Consair Oy:n kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiohanke käynnistyi toden teolla syyskuussa 2018. Hyppäsin palvelumuotoilijaksi ja projektin vetäjäksi hankkeeseen, jossa pyrittiin ratkomaan P1-puhtausluokan rakentamiseen liittyviä haasteita. Ennen projektin alkua en ollut kuullut P1-rakentamisesta, mutta onneksi työkavereina on aiheen käveleviä tietopankkeja.
Lähtötilanne ja tavoite
P1-puhtausluokan rakentamisessa päämääränä on tuottaa puhdas sisäilma loppukäyttäjälle sekä turvallinen ja terveellinen työympäristö rakennustyöntekijöille.
Vaikka ensimmäiset P1-vaatimukset on luotu lähes 20 vuotta sitten, rakentajat kokevat ne edelleen hankaliksi. Rakennuttajilla/tilaajilla voi olla vaikeuksia saada tarjouksia korjaus- ja rakennuttamishankkeisiin, mikäli hanke halutaan toteuttaa P1-määräysten mukaisesti. Tilaajan on vaikea kilpailuttaa työtä ja arvioida tarjousten laatua, jos hän ei tiedä mitä on tilaamassa. On yleistä, että käynnissä olevien P1-hankkeiden kustannukset kasvavat ja työt viivästyvät alihankkijoiden ja rakennuttajien P1-kokemattomuuden tai piittaamattomuuden vuoksi. Työntekijöiden mielestä P1-määräykset saatetaan kokea työtä hankaloittaviksi irralliseksi asioiksi.
Projektissa oli tavoitteena kokeilla, jos palvelumuotoilua hyödyntäen pystyisi kehittämään ratkaisuja, joilla P1-rakentamiseen ja -prosesseihin saisi yhdenmukaisuutta ja tietoa helpommin ymmärrettäväksi. Projektissa halusimme testata, voisiko P1-rakentamista helpottaa visuaalisilla työohjeilla ja prosessimallilla.
Projektin aikataulu – koko projektin kesto oli neljä kuukautta – oli kunnianhimoinen, mutta tuossa ajassa saatiin yllättävän paljon aikaiseksi.
Projektin kulku
Projektissa sai tehdä kokeiluja, joten päätin testata projektin läpiviemistä muotoiluprosessin mukaisesti. Muotoiluprosessi taipui hyvin projektirungoksi ja projekti eteni suunnitelmien mukaan vaihe vaiheelta. Ymmärrysvaiheen aineistoa oltiin kerätty jo ennen projektin aloitusta, jolloin tätä projektia ei aloitettu tyhjältä pöydältä. Oma aikansa meni kuitenkin siihen, että opiskelin jo olemassa olevan aineiston, jotta tiesin minkälaista tietoa vielä tarvitsemme.
Piirros: Laura Rinta-Jouppi
Toinen asia minkä päätin projektin alussa oli asiantuntijaryhmän kokoaminen. Ongelma, jota projektissa pyrittiin ratkomaan, on niin laaja ja monisyinen, ettei sitä kannata yrittää ratkoa yksin. Myös palvelumuotoilun ytimeen kuuluvat sidosryhmien laaja osallistaminen ja tiedon rikastuttaminen tätä kautta, joten päätös oli ilmiselvä. Asiantuntijaryhmään osallistui rakennusalaa hyvin läpileikkaava ammattilaisten joukko:
- Sara von Hertzen, HUS Kiinteistöt
- Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry
- Terhi Mikkilä, Brado Oy
- Antti-Eemeli Mäkinen, Suomen Tilaajavastuu Oy
- Olli-Pekka Kari, Rakennustieto Oy
- Erkki Aalto, innovaatio- ja kehitysaktivisti
- Sami Saari, RALA
- Jouni Ojala, Rakennuslordi Oy
- Mikael Långström, Rakli
- Mikko Myller, TTS
- Antti Väisänen, Consair Oy
- Merja Jukola, Consair Oy
- Frank Russi, Consair Oy
- Laura Rinta-Jouppi, Consair Oy (palvelumuotoilija/ projektipäällikkö)
Jokaiseen muotoiluprosessin vaiheeseen osallistin asiantuntijaryhmän jäsenet käyttäen työpajoissa erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Testausvaihe olisi vaatinut enemmän aikaa kuin hankkeen puitteissa oli käytettävissä, koska protojen testaukseen saaminen työmaille osoittautui hyvin työlääksi. Työmaiden päällikkötason henkilökunta on niin kiireistä, että kommunikointi ja kaiken “ylimääräisen” tekeminen oli haastavaa. Onneksi muutamia testejä saatiin kuitenkin toteutettua.
Tuloksia
Projektin lopputulemana syntyi erilaisia visuaalisia ohjeita työmailla käytettäväksi. Ohjeet ovat printti- ja videomuotoisia. Printtijulisteen voi tulostaa esimerkiksi työmaan sisäänkäynnille tai sosiaalitilaan, QR-koodin takaa löytyy jokaiselle roolille kuuluvat tehtävät.
Työmaan ohjekyltti, jossa on eritelty työmaan rooleja ja ohjaus eteenpäin
Videoissa lähdettiin liikkeelle perusteista kertomalla, mitä P1-rakentaminen tarkoittaa ja edeten siitä ohjeisiin siitä, kuinka P1:sen toteuttamisessa voi onnistua.
Video: Mitä P1 tarkoittaa?
Miten tästä eteenpäin?
Projekti tulee jatkumaan P1-prosessimallin kehittämisen osalta jossain vaiheessa. Projektin aikana kartoitettiin rakentamisprosessi sellaisena kuin se nyt on. Tavoitteena on sitoa P1-prosessi osaksi nykyistä rakennusprosessia. Tahtituotanto voi myös toimia suunnittelutyön pohjana.
Suurin tavoite kaiken takana on käyttäytymisen muotoilu eli ihmisten tapojen muuttaminen ja siinä riittää haastetta itse kullakin 🙂
Iso kiitos kaikille projektiin osallistuneille!
Laura Rinta-Jouppi, palvelumuotoilija