laastipöly – Consair Finland

Kilpailuetua korjausrakentamisen pölynhallinnasta

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.98″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.105″ text_text_color=”#000000″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

Yli puolet rakennustyöntekijöistä ovat tutkimuksissa* kertoneet kärsivänsä pölystä tai muusta haitasta työssään. Haitat eivät rajoitu vain rakennushankkeen työntekijöihin, vaan sitä voivat kokea myös työmaan välittömässä läheisyydessä työskentelevät tai asuvat ihmiset. Korjausrakentamisesta terveyteen ja viihtymiseen aiheutuvia haittoja kannattaa ottaa esille ja niiden vähentämistä suunnitella tarkoin alusta alkaen.

Urakoitsija voi tehdä hyvästä pölynhallinnasta kilpailuedun itselleen. Taloyhtiö voi päättää valita urakoitsijan, joka huomioi pölyntorjunnan ja haittojen minimoinnin hyvin jo tarjousvaiheessa. Korjausrakentamisessa on tärkeää, että urakoitsija ja hänen työntekijänsä huomioivat talon asukkaat tai muut käyttäjät, jotka asuvat tai oleskelevat korjauskohteessa rakennusaikana. Urakoitsijan tulee hoitaa tiedotus erittäin hyvin, jotta asukkaat tai toimitilarakennuksen käyttäjät pysyvät tyytyväisinä, ja sitä kautta yritys saa hyvän maineen ja referenssin kohteesta. Säännöllinen tiedotus varsinkin aikatauluista ja mahdollisista muutoksista pitää yllätykset asukkaille vähissä. Kun työmies menee asuntoon ilman ennakkovaroitusta aamulla seitsemältä, ei liene yllätys, jos vastaanotto on nuiva.

Pölynhallinta kannattaa kirjata urakkasopimukseen

Kaikki urakoitsijat eivät ymmärrä pölyjen vaarallisuutta eivätkä suojautumisen tärkeyttä. Siksi tilaajan kannattaa vaatia, että pölynhallintaan liittyvät asiat kirjataan urakkasopimukseen. Työnjohtajan on laadittava korjauskohteesta puhtaudenhallintasuunnitelma. Sopimuksen ja suunnitelman avulla vältytään väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutumista sovitulla tavalla ja vaatii tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Suunnitelmassa urakoitsija ja työnjohto ottavat myös kantaa korjausrakentamisen piiriin kuuluvan alueen käytöstä. Suunnitelma sisältää tiedot työmaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä pölynhallintaan tarkoitettujen tilojen ja laitteiden sijoituksesta. Suunnitelma pitää sisällään myös arvion purkutöissä muodostuvasta pölystä sekä työntekijöiden riskistä altistua pölylle. Pölynhallintasuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla pölyn leviämistä ja pölylle altistumista vähennetään. Suunnitelmassa on merkittynä kukin työlaji, työkohde ja työn toteuttamisaikataulu sekä vastuuhenkilö. Kullekin kohteelle valitaan pölyntorjuntatekniikka esimerkiksi osastointi tai kohdepoisto sekä kirjataan hengityksensuojaustarve.

Kun korjausrakennustyömaalla työporukka toteuttaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, vähentävät he pölyn syntymistä ja estävät sen leviämisen. Ratu-korttien työmenetelmäkuvaukset ovat apuna pölynhallinnan toteuttamisessa.

Purkutöissä syntyy vaarallista pölyä

Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen haastavaa, koska vanhojen rakenteiden purun yhteydessä syntyy paljon pölyä. Rakenteista saattaa myös paljastua myös käyttökiellossa olevia vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, kreosiittia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi-, tiili- ja laastipölyä muodostuu purkutöissä, jotka tehdään esimerkiksi piikkaamalla tai lekalla. Myös tiilien ja kivimateriaalien leikkaamisessa syntyy runsaasti pölyä. Kivi-, tiili- ja laastipölyssä on 4-10 % terveydelle vaarallista kvartsia. Emäksinen laastipöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Pölyt, jotka muodostuvat kalkki- ja sementtilaasteista, voivat olla syövyttäviä. Nikkeli, kromi ja koboltti, joita on sementissä, voivat aiheuttaa allergiaa. Siksi on tärkeää suojautua sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Ensisijainen tavoite korjausrakentamisessakin on estää pölyn syntyminen ja vasta viimeisenä keinona otetaan käyttöön suojaimet. Työn oikeanlainen vaiheistus on tärkeää. Pöly poistetaan työmaa-aikaisen ilmastoinnin, kohdepoiston, alipaineistuksen tai muiden vastaavien keinojen avulla. Pölyn leviämistä hillitään suojaseinillä, sulkutiloilla, kulkuaukoilla, tiiviillä osastoinnilla ja muilla vastaavilla metodeilla. Työtiloja siivotaan jatkuvasti. Työporukka huolehtii purkujätteestä asianmukaisesti niin, ettei se pääse leviämään työmaan ympäristöön. Työporukan asenne ja ammattitaito sekä kokemus ja yhteiset pelisäännöt työmaalla toimimisesta ratkaisevat loppujen lopuksi pölyntorjunnan ja -hallinnan onnistumisen.

Korjausrakennushankkeen valmistuttua pitää tilojen olla vaatimusten mukaisessa kunnossa.

*2010-2013 toteutettu PUTUSA-tutkimushanke, ”Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus”, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useat yritykset.

Lähteenä käytetty artikkelia RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, LInnainmaa, Merivirta, Pasanen

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Mitä rakennuspöly oikeastaan on?

Pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.98″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta “vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]