AVI:lta lisä­tie­toa syö­pä­vaa­ran tor­ju­mi­nen työs­sä ‑ase­tuk­sen noudattamiseen

Syö­pä­vaa­ran tor­ju­mi­nen työ­pai­koil­la ‑ase­tuk­sen nou­dat­ta­mi­seen tuli hel­mi­kuus­sa lisä­va­loa, kun AVI eli Alue­hal­lin­to­vi­ras­to jul­kai­si val­ta­kun­nal­li­sen ohjeis­tuk­sen. Ohjeis­tus­ta on nyt suun­nat­tu myös suo­raan rakennusalalle.

Ohjeis­tuk­ses­sa ker­ro­taan sel­keäs­ti muun muas­sa pölyn­tor­jun­nan vas­tuun­jaos­ta raken­nut­ta­jan, pää­ura­koit­si­jan ja mui­den työ­maal­la toi­mi­vien työ­nan­ta­jien kes­ken. Lisäk­si lait­teis­to­vaa­ti­muk­sek­si vah­vis­tui M- ja H‑luokitusta vas­taa­vat laitteet.

Ase­tuk­sen tavoite

Uuden ase­tuk­sen tavoit­tee­na on saa­da pöly­ta­sot kai­kil­la työ­pai­koil­la HTP-raja-arvo­jen ala­puo­lel­le. Kvart­sin osal­ta HTP-raja-arvo on 0,05 mg/​m3 (8h), ja erik­seen mää­ri­tel­tyä sito­vaa raja-arvoa 0,1 mg/​m3 (8h) ei sai­si ylit­tää mis­sään olosuhteissa.

Raja-arvot aset­ta­vat kovan haas­teen raken­nus­työ­mail­le, kun ote­taan huo­mioon, että moni työs­tö­pro­ses­si ilman pölyn­tor­jun­taa voi tuot­taa kym­me­niä tai jopa sato­ja ker­to­ja suu­rem­man pitoi­suu­den. Näin on esi­mer­kik­si beto­ni­lat­tioi­den hio­mi­sen koh­dal­la, jos­sa mer­kit­tä­vä osa syn­ty­väs­tä pölys­tä on myös hyvin kvart­si­pi­tois­ta pölyä.

Vas­tuun­ja­ko työmaalla

Ase­tuk­sen tul­tua voi­maan, suu­rin­ta epä­röin­tiä raken­ta­jien kes­kuu­des­sa aiheut­ti se, miten vas­tuun­ja­ko raken­nus­työ­maal­la tuli­si toteut­taa käy­tän­nös­sä. Uudes­sa AVIn ohjeis­tuk­ses­sa vas­tuun­ja­ko on nyt selkeä.

Sekä AVI että Työ­ter­veys­lai­tos ovat jo aikai­sem­min ohjeis­ta­neet, että työ­teh­tä­vä­koh­tai­sen ris­kiar­vion ja ris­kien­hal­lin­ta­suun­ni­tel­man teke­mi­nen kuu­luu työn­te­ki­jän omal­le työ­nan­ta­jal­le. Työ­nan­ta­ja arvioi vuo­sit­tai­nen, onko altis­tu­mis­ta tapah­tu­nut ja tar­vit­taes­sa ilmoit­taa työn­te­ki­jän­sä ASA-rekisteriin.

Työ­mail­la tulee olla työ­vai­he­koh­tai­nen pölyn­tor­jun­ta­suun­ni­tel­ma, jos­ta vas­taa pää­to­teut­ta­ja. Pölyn­tor­jun­ta on teh­tä­vä ensi­si­jai­ses­ti tek­ni­sin kei­noin. Se ei siis saa perus­tua pel­käs­tään hen­gi­tys­suo­jai­mien käyt­töön. Hen­gi­tys­suo­jai­mia käy­te­tään yhdes­sä muun pölyn­tor­jun­nan kans­sa, ja suo­jai­mia on käy­tet­tä­vä aina pölyä syn­nyt­tä­väs­sä työs­sä, jos hen­gi­ty­sil­maa ei voi­da osoit­taa tur­val­li­sek­si mittaamalla.

Raken­nut­ta­jan roo­lis­ta AVI ker­too muun muas­sa seu­raa­vas­ti: “Raken­nut­ta­jan on ohjeis­tet­ta­va urak­ka- ja tur­val­li­suus­asia­kir­jois­sa, kuin­ka pää­to­teut­ta­ja­vas­tuul­li­nen ura­koit­si­ja sekä kaik­ki muut ura­koit­si­jat estä­vät omil­la toi­mil­laan työn­te­ki­jöi­tä altis­tu­mas­ta kvart­si­pi­toi­sel­le raken­nus­pö­lyl­le kai­kis­sa pölyä­vis­sä työvaiheissa.”

Lue lisää AVI:n ohjeistuksesta.

Lait­teis­to­vaa­ti­muk­set

AVI:n ohjeis­tuk­sen mukaan pölyn­tor­jun­ta­lait­teis­to­jen tulee olla M- tai H‑luokkaa. AVI:lta saa­dun lisä­tie­don mukaan täl­lä tar­koi­te­taan sitä, että lait­tei­den tulee olla suun­ni­tel­tu kone­di­rek­tii­vin mukai­ses­ti ja M- tai H‑luokituksia vas­taa­vik­si. Viral­lis­ta luo­ki­tus­pro­ses­sia ei edellytetä.

L‑, M- ja H‑luokitukset perus­tu­vat stan­dar­diin SFS EN 60335, joka aset­taa vaa­ti­muk­set pölyn­tor­jun­ta­lait­teis­toil­le pöly­jen vaa­ral­li­suu­den mukaan. Luo­ki­tuk­ses­sa pölyt jae­taan kol­meen ryh­mään: L = Low risk, M = Medium risk ja H = High risk.

Raken­nus­työ­maal­la mm. kvart­si­pö­lyn tor­jun­nas­sa on käy­tet­tä­vä vähin­tään M‑luokaa vas­taa­via lait­tei­ta ja suo­dat­ti­mia. Muun pölyn­tor­jun­nan lisäk­si on käy­tet­tä­vä P3-luo­kan hen­gi­tys­suo­jai­mia, jos hen­gi­ty­sil­man tur­val­li­suut­ta ei voi­da osoit­taa mittaamalla.

L‑, M- ja H‑luokiteltujen lait­tei­den suo­dat­ti­mien ei tar­vit­se olla HEPA-stan­dar­din mukaan val­mis­tet­tu­ja. HEPA-suo­dat­ti­met vas­taa­vat kyl­lä hyvin luo­ki­tus­ten tar­pei­siin suo­dat­ti­men osalta.

Pölyn­tor­jun­ta­lait­teis­toa arvioi­taes­sa on hyvä huo­ma­ta, että pää­suo­dat­ti­men luo­ki­tus ei vie­lä ker­ro lait­teen luo­ki­tus­ta. M- ja H‑luokissa lait­teis­to­jen tehok­kuut­ta arvioi­daan myös monil­la muil­la tur­vao­mi­nai­suuk­sil­la. Esi­mer­kik­si pölyn kerää­mi­nen ja hävit­tä­mi­nen tuli­si pys­tyä teke­mään siten, että jo kerät­ty pöly ei leviä takai­sin hengitysilmaan.

Val­vo­van viran­omai­sen näkökulma

AVI:lta on vies­ti­tet­ty, että viran­omai­nen ei omas­sa roo­lis­saan halua lii­kaa rajoit­taa tai sanel­la tek­ni­siä rat­kai­su­ja. Toteu­tus­vas­tuu on työ­nan­ta­jil­la. Omas­sa teh­tä­väs­sään val­vo­va viran­omai­nen on kiin­nos­tu­nut ennen kaik­kea sii­tä, että pölyn­tor­jun­taa ja pölyn­hal­lin­taa teh­dään suun­ni­tel­mal­li­ses­ti ja tavoitteellisesti.

Suun­ni­tel­mia ja toi­men­pi­tei­tä ei siis teh­dä mää­räys­ten toteut­ta­mi­sen vuok­si, vaan raja-arvoi­hin pää­se­mi­sen vuok­si. AVI on myös vies­tit­tä­nyt, että ter­vet­tä har­kin­taa voi ja saa käyt­tää mene­tel­mien valin­nas­sa, sil­lä työ­nan­ta­jil­la pitäi­si olla paras käsi­tys omien työ­mai­den­sa pölyn­tor­jun­nal­le aset­ta­mis­ta vaa­ti­muk­sis­ta ja rajoitteista.

Poh­jois-Suo­men alue­hal­lin­to­vi­ras­ton yli­tar­kas­ta­ja Las­se Keto­la ker­too, että viran­omai­nen edel­lyt­tää eri­tyi­ses­ti suo­jaus­toi­men­pi­tei­den ensi­si­jai­suus­jär­jes­tyk­sen noudattamista.

1. Materiaalin/​työmenetelmän poistaminen
2. Materiaalin/​työmenetelmän korvaaminen
3. Tek­ni­set suo­ja­toi­men­pi­teet, kuten pölyn­si­don­ta, koh­de­pois­to, osas­toin­ti, ali­pai­neis­tus ja sään­nöl­li­nen työmaasiivous
4. Hal­lin­nol­li­set suo­ja­toi­men­pi­teet, kuten opas­tus, ohjaus, val­von­ta ja kulkurajoitukset
5. Hen­ki­lön­suo­jai­met

Lisäk­si Keto­la mai­nit­see, että työ­nan­ta­jan tulee vali­ta sel­lai­set työ­vä­li­neet, koneet ja lait­teet, että työn­te­ki­jät eivät altis­tu työil­man epä­puh­tauk­sil­le ter­veyt­tä vaa­ran­ta­val­la tavalla.

3‑vaiheinen pölyn­hal­lin­ta­pro­ses­si mini­moi riskit

Pölyn­tor­jun­ta ja pölyn­hal­lin­ta on aina tehok­kain­ta sil­loin, kun se teh­dään kol­mi­vai­heis­ta pro­ses­sia nou­dat­taen, jos pölyä­vän mate­ri­aa­lin tai työ­me­ne­tel­män pois­ta­mi­nen tai kor­vaa­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta. (Link­ki 3‑vaiheiseen prosessiin)

1. Ote­taan pöly­mas­sa kiin­ni heti sen syntyhetkellä.
2. Puh­dis­te­taan ilmaa, ja tar­vit­taes­sa osas­toi­daan ja ali­pai­neis­te­taan työtilat.
3. Pide­tään pin­nat puh­tai­na huo­leh­ti­mal­la sään­nöl­li­ses­tä siivouksesta.

Näi­den toi­men­pi­tei­den lisäk­si mit­taa­mal­la var­mis­te­taan, että hen­gi­ty­sil­ma saa­daan riit­tä­vän tur­val­li­sek­si työn­te­ki­jöil­le. Jos pölyä­vän työ­vai­heen ilmaa ei voi­da mita­ta tai osoit­taa mit­tauk­sil­la tur­val­li­sek­si, on myös käy­tet­tä­vä hen­gi­tys­suo­jain­ta. Sit­ten ei muu­ta kuin mit­ta­rit esiin ja pro­ses­se­ja kehittämään!