rakennuspöly – Consair Finland

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kuten toukokuussa 2018 tekemässämme kyselyssä selvisi, on rakennustyöntekijöiden terveys tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Eikä ihme, sillä työmaalla betonin, sementin ja laastin eli kuiva-aineiden sekoituksessa syntyy helposti kilo terveydelle vaarallista pölyä työpäivässä. Yhdestä kuiva-ainesäkillisestä syntyy sekoitustyön ohessa jopa 10 grammaa pölyä.

Työkohteessa voidaan käsitellä helposti satakin säkkiä päivässä, siitä syntyy kilo pölyä. Säkki pölyää jo sitä siirrettäessä. Pölyäminen vain pahenee, kun säkki avataan ja siitä kaadetaan kuiva-ainetta vispiläsekoitukseen. Sen näkee paljaalla silmälläkin ja maistaa myös suussaan. Illalla voi köhiä pölyt keuhkoistaan ja niistää loput, eikö niin?

Rakennustyömaalla leijuva pöly koostuu mm. kiviaineksesta, betonista, sementistä ja lisäaineista. Myös ”vaarattomat” pölyt kuormittavat rakennustyömaalla työskentelevien keuhkoja ja ajan myötä liikaa hengitettyinä aiheuttavat keuhkoahtaumatautia, johon ei ole parannuskeinoa.

Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja se juuri on se vaarallisin pöly. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Kvartsi aiheuttaa silikoosia

Riippuen kiviaineksen koostumuksesta pöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia, joka on erittäin haitallista terveydelle. Tunnetuimpia kvartsin aiheuttamia sairauksia on silikoosi eli pölykeuhkosairaus. Silikoosin ja kvartsipölylle altistumisen on todettu olevan yhteydessä mm. keuhkosyöpään.

Altistuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja huomaamatta, eikä vaaraa mielletä todelliseksi ja ehkä siksi pölyltä suojautumisesta ei huolehdita riittävästi. Keinoja on kuitenkin olemassa, kuten kohdepoistolaitteet ja alipaineistetut sekoituskopit. Kohdepoistolaitteen, kuten CAMUn avulla laasti-, betoni- ja sementtipölystä kerätään talteen jopa 99%.

Myös hengityssuojaimia tulee käyttää. Suojaimien käytössä on yleisesti puutteita. Niiden käyttö on voinut tuntua hankalalta ja työntekoa haittaavalta. Nykyiset hengityssuojaimet ovat kuitenkin tehokkaita ja entistä miellyttävämpiä käyttää. Hyöty ylittää haitat mennen tullen. Tehokasta kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, käytettäessä hengityssuojainta tarvitaan vain suodattimen vaihdon yhteydessä.

Rakennuspöly ei ole vain työntekijän riesa

Mikäli työmaalla ei huolehdita pölynhallinnasta, jää rakennuspölyä siivouksen ulottumattomiin ja kulkeutuu mm. ilmanvaihtokanaviin – tulevien asukkaiden tai rakennuksessa työskentelevien ja asioivien ihmisten sisäilmaan.

Rakennuspölyyn kannattaa siis suhtautua vakavasti.

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennustyöntekijöiden työterveyden takia

Pölynhallinta, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Halusimme tietää, mitkä ovat tärkeimmät syyt pölynhallintaan rakennustyömailla. Tätä varten teimme nettikyselyn toukokuussa 2018, ja saimme vastauksia rakennusalan ammattilaisilta. Vastausten määrä ei riitä tieteellisesti pätevään analyysiin, mutta on hyvinkin suuntaa antava.

Olemme vuosien varrella asiakkaiden kanssa keskustellessamme todenneet, että syitä on monia. Halusimme nyt kyselyn avulla saada tietää, onko yleisin syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu. Vaativatko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa?

