Pölynhallinta on laatuprosessi!

Pölynhallinta on laatuprosessi!

Kyllä. Pölynhallinta on prosessi. Se ei ole vain valinnainen määrä toimenpiteitä, laitteita tai hyväksi havaittuja työtapoja. Prosessissa kysymys on sarjasta toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen, ja se on toistettavissa samanlaisena aina uudelleen ja uudelleen.  Toimenpiteet tehdään oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä. Jos jokin toimenpide jää välistä, niin prosessissa tapahtuu virhe ja se näkyy lopputuloksessa. Valitettavasti.

Lataa ilmainen e-kirja “Pölynhallinta on laatuprosessi” (15 sivua), joka opastaa sinut prosessiajatteluun pölynhallinnassa. Siten voit kehittää parempia toimintatapoja ja saavuttaa paremman laadun työmaallasi.

Kolmivaiheinen prosessi vie maaliin

Työmaa-aikainen pölynhallinta voidaan jakaa kolmeen päällekkäiseen vaiheeseen, jotka pitävät sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Tätä edeltää suunnittelu ja koulutus. Työmaalla pölynhallintaprosessin tuottamaa laatua täytyy seurata ja valvoa säännöllisesti koko työmaan ajan. Lopuksi suoritetaan puhtauden arviointi ennen kuin rakennus luovutetaan tilaajalle.

  • Aktiivisella pölynhallinnalla tarkoitetaan prosessin vaihetta, jossa työntekijä osallistuu aktiivisena toimijana pölyntorjuntaan käyttämällä pölynhallintalaitteita ja noudattamalla vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdepoistolaitteiden käyttöä materiaalien työstössä tai valmislaastien käyttöä.
  • Passiivinen pölynhallinta on osa prosessia, jossa työntekijä ei ole aktiivinen osallistuja vaan pölynhallinta toimii riippumatta yksittäisten työntekijöiden toimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työmaan ilmanvaihtoa, osastointeja, alipaineistusta tai yleisilmanpuhdistusta. Passiivinen pölynhallinta kykenee pitkällä aikavälillä korjaamaan inhimillisiä virheitä eli se toimii ikään kuin aktiivisen pölynhallinnan varajärjestelmänä.
  •  Korjaavat toimenpiteet ovat siivoamista, siivoamista ja siivoamista. Aina, kun joudutaan siivoamaan, niin vahinko on jo tapahtunut, eli pöly on päässyt leviämään työmaalle. Aktiivisella ja passiivisella pölynhallinnalla voidaan vähentää merkittävästi siivoamisen tarvetta.

Laatuprosessien rooli tulee kasvamaan myös pölynhallinnassa

Tulevaisuudessa kiristyvät säädökset tulevat edellyttämään rakentajilta yhä parempaa pölynhallintaprosessien tuntemusta ja noudattamista. Aktiivisten ja passiivisten pölynhallintatoimenpiteiden rooli prosesseissa tulee kasvamaan. Vain siten voimme taata puhtaan lopputuloksen lisäksi myös turvallisen ja terveellisen työympäristön rakennustyöntekijöille.

Pölyttömin terveisin,

Antti Väisänen
Consair Oy
antti.vaisanen(at)consair.fi

Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Consair Oy:n Frank Russi kävi Espoon Lippulaivan työmaalla haastattelemassa Rakennuslordi Oy:n Jouni Ojalaa aiheena tuotannonohjaus, tietomallinnus sekä pölynhallinta. Katso videolta vinkit tietomallinnuksen, 4D:n ja dronejen hyödyntämiseen tuotannonohjauksessa. Miten pölynhallinta linkittyy tietomallinnukseen?

Lippulaiva-hankkeessa rakennetaan kokonaan uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi kauppakeskus, jossa tulee olemaan myös uusi metroasema ja bussiterminaali. Maanrakennustyöt olivat parhaillaan käynnissä videon tekohetkellä kesäkuussa 2018. Jouni Lehto Rakennuslordi Oy:stä toimii Lippulaivassa Lehto Groupin alikonsulttina ja hän tekee aikataulutusta, tuotannonohjausta ja tietomalleja.

