Pölyävät työvaiheet hallintaan

Pölyävät työvaiheet hallintaan

Pölynhallinnan järjestäminen kohdepoistolaitteilla, alipaineistajilla sekä osastoinnilla mahdollistaa laadukkaan rakentamisen ja työntekijöiden terveyden suojelemisen. Hyvin toteutettu puhtaudenhallinta tuo järjestystä ja kustannustehokkuutta  rakentamiseen.

Tutustu puhtaussuunnitelman tekoon tästä. Laadittuasi analyysin pölystä ja sen aiheuttamista riskeistä, tiedät missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä, miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät, minkä tyyppistä pölyä syntyy ja ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle. Näin pystyt suunnittelemaan tarvittavat pölynhallintamenetelmät, kuten osastoinnit. Osaat myös varata riittävästi pölynhallintalaitteita, kuten alipaineistajia ja kohdepoistolaitteita. Myös siivouksen järjestäminen on olennainen osa työmaan puhtaudenhallintaa.

Tyypillisiä pölyäviä työvaiheita ovat:

  • Purkutyöt (korjausrakentamisessa)
  • Väliseinien muuraus
  • Levyrakenteisten väliseinien rakentaminen
  • Lattian tasoitustyöt
  • Seinän- ja katon tasoitustyöt ja maalaus
  • Märkätilojen vedeneristystyöt
  • Laatoitustyöt ja lattianpäällysteiden asennus

Näistä useimpiin Consairin CAMU soveltuu kohdepoistotyöpisteeksi. Liikuteltava CAMU on tarkoitettu kuiva-aineiden vispiläsekoituksen pölynhallintaan.

Pölynhallintaväline sinne missä sitä tarvitaan

Tyypillisesti työmaalla etuputsarit ovat kavereita, jotka kulkevat omia polkujaan muiden edellä. Heitä seuraavat lattian ja seinien tasoittajat, sekä laatoittajat, mattoasentajat ja muut lattiamateriaalien asentajat. Myös sisäpintojen viimeistelyssä saatetaan tarvita tasoitteita.

Jotta aktiivinen pölynhallinta sujuu ilman turhia askeleita työmaalla, on liikuteltava kohdepoistolaite hyvä ratkaisu. Se kulkee työryhmien mukana, heidän vauhtiaan. Kohteesta riippuen etuputsarit ja tasoitustöiden tekijät voivat hyödyntää samassa kerroksessa sijaitsevaa kiinteää kohdepoistolaitteella varustettua sekoituspistettä. Mutta usein etuputsareilla, mattoasentajilla ja laatoitusporukoilla kannattaa olla omat laitteensa.

Joka tapauksessa työryhmät säästyvät monilta askeleilta, koska heidän ei tarvitse käydä välillä ulkona tai kiinteässä alipaineistuskopissa toisessa kerroksessa tai suuren tilan toisessa päässä tekemässä sekoitustöitä.

Tämä nopeuttaa työntekoa samalla, kun huolehdit työntekijöiden suojaamisesta haitalliselta kvartsipitoiselta pölyltä. Eikä työmaa likaannu sekoitustyöstä leviävästä pölystä.

Montako kohdepoistolaitetta tarvitsen työmaalleni?

Siihen ei ole vakiovastausta olemassa, koska pölynhallintaratkaisun toteuttaminen riippuu kohteesta. Montako lohkoa ja kerrosta kohteessa on, ja miten töiden eteneminen on suunniteltu näiden välillä. Voit selvitä yhdellä laitteella, mutta työn sujuvuuden kannalta parhaan tuloksen saat, kun arvioit, milloin laitteelle syntyy jonoa, ja paljonko turhaa paljujen kanniskelua syntyy, jos laitteet ovat väärissä paikoissa väärään aikaan. Parhaiten asia selviää keskustelemalla asiantuntijoittemme kanssa. Ota yhteyttä ja laitetaan työmaasi vispiläsekoituspölyt kuriin!

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Helsingin kaupungin vaatimuksesta Pylon Oy toteuttaa Minervaskolanin saneerauksen P1-puhtausluokan mukaisesti, jolloin tarvitaan erinomaista pölynhallintaa.

Pölynhallintasuunnitelmassa vaadittiin käytettäväksi alipaineistajaa tai vastaavaa ratkaisua. CAMU-kohdepoistaja valittiin osaksi Minervaskolanin P1-työmaata.

Lue case studystä lisää Minervaskolanin P1-pölynhallintaratkaisuista CAMUn avulla ja katso videolta Pylon Oy:n työnjohtajan Santeri Kempin haastattelu.

7 syntiä alipaineis­tuksessa

7 syntiä alipaineis­tuksessa

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.  

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta ”vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta