samaisesta pölystä, sillä betonilattian päälle on vain vedetty muovimatto, jonka rakosista pöly pääsee huoneeseen.”

Varmaan pahimmat pölyt on jo yskitty ladunvarteen, eikä tästä viikon-parin oleskelusta raksalta haisevassa majapaikassa ole pysyvää haittaa eikä mitalimenetyksiä. Mutta miksi ihmeessä edes Etelä-Koreassa rakennuspölyä kutsutaan “normaaliksi”, kuten Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen Hesarille oli maininnut?

Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Sen lisäksi pöly haisee ja sotkee niin, että suomalainen talviurheilijakin tarttuu suksisauvan sijaan mopinvarteen.

Rakennustyöntekijöiden ja rakennusten käyttäjien kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Hienojakoinen rakennuspöly leviää herkästi ja jää rakennuksen käyttäjien vaivaksi – kuten tuli todistettua Etelä-Koreaa myöden.

Ehkä Pärmäkosken hieno pronssimitalisaavutus ei kuitenkaan olisi hopeaksi tai kullaksi kirkastunut, vaikka majapaikkaa ei olisi heti ensimmäiseksi tarvinnut alkaa luututa puhtaaksi. Mutta toivottavasti rakennustyömaan puhtauteen kiinnitetään jatkossa huomiota myös olympiakyliä rakennettaessa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pyeongchangin normaali rakennuspöly Read More »

Mitä rakennuspöly oikeastaan on?

Pölynhallinta

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta “vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Mitä rakennuspöly oikeastaan on? Read More »