Katso kerralla koko video (n. 21 min) tai valitse alta itseäsi kiinnostavat osa-alueet parin minuutin pätkinä.

Intro. Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla, Jouni Ojala ja Frank Russi
Katso tästä videolla keskustelevien Jouni Ojalan ja Frank Russin esittelyt ja yksittäisten videoiden aiheet.
Katso intro-video

Osa 1 Tietomallinnus tuo laatua rakentamiseen
Lippulaivan työmaalla hyödynnetään 4D-tietomallinnusta tuotannonohjauksessa. Digitaaliset työvälineet tuovat oman tärkeän lisänsä rakentamiseen. Miten digitalisaatio vaikuttaa rakentamisen laatuun?
Katso Osa 1

Osa 2 4D ja drone-kuvaukset apuna tuotannonohjauksessa
Lippulaivan työmaalla 4D-kuvat ovat päivittäinen työkalu, mutta sen käyttöönotto ja käyttäminen vaatii resursseja. Lippulaivassa on käytössä drone-kuvaus, jolla helpotetaan työmaan suunnittelua ajantasaisella tilannekuvalla. Tuotannonohjaus ja digitalisaatio muodostavat kokonaisuuden.
Katso Osa 2

Osa 3 Miten digitalisaatio on otettu vastaan työmaalla?
Digitalisaation käyttöönotossa suurin haaste on valmiiden ohjelmistojen puute. Lopulta kun voidaan kommunikoida tietomallien avulla, ei kukaan kyseenalaista sitä, etteikö se olisi järkevää.
Katso Osa 3

Osa 4 Miksi työmaalla sammutetaan tulipaloja? Auttaako digitalisaatio?
“Tulipaloja” työmailla sammutellaan siksi, että työmailla on krooninen aliresurssointi. Digitaalisuus auttaa, mutta sen käyttöönotto vie resursseja.
Katso Osa 4

Osa 5 Puhtaudenhallinta tuotannonohjauksessa ja P1 rakentamisessa
Usein työmaalla ei ole yhtään mestaa valmiina, vaan joka nurkassa on häntiä jäljellä, eikä mitään paikkaa saada täysin valmiiksi. Tällöin seuraavakaan työvaihe ei pääse maaliin. Oikein tehty pölynhallinta tehostaa tuotantoa, koska se pakottaa työmaan toimimaan systemaattisesti.
Katso Osa 5

Osa 6 Pölynhallintaa purku- ja maansiirtotöissä
Miten Lippulaivan purkuvaiheessa on tehty pölynhallintaa huomioiden ympärillä asuvat ja asioivat ihmiset?
Katso Osa 6

Osa 7 Pölynhallinnan haasteet ja hyödyt tuotannonohjauksessa
Aikaisemmin ongelma pölynhallinnassa oli asenteet, mutta nykyään on paljon työmaita, joilla on käytetty tehokkaita pölynpoistokoneita. Pölynhallinta helpottaa kaikkien arkea työmaalla, kun paikat eivät ole pölyssä ja likaisina.
Katso Osa 7

Osa 8 Pölynhallinnan hyödyt löydetään käytännössä
Pölynhallinnan pitkän aikavälin hyödyt on alalla vielä huomaamatta. Ne, jotka ovat pölynhallintaa kokeilleet, ovat huomanneet sen hyödyt.
Katso Osa 8

Osa 9 Pölynhallinta mukaan 4D-mallinnukseen
Miten pölynhallinnan saa mukaan tietomallinnukseen? Mesta kerrallaan valmiiksi -logiikka toimii tässäkin.
Katso Osa 9

6 tapaa epäonnistua rakennustyömaan pölynhallinnassa

6 tapaa epäonnistua rakennustyömaan pölynhallinnassa

Hyvät aikeet eivät aina muutu hyväksi pölynhallinnaksi. Miksi näin käy?

Useilla työmailla pölynhallinta koetaan tärkeäksi, sekä työterveyden että rakentamisen laadun kannalta. Valvoja vaatii pölynhallintaa ja rakennuttaja odottaa saavansa puhtaan rakennuksen käyttöönsä sen valmistuttua. Siitä huolimatta vain Strömsössä pölynhallinta aina onnistuu. Muilla työmailla voi käydä niin, että hienojakoinen, näkymätön pöly leviää kaikkialle, myös ilmanvaihtokanaviin ja alapinnoille, jotka ovat vaikeasti siivottavia.

