pölyiset työvaiheet mestoilla Kuopion tutkimus

Kuo­pion yli­opis­ton tut­ki­muk­ses­sa (2009) sel­vi­tet­tiin kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la ja mit­tauk­sil­la mit­kä työ­vai­heet uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa ovat eni­ten pölyä­viä. Samal­la tut­kit­tiin uusia ja ole­mas­sa ole­via pölyn­hal­lin­ta­ta­po­ja työn­te­ki­jöi­den pöly­al­tis­tu­mi­sen ja val­miin raken­nuk­sen pölyi­syy­den vähentämiseksi.

Tut­ki­muk­seen valit­tiin kym­me­nen työ­vai­het­ta, jot­ka olivat:

  • tasoit­teen levitystyö

  • sei­nä­ta­soit­teen hionta

  • lat­tia­ta­soit­teen hionta

  • beto­ni­lii­man poisto

  • beto­nin piikkaus

  • puun­työs­tö sirkkelillä

  • ruis­ku­maa­laus

  • laa­toi­tus­työ

  • sau­nan eris­tys­työ ja

  • katon eris­tys­työ.

Ja voit­ta­ja on…

Työ­maa­mes­ta­reil­le teh­dyn kyse­lyn mukaan he piti­vät pölyä­vim­pä­nä työ­vai­hee­na tasoi­te­työ­tä, joka käsit­ti sekä tasoit­teen sekoi­tuk­sen, levi­tyk­sen ja hion­nan. Myös jäl­kien puh­dis­tus­työ koet­tiin pölyä­väm­pä­nä kuin esi­mer­kik­si beto­nin piik­kaus ja hionta.

HTP-arvot ylit­ty­vät mones­sa työvaiheessa

Kai­kis­sa tut­ki­tuis­sa työ­vai­heis­sa pölyä syn­tyi run­saas­ti ja työn­te­ki­jän oma altis­tu­mi­nen pölyl­le oli mer­kit­tä­vää. Teh­ty­jen mit­taus­ten­kin mukaan pölyä­vim­piä työ­vai­hei­ta oli­vat sei­nä- ja kat­to­ta­soit­teen levi­tys sekä myös piik­kaus ja ruis­ku­maa­laus. Näis­sä hom­mis­sa työn­te­ki­jän altis­tu­mi­nen hen­git­ty­väl­le ja alveo­li­ja­kei­sel­le pölyl­le oli jopa yli kym­men­ker­tai­nen ver­rat­tu­na sii­hen, mikä on ase­tet­tu kysei­sel­le pöly­tyy­pil­le hai­tal­li­sek­si tun­ne­tuk­si pitoi­suu­dek­si (HTP-arvo).

Myös työs­ken­te­ly­alu­eel­la – eli työ­ka­ve­rei­den hen­gi­ty­sil­mas­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä he itse teki­vät – pöly­pi­toi­suu­det usein ylit­ti­vät HTP-arvon. Edel­lä mai­nit­tu­jen lisäk­si myös puun työs­tön, sii­vous- ja eris­tys­työn sekä sei­nä- ja kat­to­ta­soit­teen hion­nan ja lat­tia­ta­soit­teen hion­nan aika­na mitat­tiin erit­täin kor­kei­ta pöly­pi­toi­suuk­sia. Ja lähes aina HTP-arvot paukkuivat.

Beto­nin piik­kaa­ja voi­si kuvi­tel­la­kin altis­tu­van­sa alveo­li­ja­kei­sel­le kvart­si­pö­lyl­le. Sen sijaan raken­nus­sii­voo­ja ei odo­ta työs­ken­te­le­vän­sä har­jan ja raken­nusi­mu­rin ohel­la ter­vey­del­le hai­tal­li­sen kvart­si­pö­lyn kans­sa. Ase­tet­tu HTP-arvo 0,05 mg/​m3 ylit­tyi sel­keäs­ti sekä piik­kaa­jan että sii­voo­jan, sekä koko mes­tan hen­gi­ty­sil­man kvart­si­pi­toi­suut­ta mitattaessa.

Rakennuspölyltä suojautuminen

Raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu itse pölyil­le pölyä­vis­sä työ­vai­heis­sa, mut­ta myös työ­ka­ve­ri vie­res­sä, joka itse ei tee pölyä­vää työ­tä, voi altis­tua pölyl­le. Tut­ki­muk­ses­ta saa­tiin sel­vil­le, että har­mil­li­sen monel­la työn­te­ki­jäl­lä ei ollut hen­gi­tys­suo­jain­ta käy­tös­sä. Eten­kin aliu­ra­koit­si­joi­den pölyl­tä suo­jau­tu­mi­nen hen­gi­tys­suo­jai­mil­la oli huo­nol­la tasol­la, mut­ta myös pää­ura­koit­si­joi­den työn­te­ki­jöis­tä osa ei suo­jau­tu­nut riit­tä­väs­sä mää­rin pölyltä.

