Helsingin sanomat raportoi tuoreimmista työtapaturmatilastoista. Sen mukaan tapaturmat ja ammattitaudit vaivaavat yhä rakennusalaa. Yksittäisistä ammattiryhmistä rakennustyöntekijöiden tapaturmariski on yhä selvästi suurin, vaikkei enää niin suuri olekaan kuin mitä menneinä vuosikymmeninä.
Tapaturmavakuutuskeskuksen ja tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan varsinaisessa rakennustyössä tapaturmataajuus on kuitenkin edelleen 94 miljoonaa työtuntia kohden. Tämä tarkoittaa Helsingin sanomien tapaturmariskikoneen mukaan sitä, että tilastojen mukaan rakennustyöntekijä joutuu työtapaturmaan joka 6.3 vuosi. Näistä yleisimpiä ovat erilaiset haavat sekä kaatumiset, yhteensä lähes puolet kaikista tapaturmista.
Työturvallisuuteen sijoitettu euro tulee takaisin
Hesarin jutun mukaan mukaan isot yrityksen ovat tajunneet, että jokainen työturvallisuuteen sijoitettu euro tulee myös takaisin.
Työtapaturmien määrä kuitenkin vaihtelee paitsi alojen ja tehtävien, myös työpaikkojen välillä. Osa yrityksistä panostaa paljon työturvallisuuteen. Mutta kuten aina, suurin turvallisuushaaste on asenteissa. Onneksi edistystä on tapahtunut ja turvallisuus nähdään nykyään kaikkien yhteisenä juttuna. Vielä muutama vuosi sitten aliurakoitsijoita joutui paimentamaan ja muistuttamaan työturvallisuudesta enemmän.
Hesarin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan rakentamisen turvallisuuteen kiinnitetään erilaisissa työkohteissa jo aika hyvin huomiota. Yleisesti ottaen työntekijätkin ottavat työturvallisuuden vakavammin. Pidetään huolta, että työkaverillakin on kaikki kunnossa. Mutta onko asia näin?
Ennalta-arvattava ammattitauti ja arvaamaton tapaturma
Liian usein kuulemme vielä, että yksittäinen työntekijä saa päättää käyttääkö pölynhallintalaitteita työssään. Sen ei pitäisi olla vapaaehtoista – ei terveyden eikä työmaan puhtauden kannalta. Jos omia keuhkoja ei viitsitä suojata, suojeltaisiin edes kaverin keuhkot.
Siinä, kun tapaturma tapahtuu ennalta arvaamattomasti, kehittyy ammattitauti pitkällä aikavälillä. Tietämättömyyteen ei enää voi vedota kuten aikanaan ehkä olikin asbestipurkujen kohdalla, mutta välinpitämättömyys on vielä valitettavan yleistä.
Rakennuspöly on yksi merkittävä tekijä mm. keuhkoahtaumataudin synnyssä. Koska tauti ei ala heti, kun on vetänyt ensimmäisen kuiva-ainesäkin pölyt keuhkoihinsa, ei suojautumista nähdä välttämättömänä. Siksi työturvallisuudesta muistuttaminen ja niiden aliurakoitsijoitten paimentaminen on edelleen tärkeää.
Lue lisää rakennuspölystä ja työterveydestä.
Lähde: