CAMU 1200 ‑kohdepoistolaitteemme oli ollut vuokralla työmaalla, ja sille oli sekoitushommien päätyttyä tilattu paluukuljetus. Jotain keltaista saapuikin varastollemme. Painokin melkein täsmäsi CAMUn painoon. Eivät nuo laatat kyllä CAMUlta näytä vaikka keltaisia ovatkin. Työmaan tai kuljetusliikkeen logistiikassa oli tapahtunut joku hämminki.
Näitä laattoja ihmetellessämme aloimme pohtia sisävaiheen logistiikkaa ja pölynhallintaa. Nimittäin huonosti hoidettu sisävaiheen logistiikka voi luoda työmaalle pölyloukkuja, joita hyvässä pölynhallinnassa, varsinkaan P1-kohteissa, ei sallita. Kuvan laatat eivät toivottavasti kuitenkaan liity aiheeseen.
Mitä sisävaiheen logistiikka on, ja miksi se on tärkeää pölynhallinnan kannalta?
Sisävaiheen logistiikassa keskitytään herkästi vaurioituviin tuotteisiin, jotka halutaan toimittaa työmaalle vasta juuri ennen asennusta, oikea-aikaisesti. Sisälogistiikassa huomioidaan kuorman purku työmaalla, varastointi, tavaran siirrot vaaka- ja pystysuunnassa sisätiloissa, siivous, sekä syntyvien jätteiden lajittelu ja siirto jätelalavoille.
Urakoitsijoiden on ymmärrettävä jo alusta alkaen – tarjousta jättäessään – se, miten P1-kohteen rakentaminen eroaa tavanomaisesta rakentamisesta. P1-puhtausluokan mukaisella pölynhallinnalla on eniten vaikutuksia sisävaiheen logistiikan suunnitteluun. P1-puhtausluokituksen vaatimukset voivat olla työntekijöille epäselviä, ja siksi on tärkeää, että selvennät, miten vaadittuun P1-tavoitteisiin päästään ja mitä vaikutuksia sillä on käytännön työhön.
Rakennustöiden puhtausluokka P1:n vaatimukset sisävaiheen logistiikassa
P1-puhtausluokan vaatimukset:
- Pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka leviää ilmavirtausten tai kosketuksen mukana.
- Tiloissa ei saa säilyttää jätteitä eikä rakennusmateriaaleja, jotka estävät pintojen puhdistamista. Eli ei saa syntyä pölyloukkuja.
- Rakennuksen tulee olla puhdas ja siivottu P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti ennen ilmanvaihdon päätelaitteiden suojausten poistoa ja loppukokeita.
Rakennuksen sisälle asennettavat tarvikkeet ja materiaalit suojataan likaantumiselta ja kastumiselta koko matkan työmaalle, jossa materiaalit varastoidaan ensisijaisesti sisätiloissa. Suojaus jatkuu myös asennuspaikalla tapahtuvan välivarastoinnin ja asennustyön aikana. P1-luokan vaatimukset materiaalien pakkaustavoissa ja kuljetuksissa, sekä määrissä, jotka kerralla pystyy työmaalla varastoimaan ym. huomioidaan jo tilausvaiheessa. Vältä materiaalien välivarastointia ulkotiloissa, erityisesti P1-puhtausluokassa.
Sovi ylimääräisen materiaalin poisviemisestä urakoitsijoiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Useat työvaiheet tarvitsevat koko lohkon käyttöönsä, eikä siinä lohkossa saa olla mitään materiaaleja eikä tuotteita – kuten keltaisia laattoja – varastoituna.
Siivousvelvoitteet urakkasopimukseen
Kun velvoitat aliurakoitsijat siivoamaan jätteensä sekä siirtämään ylimääräiset materiaalit pois työkohteesta, helpottaa se pääurakoitsijan työtä tarkoin määritetyssä P1-puhtausluokan siivouksen toteuttamisessa. Jos jotakin materiaalia – vaikka keltaisia laattoja – on pakottava tarve varastoida työkohteella myöhempää käyttöä varten, sopikaa siitä erikseen. Mutta pitäkää huoli siitä, ettei materiaalien varastoinnista synny pölyloukkuja työmaalle. Materiaalit kannattaa säilyttää lavoilla, ja käsitellä niitä siten, ettei koko mesta sotkeennu, kun materiaaleja otetaan käyttöön.
Usein työmaille kerääntyy alkuperältään tuntematonta roskaa ja jätettä, vaikka siivouksesta olisikin sovittu. Mestojen riittävän hyvästä siivoamisesta on yhtä monta käsitystä kuin on urakoitsijaakin. Siksi urakoitsijoiden siivousvelvoite ja jätteiden lajittelu pitää kirjata tarkasti urakkasopimuksiin, väärinymmärrysten välttämiseksi. Riittääkö, että jäte viedään kerroksen jäteastiaan, vai velvoitatko kunkin urakoitsijan tyhjentämään jäteastian lajittelupisteeseen, ja palauttamaan sen kerrokseen? Siivousvelvoitetta kannattaa erikseen valvoa ja asettaa rahallisia sanktioita sen laiminlyönnistä.
P1-puhtausluokan rakentaminen voi parantaa sisälogistiikkaa
P1-puhtausluokitusta ei suinkaan ole otettu työmailla heti riemuiten vastaan. On kuitenkin havaittu, että työmaan ollessa järjestyksessä ja siistinä, voi syntyä suuriakin säästöjä työn paremmasta sujumisesta. Ja ilman muuta tehokas pölynhallinta parantaa työhyvinvointia.
Eräs työnjohtaja kertoi, että kun työmaalla aloitettiin pölynhallintaan panostaminen, työntekijät alkoivat myös siivoamaan enemmän omia jälkiään. Työnjohtaja hämmästeli pölynhallinnan sivuvaikutusta, sillä työmaan järjestys oli muuttunut paljon paremmaksi kuin itsestään.
Siisteys työmaalla luo positiivisen kierteen. Pölynhallinta keskeisenä osana rakennusprosessia voi siis rohkaista ja sitouttaa työntekijöitä toimimaan siistimmin ja ottamaan enemmän vastuuta omassa työssä syntyvästä pölyhaitasta. Väitämme, että työmailla, joilla on pölynhallintaprosessi hallussa, pysyy muukin rakentaminen hyvin hanskassa. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, myös sisälogistiikka paranee.
Blogissa on käytetty lähteenä myös mm. Juuso Knuutila: Sisävaiheen logistiikan kehittäminen P1-vaiheessa, AMK lopputyö 2012