Koh­de­pois­tol­la ja muil­la pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­mil­lä mer­kit­tä­viä tuloksia

Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin eri­lais­ten pölyn­hal­lin­ta­rat­kai­su­jen vai­ku­tus­ta pöly­al­tis­tu­mi­seen ja pöly­pi­toi­suuk­siin. Hyvien tulos­ten lisäk­si löy­tyi myös mon­ta parannuskohdetta.

  • Koh­de­pois­to­lait­teil­la pölyä pys­tyt­tiin vähen­tä­mään mer­kit­tä­väs­ti. Esi­mer­kik­si beto­nin hion­nas­sa pöly­pi­toi­suu­det ale­ni­vat yli 98 %. Sei­nä- sekä lat­tia­ta­soit­teen hion­nas­sa­kin saa­tiin hyviä tulok­sia – kun­han lait­teet oli­vat täy­sin toimintakuntoisia.

  • Pölyn­hal­lin­ta­lait­tei­den kun­nos­sa­pi­dol­la on val­ta­va mer­ki­tys. Pölyn­hal­lin­ta toi­mii, kun suo­dat­ti­met eivät olleet tukos­sa eivät­kä lait­teet ali­mi­toi­tet­tu­ja tai huo­no­kun­toi­sia. Tut­ki­muk­sen mukaan koh­de­pois­to­lait­tees­ta voi olla enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, jos sitä ei huol­le­ta ja suo­dat­ti­mia vaih­de­ta säännöllisesti.

  • Sii­vous­työs­sä kui­va­har­jaus todet­tiin tavak­si levit­tää erit­täin pal­jon pölyä ilmaan. Raken­nusi­mu­ril­la ja eri­tyi­ses­ti kes­kus­pö­ly­ni­mu­ril­la pöly­pi­toi­suuk­sia saa­tiin huo­mat­ta­vas­ti pienemmiksi.

  • Piik­kaus­työs­sä kan­nat­ti ava­ta ovet ja ikku­nat ja tuu­let­taa pölyt pihal­le tehos­te­tus­ti. Kun pöly­pi­toi­suu­det oli­vat kor­kei­ta, tehos­tet­tu tuu­le­tus oli tut­ki­muk­ses­sa tes­tat­tu­ja ilman­puh­dis­ti­mia tehok­kaam­pi tapa vähen­tää pölypitoisuuksia.

  • Tasoit­teen levi­tys­työs­sä havait­tiin väli­ta­soi­tus­työn ole­van pölyä­väm­pää kuin poh­ja­ta­soit­teen ruis­ku­tuk­sen, kos­ka aiem­mis­sa tasoi­tus­vai­heis­sa pin­noil­le ja lat­tioil­le jää­nyt pöly nousi takai­sin ilmaan.

Tut­ki­mus on teh­ty vuon­na 2009, jon­ka jäl­keen toi­vot­ta­vas­ti hen­gi­tys­suo­jain­ten käyt­tö on lisään­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti – tut­ki­muk­ses­sa muka­na olleis­ta työn­te­ki­jöis­tä har­va käyt­ti suo­jain­ta, vaik­ka kaik­ki teki­vät työ­tä, joka aiheut­ti altis­tu­mis­ta hai­tal­li­sel­le pölylle.

Tut­ki­muk­ses­sa poh­dit­tiin myös koh­de­pois­ton käyt­töä laas­tin ja mui­den­kin kui­va-aineis­ta sekoi­tet­ta­vien tasoit­tei­den, beto­nin ja maa­lien val­mis­tuk­sen yhtey­des­sä. Tut­ki­muk­sen tulos­ten perus­teel­la sitä voi­daan suo­si­tel­la, mut­ta tode­taan myös, että koh­de­pois­ton tehok­kuut­ta pölyn pois­tos­sa tuli­si vie­lä arvioi­da tar­kem­min, jon­ka jäl­keen koh­de­pois­toa voi­tai­siin mah­dol­li­ses­ti vie­lä kehit­tää. Tämän jäl­keen mark­ki­noil­le on tul­lut uusia rat­kai­su­ja sekoi­tus­työn pölyn­hal­lin­taan, kuten Con­sair CAMU D2.

 Läh­de: Raken­nus­pö­lyl­le altis­tu­mi­sen vähen­tä­mi­nen uudisrakentamisessa

Lop­pu­ra­port­ti TSR-han­ke 107051 (osa A), Kuo­pion Yliopisto

Rakennuspöly. Miksi siitä pitää olla huolissaan