Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

[et_pb_section bb_built=”1″ admin_label=”section” _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row admin_label=”row” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_layout=”light”]

Työmailla, joilla on alettu kiinnittää huomiota puhtauteen, on puhtausvaatimuksiin alussa suhtauduttu jopa torjuvasti. Työn edetessä puhtauden tuomat hyödyt ovat kuitenkin tulleet selviksi työmaan eri osapuolille. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyy, materiaalihävikki vähenee, työn tarkkuus kasvaa ja asiakkaiden tyytyväisyys on ilmeistä. Puhtaudesta ei synny edes lisäkustannuksia vaan pikemminkin säästöjä. Oikeat työtavat ja asenne auttavat muutoksessa.

VTT:n tekemän Pölyntorjunta rakennustyömaalla (Koski, Mattila, Taipale) -selvityksen mukaan puhtauteen panostavilla työmailla onkin voitu havaita, että pölyntorjunta säästää kuluja, sillä pölyisyydestä aiheutuu lisätöitä siivouksen, työskentelyalueen esivalmistelun ja suojauksen muodossa. Pöly on haitallista myös sähkötyökaluille, joten pölyntorjunta vähentää niiden huoltotarvetta ja pidentää käyttöikää. Huolellinen pölyntorjunta onkin hyvä tapa vähentää kustannuksia.

Tekeminen maksaa, mutta tekemättä jättäminen se vasta maksaakin

Pölyntorjunnasta aiheutuu toki kustannuksia, mutta niin aiheutuu puhtauden laiminlyönnistäkin:

  1. Siivouskustannuksia tulee myös pölyntorjunnasta huolimatta, mutta pölystä ja pölyn leviämisestä aiheutuvat siivouskustannukset voivat olla paljon suuremmat kuin pölyä torjuttaessa. Kun pölyä on vähemmän, on myös siivottavaa vähemmän.
  2. Alipaineistus– ja kohdepoistolaitteiden asennuksesta, vuokrista ja käytöstä sekä alipaineistuksen vaatimasta rakennuksen lämmityksestä aiheutuu kustannuksia. Silti vahingonkorvaukset pölyhaitoista tuleville rakennuksen käyttäjille voivat olla huomattavasti suuremmat.
  3. Osastoinnista aiheutuu työ- ja materiaalikustannuksia, mutta ilman osastointia työ etenee hitaammin ja koneiden käyttöikä lyhenee. Hengityssuojainten kustannukset ovat minimaaliset sairauspoissaolojen kustannuksiin verrattuna, puhumattakaan vakavista ammattitaudeista.

Tehokkaasti toteutettu pölyntorjunta säästää huomattavasti kustannuksia verrattuna huonosti toteutettuun tai kokonaan toteuttamatta jätettyyn pölyntorjuntaan.

Mikä siellä pölisee?

Pölyä syntyy mm. hionnassa, pölyävien materiaalien sekoituksessa ja asentamisessa sekä purkutöissä. Hienojakoinen kevyt pöly leviää herkästi pienessäkin ilmavirtauksessa, mutta sitä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta poistaa jälkikäteen. Työmaan pölyttömyyden aikaansaamisessa onkin tärkeintä estää pölyn syntyminen tai hallita tehokkaasti syntyvää pölyä.

Avainasemassa pölyntorjunnassa on piikkaus- ja hiontatarpeen vähentäminen. Siihen päästään tarkemmalla suunnittelulla sekä paremmalla mittatarkkuudella ja huolellisuudella tasoitusta valmisteltaessa. Samalla myös päästöjä sisäilmaan tuovien kittien ja silikonien käytön tarve vähenee. Koska näistä pölynlähteistä ei päästä koskaan kokonaan eroon, pölyn hallinnassa tarvitaan kohdepoistoa ja usein myös osastointia.

Nopeasti siirrettävä ja helposti sijoitettava kohdepoistotyöpiste, kuten CAMU, minimoi hukka-ajan sekä turhat askeleet. Laitteen hyvä suunnittelu ja helppokäyttöisyys yhdessä säästävät aikaa, rahaa ja hermoja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla Read More »

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

[et_pb_section bb_built=”1″ admin_label=”section” _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row admin_label=”row” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.105″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_layout=”light”]

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1-rakentaminen on uusi ja varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.

Rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa hyvä sisäilmaston laatu valmiissa rakennuksessa.