Tässä kuusi tapaa epäonnistua:

  1. Työntekijät laistavat aktiivisesta pölynhallinnasta. Tarkoittaa sitä, että pölyn annetaan syntyä ja levitä työmaalle. Omia jälkiä ei siivota, työssä ei käytetä kohdepoistoa ja osastointiovet jätetään auki. Vasta lopuksi aletaan ihmetellä, miten pöly saadaan pois. Ei meillä ennenkään ole hallittu pölyä ja voihan sitä siivota sen jälkeen, kun on ensin sotkettu.

2. Urakoitsija ei uskalla vaatia alihankkijoilta hyvää pölynhallintaa. Katsotaan pölyävää työmaata läpi sormien siinä pelossa, että alihankkija ei enää halua tulla seuraaville työmaille töihin. Kun näille pitää tehdä hommia kohdepoistajilla ja rakennella sekoituskoppeja.

3. Rakennuttajan vaatimus hyvästä pölynhallinnasta esitetään liian epämääräisesti, jotta urakoitsijan olisi helppo toteuttaa se.

4. Pölynhallintasuunnitelmaa ei tehdä tai se kopioidaan muokkaamatta edelliseltä työmaalta. Jos suunnitelma tehdään, siitä ei kerrota kenellekään ainakaan työmaakokouksissa, eikä sitä noudateta. Suunnitelma pölyttyy mapissa, kuten työmaakin.

5. Urakoitsijan varaama pölynhallintakalusto loppuu kesken, kun työmaa ei etenekään suunnitellusti aikataulussa. Myös huoltaminen saattaa unohtua, kun suunnitelmat eivät toteudu. Kalusto on tarkoitukseen sopimatonta, liian pientä (koska on “säästetty”) tai liian suurta, joten sitä ei viitsitä siirtää mestalta toiselle.

6. Työmaalla ei tehdä kerralla valmista, vaan sinne tänne jää “häntiä”, joita on vaikea hallita. Hännät hoidetaan “ihan vain nopeasti” ilman pölynhallintakalustoa, joka on jo siirtynyt seuraavaan mestaan. Vaikka pölyäviä töitä ei saisi vauhdista tippuneella mestalla tehdä ilman kohdepoistoa.

Miten onnistut?

Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin aktiivinen pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Suunnitelmallinen, prosessinomainen pölynhallinta sekä siihen liittyvät koulutukset, säännölliset työmaapalaverit ja jatkuva seuranta auttavat sinua puhtaan rakennustyömaan saavuttamisessa.

Ota pöly haltuun aktiivisella pölynhallinnalla, esimerkiksi kohdepoistolla heti sen syntyhetkellä, ennen kuin se leviää ympäristöön. Pölyntorjunnassa kannattaa käyttää aina vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Tietyt tilat ja olosuhteet voivat erikseen vaatia kohdepoiston käyttöä, minkä tilaaja saattaa kirjata urakkasopimukseen.

Tsemppiä pölynhallintaan!

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Teemme nyt nopean kyselyn rakennusalan ammattilaisille. Kyselyyn vastaaminen kestää vain noin 2 minuuttia.

Haluamme tietää, mikä on sinulle ensisijainen syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Onko syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu? Onko syy ulkopuolelta tulevassa paineessa, eli vaatiiko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa? Saamamme tiedon avulla pystymme kertomaan pölynhallinnasta yhä paremmin myös niille, jotka vielä eivät ole pölynhallinnan tärkeyteen havahtuneet.

Arvomme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme leffalippupakettia, jossa on 4 lippua (Finnkino). Käytämme yhteystietojasi vain arvonnassa.

Kysely on päättynyt. Katso kyselyn tulokset täältä.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Arvontapalkinnot on toimitettu voittajille.

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

  • Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
  • Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

Menetelmät ja välineet

  • Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
  • Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
  • Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
  • Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
  • Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
  • Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

  • Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
  • Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
  • Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
  • Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä!   Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa