Pölyn­keräily, pölyn­torjunta vai pölyn­hallinta?

Pölynkeräily, pölyntorjunta vai pölynhallinta

Rakennusaikaisesta pölynhallintaratkaisuista puhuttaessa yleensä ensimmäisenä mieleen nousevat osastointi sekä sekoituskopin rakentaminen. Ja tietenkin klassikkoratkaisu jälkien siivoaminen, kun ensin on vain sotkettu menemään. 

Kaikki edellämainitut ovat oikeastaan pölynkeräilyä. Pöly päästetään ensin leviämään rakennustyömaalla vaikka rajatustikin, ja yritetään jälkeenpäin kerätä se siivoamalla, ennen kuin pölyä leviää ilmastointikanavien kautta koko rakennukseen. Lisäksi sekoituskopissa työntekijät laitetaan pahimpaan mahdolliseen pölyloukkoon.

Pölyntorjunta on aktiivista pölynhallintaa

Pölynkeräilyn sijaan kannattaakin tehdä pölyntorjuntaa. Pölyä voidaan harvoin täysin estää syntymästä, mutta esimerkiksi valmislaasteilla päästään jo hyvin lähelle pölyttömyyttä. Vähän pölyä tuottavilla työmenetelmillä voidaan myös vähentää pölyn syntymistä, näitä ovat esim. leikkaus katkaisun sijaan, murtaminen piikkauksen sijaan ja määrämittaisten tuotteiden käyttö. Pölyä voidaan sitoa myös kastelemalla, mutta tällöin on huomioitava kosteudenhallinta.

Kuiva-aineiden sekoituksessa, piikkauksessa, hionnassa jne. pölyä syntyy joka tapauksessa, ja näissä työvaiheissa voidaan hyödyntää kohdepoistolaitteita. Pölyntorjunnassa eli aktiivisessa pölynhallinnassa onkin kyse pölyn talteenotosta heti sen syntyhetkellä. Näin pöly ei pääse leviämään hengitysilmaan tai sotkemaan paikkoja ja samalla suojataan myös rakennuksen loppukäyttäjää.

Passiivinen pölynhallinta on varajärjestelmä

Pölyntorjunnan lisäksi työmaalla yleensä tarvitaan myös passiivista pölynhallintaa, joka korjaa pölyntorjunnan puutteet sekä siivouksessa leviävän pölyn talteen pidemmällä aikavälillä. Passiivinen pölynhallinta ylläpitää turvallista ja terveellistä sisäilmaa. Työmaa- aikaisella ilmanvaihtojärjestelmällä on mahdollista hallita pölyn lisäksi ilmankosteutta ja lämpötilaa.

Pölynhallinta on prosessi

Pölynhallinta onkin kokonaisvaltainen prosessi, jolla eri pölyntorjunta- ja pölynhallintametodeja hyödyntämällä voidaan jättää pölynkeräily minimiin. Ennen kuin pölynhallintaa voi ryhtyä viemään käytäntöön, täytyy tehdä pölynhallintasuunnitelma.

Pölynhallintaprosessissa on kolme varsinaista pölynhallinnan vaihetta, jotka limittyvät keskenään. Nämä ovat aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä korjaavat toimenpiteet. Työmaan siivous ja jätehuolto, sekä mittaaminen ja tarkastukset kuuluvat kiinteästi prosessiin.

Pölynhallintaprosessin keskeiset vaiheet ja välineet:

Aktiivinen pölynhallinta, pölyntorjunta

  • Pölyttömät ja vähäpölyiset menetelmät

  • Kohdepoistolaitteet

  • Pölyn sitominen esim. vedellä

  • Pölynhallintalaitteiden aktiivinen käyttö sekä oikeiden työtapojen noudattaminen

Passiivinen pölynhallinta

  • Työmaa-aikainen ilmanvaihtojärjestelmä

  • Osastointi

  • Alipaineistus

  • Ilmanpuhdistus

Korjaavat toimenpiteet

  • Siivoaminen

  • Hengityssuojaimien käyttö

Lue lisää pölynhallintaprosessista e-kirjastamme.

Pölynhallinta on prosessi e-kirjan banneri

 

Scroll to Top