Kauppakeskus Redissä Helsingin Kalasatamassa oli elokuun lopulla aiheeton palohälytys. Hälytyksen taustalla oli jälleen rakennuspöly. Jo avajaisten yhteydessä vuosi sitten oli sama tilanne päällä. Tällöin rakennustyöt olivat vielä muutamassa liiketilassa käynnissä, ja palohälyttimet oli unohdettu kytkeä pois päältä. (IS 20.9.2018)
Kun palohälyttimiin pääsee rakennuspölyä, aiheuttaa se hälytyksen. Eikä pöly ollut vuodessa Redistä loppunut, vaan sitä leijui edelleen rakennuksessa. Kauppiaat ja asiakkaat joutuivat siirtymään ulos rakennuksesta, mikä taatusti ei parantanut päivän myyntitulosta, asiakastyytyväisyydestä puhumattakaan.
Kolmannesta aiheettomasta hälytyksestä lähtee lasku
Automaattisia palohälytyksistä yli 90 prosenttia osoittautuu aiheettomiksi. Jopa 1000 euron suuruinen rangaistuslasku napsahtaa, jos samasta kohteesta lähtee vuoden aikana kolmas väärä hälytys. Näitä laskuja on kirjoitettu esimerkiksi Helsingissä jo satoja vuosittain. Väärät hälytykset aiheuttavat tappioita myös menetettynä työaikana.
Väärän hälytyksen tarkastamiseen tarvittava työvoima on pois pelastuslaitoksen oikeasta valmiudesta. Aiheeton hälytys voi viivästyttää oikeita hälytystehtäviä.
Tyypillisimmin väärä hälytys tulee peruskorjattavasta kiinteistöstä, jossa esimerkiksi rakennuspöly pääsee häiritsemään paloilmoitinlaitteen ilmaisimia. (Yle: Vääristä palohälytyksistä jo satoja laskuja, 2013)
Rakennusaikana voi jo estää turhia palohälytyksiä
Rakennusaikainen pölyntorjunta ja pölynhallinta on siis kiinteistön omistajan kannalta merkittävä asia. Kun pöly pidetään kurissa sekä purkutöiden että rakennustyön aikana ja loppusiivous hoidetaan ammattitaidolla, parantaa se työmaan puhtautta ja sitä kautta rakentamisen laatua. Puhumattakaan työntekijöiden terveyden vaalimisesta. Rakennuspöly ei päädy ainoastaan palohälyttimiin, vaan myös keuhkoihin, aiheuttaen keuhkoahtaumaa ja astmaa.
Tutustu hyvään pölynhallintaan täällä.