Hyödyt P1-puhtausluokan tavoittelemisesta ovat konkreettisia sekä rakennushankkeen tilaajille että urakoitsijoille. Tilaajalle hyöty konkretisoituu heti luovutuksen jälkeen, sillä rakennuksen käytön voi aloittaa välittömästi. Urakoitsijan hyöty syntyy työn tehokkuuden kasvamisesta ja työturvallisuuden paranemisesta.

P1-rakentamista toteuttavat urakoitsijat ovat havainneet, että P1-suunnittelu rytmittää työnmaan työnkulkua ja helpottaa koko rakennushankkeen läpivientiä. Kun P1-rakentaminen integroidaan suunnitteluun alusta asti, tuo se järjestelmällisyyttä tekemiseen.

Puhtaussuunnitelmalla päästään tavoiteltuihin puhtausluokkiin

Jotta tavoitteeseen päästään, edellytetään rakennustöiltä määrätietoisia toimenpiteitä ja hyvää rakennustapaa. Jokaisen rakennusyrityksen kannattaisi luoda oma, toimiva mallinsa P1-rakentamiseen. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Ilmanvaihtokanavien suojelu on olennaista

Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa ja suojata niinä aikoina, kun tehdään pölyäviä työvaiheita, sekä miten ne voidaan tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Eli ennen kuin poistaa suojukset ilmanvaihdon päätelaitteista, täytyy rakennuksen olla puhdas. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden säilyttäminen tiloissa ei saa estää siivousta. Suojapahvit ja -muovit on poistettu tässä vaiheessa, joten tiloissa voi tehdä vain pölyämätöntä työtä ilman kohdepoistoa.

Olennaisin asia P1-rakennustyömaalla on siis muistaa suojella ilmanvaihtoa! Sen kun pitää mielessä, on jo päässyt pitkälle matkalla kohti P1-puhtausluokan rakennustyömaata.

Lohkoilla hallitaan puhtautta

Osa rakennuksesta voi olla jo viimeistelyvaiheessa, kun toisessa osassa vielä tehdään pölyäviä töitä. Jotta puhtaustavoitteisiiin päästään, täytyy puhtausluokan P1 jo saavuttaneet tilat erottaa muista lohkoista esimerkiksi huoneistoittain tasoitetöiden ja märkätilojen laatoituksen jälkeen ja niihin on tehtävä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jälkeen voidaan tehdä lattiapäällysteet ja lopulliset seinäpinnat. Mikäli pölyäviä työvaiheita tehdään, on ne tehtävä ulkopuolella tai käytettävä kohdepoistolaitteita. Siivouksen tarvetta voi vähentää käyttämällä kohdepoistolaitteita, kuten CAMUa, tai imuriin kiinnitettävää kohdepoistoa.

Puhtaustason tulee olla rakennustöiden aikana vähintään “imuripuhdas”. Piiloon jääviä pintoja ei pidä unohtaa puhdistaa. Asiaton kulku tulee kieltää näissä lohkoissa ja mielellään lukita ovet valmiissa lohkoissa. Lopuksi tehdään puutelistatyöt ja loppusiivous käyttäen keskuspölynimuria tai imuria, jossa on hienopölysuodatin.

Asuntojen P1-puhtaustason saavuttamisen edellytyksenä on, että porraskäytävän pölyävät työt, kuten tasoitus, hionta ja ensimmäinen maalauskerta, ovat valmiita. Porraskäytäville ei aseteta P1-vaatimuksia.

Siivous kunniaan

Siivous rakennustyömaalla on yksi rakennusprosessin tärkeä, mutta joskus vähätelty työvaihe. Pölyttömyyttä on vaikea saada aikaan ilman säännöllistä ja oikein toteutettua siivousta. Siivouksesta vastaavan tahon olisi hyvä osallistua esimerkiksi työmaakokouksiin, jotta tieto kulkee ja turha työ ja ylimääräiset kustannukset vähenevät. Projektisuunnitelmaan kannattaa sisällyttää riittävä aikavaraus loppusiivoukselle.

Tulemme jatkossakin käsittelemään blogissamme P1-rakentamista, ja kerromme hyviä esimerkkejä onnistuneesta suunnittelusta sekä toteutuksista. Tilaa blogimme sähköpostiisi ja saat pölynhallintavinkit kerran kuussa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee Read More »

Scroll to Top