Korkeatasoinen pölynhallinta on yleistynyt korjausrakentamisessa etenkin toimitilapuolella. Uudisrakentaminen, erityisesti kovanrahan asuinrakentaminen laahaa pölynhallinnassa vielä paikoin perässä. 

Kävimme tutustumassa ilahduttavaan poikkeukseen, eli pölynhallintaan 63 asunnon kerrostalotyömaalla, joka on Sipoon Graniittitielle valmistuva uusi vuokrakerrostaloyhtiö. Kyseessä ei tälläkään kertaa ollut kovan rahan gryndauskohde, vaan kuntien omistama vuokra-asuntoyhtiö. 

Mikä motivoi pölynhallintaan?

Tällä vierailulla meitä kiinnosti erityisesti se, mikä motivoi urakoitsijaa pölynhallintaan. Onko se tilaajan vaatimus, työntekijän terveys, vai puhdas työmaa ja sitä kautta hyvä sisäilma valmiissa rakennuksessa? 

Vastaava mestari Jaakko Sorvisto kertoi, että rakennuttajan kanssa on sovittu, että pyritään noudattamaan P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä, vaikka virallinen P1-kohde tämä ei olekaan. Siksi Rakennuspetäjä toteuttaa kohteen mahdollisimman pölyttömästi. Sillä pyritään pitämään huolta sekä rakennustyöntekijän, että tulevan asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.

Urakoitsija voi myös säästää siivouskuluissa, kun pöly ei leviä joka paikkaan. Loppukäyttäjäkin on tyytyväinen, kun rakennus pysyy puhtaana kohdepoistolaitteiden ja muun hyvän pölynhallinnan ansiosta.

Lue case study ja katso video:

{% video_player “embed_player” overrideable=False, type=’scriptV4′, hide_playlist=True, viral_sharing=False, embed_button=False, width=’1920′, height=’1080′, player_id=’12441673170′, style=” %}

 

Pitääkö se itse kokea, jotta uskoo? 

Rakennuspetäjän työnjohdon mukaan työntekijöiden henkilökohtainen terveys on tärkein tekijä puhtaudenhallinnassa. Mutta myös kohteen puhtausvaatimustaso vaikuttaa pölynhallintaan. Loppukäyttäjän kannalta on tärkeää hallita pölyä niin, ettei se jää rakenteisiin.

Työntekijöiden motivointi pölynhallintaan on joskus haastavaa siksi, että uusien asioiden vieminen käytäntöön vaatii oman aikansa, kunnes käyttäjät oppivat ottamaan ne osaksi työtään.

Työnjohtaja Lauri Pylkkä Rakennuspetäjä Oy:stä kertoo tehneensä aiemmin paljon sekoituksia, ja tottuneensa siihen, että mustaa räkää saa niistää nenästään viikon verran laasteja sekoitettuaan. Hän sanookin, että jos nyt sekoittaisi laasteja, haluaisi ehdottomasti käyttää kohdepoistolaitetta, jotta hengitystiet säilyisivät puhtaina.  

Missä CAMU luuraa?

Kävimme myös läpi tämäntyyppisen työmaan erityishaasteita pölynhallinnan kannalta. Kohteessa on kaksi rakennusta ja useita porraskäytäviä ja kerroksia. 

Pölyäviä töitä löytyy kuitenkin joka nurkan takaa. CAMUa testattiin tällä työmaalla hyvin moneen eri käyttötarkoitukseen pääasiallisen käyttökohteen, eli kuiva-aineiden vispiläsekoituksen lisäksi.  Kuten kaikissa kohteissa, työt etenevät mestoilla yhtä aikaa, ja välillä tuntuu siltä, että CAMU oli juuri väärässä kerroksessa. Tähän ongelmaan vinkkejä löydät blogistamme Näin saat pölynhallintakaluston riittämään työmaalla.