Vastaajista suurin osa työskenteli asuinrakentamisessa (72 %) ja siinä nimenomaan korjausrakentamisessa (61 %). Rakennuksilla työskenteleviä (rakennustyöntekijä, vastaava mestari, työnjohtaja, työmaainsinööri) oli yli 60 % vastaajista.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/kyselyn-kuvaaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys ylivoimainen syy, myös laadulla on merkitystä

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 67 %, piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä tehdä pölynhallintaa. Tämä päti niin rakennustyömaalla työskenteleviin rakennustyöntekijöihin, työnjohtajiin, vastaaviin mestareihin kuin työmaainsinööreihin. Samoin rakennuttajien edustajien, eli tilaajien, konsulttien ja valvojien sekä omatoimirakentajien ja rakennusfirmojen asiakkaitten mielestä rakennustyötekijöiden terveyden vaaliminen on tärkein tekijä. Terveyden painoarvo oli molemmissa ryhmissä sama.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Toiseksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa on rakentamisen laadun parantaminen. Tätä mieltä oli 25 % vastaajista. Rakennuttajat ja tilaajat sekä vastaavat mestarit näkivät pölynhallinnan vaikutuksen laatuun hieman suurempana kuin muut vastaajat.

Kolmanneksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla on työmaan puhtaus. Tätä mieltä oli tosin vain 8 % vastaajista. Puhtaus ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten voisi olla perusteltua yhdistää nämä kaksi tekijää.

Tilaaja tai valvoja eivät ole merkittävässä roolissa pölynhallinnassa

Sen sijaan tilaajat tai valvojat eivät tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Näitä syitä ei kukaan vastaajista valinnut tärkeimmäksi. Kyselyyn vastanneet valvojatkin pitivät työterveyttä tärkeimpänä tekijänä. Rakennuttajista ja tilaajatkin pitivät laatua tai työterveyttä tärkeämpinä, eivätkä nähneet omaa rooliaan suoranaisina pölynhallinnan vaatijoina. Ehkä onkin hyvä kysyä, että miksi eivät näe itseään keskeisessä roolissa vaatimassa parempaa pölynhallintaa? Pölynhallinta on koko ketjun yhteinen asia, tilaajasta yksittäiseen rakennustyöntekijään.

Kysely kertoi vain hyvien rakennustyömaiden pölynhallintasyistä

Kyselyssämme emme kysyneet vastaajilta tehdäänkö pölynhallintaa ylipäänsä millään lailla. Oletimme että tehdään. Ehkä olisi pitänyt kysyä. Valitettavasti on myös työmaita, joilla pölynhallintaa ei tehdä, vaikka rakennuspölystä ja sen vaarallisuudesta on puhuttu jo pitkään. Kyselymme aikana saimme myös joitain kommentteja rakennustyömaiden pölynhallinnasta Facebookin kautta, eivätkä kertomukset olleet mukavaa luettavaa. Paljon on siis parannettavaa pölynhallinnassa rakennustyömailla, oli sitten kyseessä yksityinen omaa taloaan rakentava henkilö tai isompi rakennusalan yritys.

Mutta onneksi yhä useammalla työmaalla pölynhallinta otetaan vakavasti ja se nähdään olennaisena osana rakentamisen laatua ja työterveyden ylläpitoa. Tiedämme myös, että tilaaja tai valvoja saattavat vaatia parempaa pölynhallintaa, varsinkin kun on kyseessä P1-puhtausluokan työmaa, jolla tavoitellaan hyvää sisäilman laatua (S1).

Arvoimme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme kpl neljän leffalipun pakettia. Lippupaketit lähtivät Veli-Pekalle Helsinkiin, Ollille Raumalle ja Eijalle Helsinkiin. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Korjausrakentaminen, Pölynhallinta, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölynhallinta rakennustyömailla ei ole vain rakennuttajan ja rakennusurakoitsijan sekä työnjohdon asia. Myös kaupunkien rakennusvalvonta ottaa kantaa rakennustyömaiden yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Ja pölynhallintaan siinä samassa. Kaikki nämä määräykset pyrkivät samaan: rakentamisen laatuun ja ihmisten suojeluun.

Esimerkiksi Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkien rakennusvalvontavirastojen julkaisemat rakennusjärjestykset ottavat kantaa yleiseen rakentamisen siisteyteen sekä mm. pölyn, melun, jätteiden sekä liikenteen haittojen rajoittamiseen.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennustyömaan_järjestys.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätään siisteydestä ja haittojen rajoittamisesta

Rakennusjärjestyksissä todetaan, että “työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla.”

“(Pääkaupunkiseudun) Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto/ (Turun) Kiinteistötoimiala voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu-, pöly ja muiden haittojen rajoittamisesta.”

Oulussakin rakennustyömaa on “tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.”

Mm. Oulun kaupungin rakennusjärjestys ottaa erikseen kantaa myös korjausrakentamiseen ja rakennusten purkamiseen. Rakennuksen korjaamisessa ja purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/nostokurki.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölyn syntyminen rakennustyömaalla

Pölyä syntyy työmaan ympäristöön eniten korjausrakentamisen purkutöissä. Purkutöiden pölynhallinnassa tulee käyttää oikeita työtapoja, suojauksia sekä laitteita, joilla pölyä voidaan hallita. Myös työntekijöiden suojautumisesta tulee huolehtia, erityisen huolellisesti silloin, kun purkukohteessa on asbestia tai muita terveydelle erityisen haitallisia aineita. Purkukohde voidaan myös eristää kokonaan muovikelmulla ympäristön asukkaiden suojelemiseksi.

Rakentamisen aikana työmaalla syntyy väistämättä pölyä. Laastien kuiva-aineet, tasoitteiden ja betonin hiominen, laattojen leikkaus, puun työstö jne. levittävät pölyä työmaalla, jollei sitä hallita. Sisätiloissa syntyvä pöly saattaa kulkeutua ulos kadulle, jos työmaalla käytetään alipaineistusta, josta likainen ilma ohjataan huonosti suodatettuna ulkoilmaan. Siksi onkin parempi ottaa pöly haltuun ja talteen jo syntyhetkellä aktiivisella pölynhallinnalla.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölyttömyyden Domino-efekti

Kun työmaalla kiinnitetään huomiota pölynhallintaan, on sillä “domino-efekti” muuhunkin työmaan siisteyteen. Kun mestat ovat pölystä puhtaat, on työntekijöillä enemmän motivaatiota korjata jälkensä muutenkin.

Suomessa on WHO:n mukaan maailman paras ilmanlaatu, eli vähiten pienhiukkasia ilmassa. Hyvällä rakentamisen pölynhallinnalla on oma vaikutuksensa tämän ykkössijan pitämiseen.

Linkkejä rakennusjärjestyksiin:

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
Turun kaupungin rakennusjärjestys
Oulun kaupungin rakennusjärjestys

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Työterveys

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Nyt kevään korvalla on odotettavissa jokavuotinen katupölykeskustelu. Katupölyn näkee paljaalla silmällä kevätauringon paisteessa. Sen sijaan rakennustyömailla leijuu vielä enemmän ja vielä vaarallisempaa rakennuspölyä. Kaiken lisäksi se on usein näkymätöntä pölyä, sillä työmaavalaistus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Rakennusten osalta terveysnäkökulmia on ryhdytty huomioimaan Terve Talo -rakentamisen myötä. Silti rakennusaikaisen pölynhallinnan rooli erityisesti työterveyden kannalta on vielä alkutekijöissään.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Terve Talo edistää rakennuksen käyttäjän hyvinvointia

VTT:n Terve Talo -sertifikaatissa vaatimuksia asetetaan mm. sisäilmastolle, rakennusmateriaalien puhtaudelle ja päästöille (esim. M1-luokitus), rakentamisen laadunhallinnalle ja -varmistukselle sekä rakennuksen käyttöönottovaiheelle. Terve Talo -rakennukset suunnitellaan kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

Terve Talo -rakentaminen on kehittänyt myös työmaaolosuhteita parempaan suuntaan, mutta pölynhallintaan ja sen prosesseihin pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Miten on Terve Työntekijä -rakentamisen laita?

