Sisäilmaongelmista ja homekouluista on kuultu valitettavan monta esimerkkiä. Yhdeksi merkittäväksi syylliseksi on nimetty huono kosteudenhallinta rakennusaikana.
Betonin kuivuminen on yksi keskeinen tekijä kosteudenhallinnassa. On tunnettu tosiseikka, että rakennuspöly, lika tai ylimääräiset rakennusmateriaalit betonin pinnalla estävät veden haihtumista betonista, hidastaen sen kuivumista. Onko asia riittävästi huomioitu esimerkiksi Kuivaketju10 ohjeistuksissa?
Kuivaketju10 on kehitetty vastaamaan tarpeeseen saada kosteusongelmat haltuun
Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. (kuivaketju10.fi) Työmaalla vastuu Kuivaketju10:n noudattamisesta on pääurakoitsijalla, jonka vastuulla on perehdyttää kaikki työntekijät Kuivaketju10:iin. Urakoitsijan vastuulla on myös toteuttaa olosuhteiden hallinta onnistuneesti.
Kuivaketju10:ssä listataan kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näiden riskien hallinnalla vältetään yli 80 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat kosteusvaurioiden seurauksista:
- Rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus vaurioittaa perustuksia ja lattiarakenteita.
- Sadevesi pääsee tunkeutumaan ulkoseinärakenteen sisälle.
- Vesikatteen läpäisevä vesi tunkeutuu aluskatteen vuotokohdista yläpohjaan.
- Kosteutta siirtyy ilmansulkukerroksen vuotokohdista ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin, jonne sitä tiivistyy vedeksi.
- Väärin mitoitettu ja säädetty ilmanvaihto ei poista ylimääräistä kosteutta vaan pakottaa sen siirtymään rakenteisiin.
- Vesiputkien rikkoutumiset aiheuttavat kiinteistöön laajoja vesivahinkoja.
- Huonosti toteutetussa märkätilassa kosteus vaurioittaa ympäröivät rakenteet.
- Kosteiden betonirakenteiden päällystäminen aiheuttaa päällystemateriaalin turmeltumisen.
- Materiaalien ja rakenteiden kastuminen vaurioittaa rakennuksen.
- Huonolla ylläpidolla rakennus rapistuu hitaasti mutta varmasti.
(lähde kuivaketju10.fi)
Betonin kuivumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi Kuivaketju 10 mainitsee mm. lämmityksen, ilmanvaihdon ja aikataulun. Mutta missään ei mainita rakennuspölyä betonin kuivumisen hidasteena, minkä ymmärtää hyvin, kun on ensin mietittävä mm. kaatosateelta suojautumista ja rakenteisiin siirtyvää kosteutta, tai väärin toteutettuja märkätiloja. Siinä pöly saattaa unohtua, vaikka silläkin on oma vaikutuksensa kosteuden hallintaan, samoin kuin sisäilman laatuun.
Betonin kuivumisella on merkittäviä vaikutuksia aikatauluihin
Betonin kuivumisaikaan vaikuttavat monet tekijät. Betonilaadun, rakennetyypin ja olosuhteiden lisäksi aikatauluun vaikuttavat myös se, miten työt on suunniteltu ja millaiset ovat kuivumisolosuhteet ja miten kuivumista seurataan.
Betonirakenteiden kuivumisella on yleensä merkittävä vaikutus työmaan yleisaikatauluun. Kuten Tarja Merikallio väitöskirjassaan toteaa:
“Virheellisesti tulkittu tai määritetty kuivumisaika voi johtaa aikataulujen viivästymiseen, joka vaikuttaa työmaan kustannuksiin merkittävästi. Viivästyminen vaikuttaa useiden urakoitsijoiden työn aloitukseen, kuten pääurakoitsijan, siivousliikkeen, putkiurakoitsijan, parketti- ja mattoasentajien, alakattoasentajien sekä listoittajien työn alkuun. “
Eikä kyse ole mistään pikkuviivästymisistä.
“Lattianpäällystystyön aloituksen viivästyminen jo viidellä työvuorolla voi vaikuttaa rakennuskohteen kokonaisaikatauluun pienentäen todennäköisyyttä, että kohde valmistuu suunnitellun aikataulun mukaisesti. Viivästymisen ollessa 20 työvuoroa eli 4 kalenteriviikkoa kohteiden ajoissa valmistumisen todennäköisyys pienenee kaikissa kohteissa huomattavasti. Viivästymisen ollessa 50 vuorokautta kohteiden ajoissa valmistumisen todennäköisyys on lähes olematon.” Tutustu Tarja Merikallion väitöskirjaan “Betonilattian “riittävä” kuivuminen uudisrakentamisessa.
Toisaalta aikataulupaineissa voi sortua hätäilyyn ja pinnoittaa liian kosteaa betonia. Tämä aiheuttaa kustannuksia myöhemmin, kun ilmenee kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Niistä päästäänkin sitten raastupaan, kun selvitellään kuka vastaa ja mistä. Oikeudenkäyntikulut sekä työn suorittaminen uudestaan ovat turhia menoeriä ja aiheuttavat negatiivista mainetta yritykselle. Mutta kenellä on kanttia sanoa, että betoni ei ole kuivaa, ja lykätä valmistusaikataulua, kun viivästyssakot uhkaavat?
Olosuhteiden aktiivinen hallinta on tulevaisuutta
Pöly ei tietenkään ole keskeisessä roolissa betonin kuivumisessa, mutta et varmaan halua yhtään turhaa ja vältettävissä olevaa lisähidastetta työmaasi aikatauluihin. Pölynhallinta on osa kokonaisvaltaista olosuhteiden hallinnan suunnittelua ja toteutusta, jolla päästään optimaaliseen ja hallittuun lopputulokseen. Tämä on se mihin Kuivaketju10 kuitenkin yrittää urakoitsijoita ohjeistaa. Pölynhallinnan osuus tässä ketjussa on vielä piilossa muiden olosuhteiden seassa.
Rakennustyömaan olosuhteiden seurannan kehittäminen tuleekin olemaan keskiössä tulevaisuudessa. Vallitsevia olosuhteita kuten ilman lämpötilaa ja kosteutta sekä pölyä tullaan mittaamaan, ja niihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan.