[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.105″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]
Olympialaisten alkaessa Etelä-Korean Pyeongchangissa yksi asia oli heti vaarantaa suomalaisten olympiamenestyksen: urheilijoiden majoitustiloissa oli rakennuspölyä ja lattian muovimatotkin kurtussa. Muovimatot hoidettiin jeesusteipillä ja rakennuspöly siivoamalla. Kaisa ja Mäkäräinen ja Krista Pärmäkoski ainakin olivat imurin tai mopinvarteen jo tarttuneet, sillä: “Kämpässä haisee niin paljon raksalle, Mäkäräinen kertoi tänään Iltalehdelle. Myös Pärmäkoski on kärsinyt samaisesta pölystä, sillä betonilattian päälle on vain vedetty muovimatto, jonka rakosista pöly pääsee huoneeseen.”
Varmaan pahimmat pölyt on jo yskitty ladunvarteen, eikä tästä viikon-parin oleskelusta raksalta haisevassa majapaikassa ole pysyvää haittaa eikä mitalimenetyksiä. Mutta miksi ihmeessä edes Etelä-Koreassa rakennuspölyä kutsutaan “normaaliksi”, kuten Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen Hesarille oli maininnut?
Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Sen lisäksi pöly haisee ja sotkee niin, että suomalainen talviurheilijakin tarttuu suksisauvan sijaan mopinvarteen.
Rakennustyöntekijöiden ja rakennusten käyttäjien kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Hienojakoinen rakennuspöly leviää herkästi ja jää rakennuksen käyttäjien vaivaksi – kuten tuli todistettua Etelä-Koreaa myöden.
Ehkä Pärmäkosken hieno pronssimitalisaavutus ei kuitenkaan olisi hopeaksi tai kullaksi kirkastunut, vaikka majapaikkaa ei olisi heti ensimmäiseksi tarvinnut alkaa luututa puhtaaksi. Mutta toivottavasti rakennustyömaan puhtauteen kiinnitetään jatkossa huomiota myös olympiakyliä rakennettaessa.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]