Pölynhallinta on osa Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.

Pölynhallintaa tulisi kuitenkin tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa mm. kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain syntyneitä vahinkoja. Kokonaisvaltaisella pölynhallinnalla on suuri merkitys työterveyden kannalta, sillä se vähentää hengitettävän pölyn määrä työmaalla, jopa kymmeniä kiloja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Rakennuspölyltä-suojautuminen.jpg” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa asenteita korjattaessa

15 viime vuoden aikana työsuojelu on kehittynyt huimin askelin. Henkilökohtaiset suojaimet, kuten pölymaski, kuuluu normaaliin rakennustyöntekijän varustukseen. Maski ei kuitenkaan ratkaise pölyongelmaa työmaalla. Monella yrityksellä on jo tiukat suojavarustevaatimukset, mutta pölynhallinnan prosessi ei ole hallussa.

Käyvätkö työterveysorganisaation edustajat koskaan työmaalla katsomassa, millaisissa oloissa rakentamista tehdään? Pitäisikö työterveysorganisaation kiinnittää enemmän huomioita työympäristön puhtauteen ja pölynhallintaan rakentamisessa, eikä pelkästään henkilökohtaisiin suojavarusteisiin? Siihen, onko hengityssuojain päässä pölyäviä töitä tehdessä vai siihen, että noudatetaan työtapoja, joissa pölyä ei synny?

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1197146.png” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys suojelee rakennustyöntekijää

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä. Myös neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ovat osa työterveyshuoltoa.

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat todettuihin terveysriskeihin johtaviin altistuksiin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Ehkä vain kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Tutustu Terve Talo -rakentamiseen esim Hengitysliiton sivuilta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pyeongchangin normaali rakennuspöly

Pölynhallinta, Sisäilma

Olympialaisten alkaessa Etelä-Korean Pyeongchangissa yksi asia oli heti vaarantaa suomalaisten olympiamenestyksen: urheilijoiden majoitustiloissa oli rakennuspölyä ja lattian muovimatotkin kurtussa. Muovimatot hoidettiin jeesusteipillä ja rakennuspöly siivoamalla. Kaisa ja Mäkäräinen ja Krista Pärmäkoski ainakin olivat imurin tai mopinvarteen jo tarttuneet, sillä: “Kämpässä haisee niin paljon raksalle, Mäkäräinen kertoi tänään Iltalehdelle. Myös Pärmäkoski on kärsinyt samaisesta pölystä, sillä betonilattian päälle on vain vedetty muovimatto, jonka rakosista pöly pääsee huoneeseen.”

Varmaan pahimmat pölyt on jo yskitty ladunvarteen, eikä tästä viikon-parin oleskelusta raksalta haisevassa majapaikassa ole pysyvää haittaa eikä mitalimenetyksiä. Mutta miksi ihmeessä edes Etelä-Koreassa rakennuspölyä kutsutaan “normaaliksi”, kuten Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen Hesarille oli maininnut?

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.

Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Sen lisäksi pöly haisee ja sotkee niin, että suomalainen talviurheilijakin tarttuu suksisauvan sijaan mopinvarteen.

Rakennustyöntekijöiden ja rakennusten käyttäjien kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Hienojakoinen rakennuspöly leviää herkästi ja jää rakennuksen käyttäjien vaivaksi – kuten tuli todistettua Etelä-Koreaa myöden.

Ehkä Pärmäkosken hieno pronssimitalisaavutus ei kuitenkaan olisi hopeaksi tai kullaksi kirkastunut, vaikka majapaikkaa ei olisi heti ensimmäiseksi tarvinnut alkaa luututa puhtaaksi. Mutta toivottavasti rakennustyömaan puhtauteen kiinnitetään jatkossa huomiota myös olympiakyliä rakennettaessa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]