Kun suunnittelet rakennustyömaan pölynhallintaa, pidä mielessä, ettei ole yhtä autuaaksi tekevää pölynhallintamenetelmää, joka pätee kaikkeen. Ethän lyö lekalla listanaulaakaan, miksi sitten hallitsisit kaikkea pölyä yhdellä ja samalla laitteella, joka pöhisee ja köhisee jossain nurkassa? Tai vielä pahempaa, pelkällä siivousharjalla…. Parempiakin tapoja on, tärkeintä on käyttää oikeaa laitetta tai menetelmää oikeaan tarkoitukseen.
Tässä muutamia syitä tehdä tarkempia valintoja sen suhteen, miten ja millä pölyä hallitset.
Hiukkaslaatu ja -koko määrää suodattimen valinnassa
Millaista pölyä missäkin työvaiheessa syntyy, minkä kokoisia ja laatuisia hiukkasia ilmaan leviää? Se on määräävä tekijä, kun valitset pölynhallintalaitteita ja -menetelmiä.
Osa pölyhiukkasista vaatii HEPA-suodatusta, osa ei. Esimerkiksi sementtipölyn suodattamiseen riittää F7-tasoinen suodatin. HEPA- ja ULPA-suodattimien luokituksessa määräävä tekijä on kaikkein tunkeutuvimpien, 0,1-0,25 µm kokoisten hiukkasten jääminen suodattimeen. Näitä ovat mm. asbesti-, savi- ja kivihiilipöly sekä metallihuurut ja -pölyt. Katso tarkemmin oheisesta taulukosta eri hiukkaslaaduista..png)
Pölymassan suuruus vaikuttaa laitteiston valintaan
Pölyhiukkasten laadun lisäksi syntyvän pölymassan suuruus vaikuttaa pölynhallintalaitteiston valintaan. Kuiva-aineiden, kuten sementin, laastin ja tasoitteiden sekoituksessa syntyvä pölymassa on suuri, kuten olet varmastikin huomannut.
Ilmanpuhdistimet ja alipaineistajat on suunniteltu puhdistamaan jo ilmaan levinnyttä pölyä, ja erityisesti ilmassa leijuvia pienhiukkasia. Näitä laitteita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu kohdepoistoon, ja sen takia ne eivät välttämättä kykene tarttumaan kovin hyvin sekoitustyöpisteessä syntyvään suureen pölypilveen. Kohdepoistokäyttö lyhentää myös suodattimien elinikää ja tulee kalliiksi, sillä suodattimia joutuu vaihtamaan usein.
Hyvä kohdepoistolaite sen sijaan pystyy käsittelemään kaiken syntyvän pölyn lyhyessä hetkessä mahdollisimman tehokkaasti ilman, että pöly pääsee karkaamaan työpisteestä ja leviämään hengitysilmaan. Ilmanpuhdistin toimii kohdepoiston kaverina kokonaisvaltaisessa pölynhallinnassa. Kannattaakin ensin ottaa suuret pölymassat talteen kohdepoistolaitteilla ja antaa sen jälkeen ilmanpuhdistimien hoitaa loput.
Suodatinluokan ja ilmavirran optimointi takaavat tehokkaan kohdepoiston
Pölynpoiston kokonaistehokkuuden, käytettävyyden ja ylläpitokustannusten kannalta kohdepoistossa on järkevämpää optimoida kuin maksimoida suodatinluokka. F8- ja F9-suodattimilla laitteistoista saadaan kompaktimman kokoisia ja helpommin liikuteltavia. Usein kohdepoistolaitteita arvioitaessa huomio kiinnitetään pääsuodattimen luokitukseen. Yhtä tärkeää olisi huomioida karkeasuodattimen ominaisuudet: kuinka paljon suodattimella voidaan käsitellä pölyä, vaatiiko se huoltoa tai kuinka usein suodatin täytyy vaihtaa.
Kohdepostossa pölynlähde rajataan mahdollisimman pienelle alueelle, jotta ilma saadaan vaihtumaan riittävän paljon ja nopeasti pölynlähteessä sekä sen välittömässä läheisyydessä. Mitä suurempi ilmavirran nopeus pölynlähteessä voidaan saavuttaa, sitä tehokkaammin pölypilvi saadaan imettyä kohdepoistolla. Ilmamäärää kasvattamalla pölyä saadaan kiinni suuremmalta alueelta.
Ilmavirran nopeuden jäädessä liian pieneksi pölyä pääsee karkaamaan ilmanpuhdistuslaitteiston ohi. Tämän takia suurtakaan ilmamäärää siirtävät laitteistot, joita ei ole suunniteltu kohdepoistoon, eivät saa kaikkea pölyä talteen.
Kolmivaiheinen pölynhallinta toimii prosessinomaisesti
Työmaalla pölyä syntyy monissa eri työtehtävissä, siksi pölynhallintaa tulisikin tehdä kolmessa vaiheessa:
-
Aktiivisella pölynhallinnalla esimerkiksi kohdepoistolla otetaan pölymassa talteen
-
Passiviisella pölynhallinnalla, kuten HEPA-suodattimellisella ilmanpuhdistuksella pidetään pienhiukkaset kurissa
-
Lopuksi korjaavana toimenpteenä siivotaan se, mitä jää jäljelle.
Lataa tästä ilmainen e-kirja Pölynhallinta on laatuprosessi, jossa kolmivaiheinen pölynhallinta on kuvattu.