Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

Yli puo­let raken­nus­työn­te­ki­jöis­tä ovat tut­ki­muk­sis­sa* ker­to­neet kär­si­vän­sä pölys­tä tai muus­ta hai­tas­ta työs­sään. Hai­tat eivät rajoi­tu vain raken­nus­hank­keen työn­te­ki­jöi­hin, vaan sitä voi­vat kokea myös työ­maan välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä työs­ken­te­le­vät tai asu­vat ihmi­set. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­ta ter­vey­teen ja viih­ty­mi­seen aiheu­tu­via hait­to­ja kan­nat­taa ottaa esil­le ja nii­den vähen­tä­mis­tä suun­ni­tel­la tar­koin alus­ta alkaen.

Ura­koit­si­ja voi teh­dä hyväs­tä pölyn­hal­lin­nas­ta kil­pai­lue­dun itsel­leen. Talo­yh­tiö voi päät­tää vali­ta ura­koit­si­jan, joka huo­mioi pölyn­tor­jun­nan ja hait­to­jen mini­moin­nin hyvin jo tar­jous­vai­hees­sa. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa on tär­ke­ää, että ura­koit­si­ja ja hänen työn­te­ki­jän­sä huo­mioi­vat talon asuk­kaat tai muut käyt­tä­jät, jot­ka asu­vat tai oles­ke­le­vat kor­jaus­koh­tees­sa raken­nusai­ka­na. Ura­koit­si­jan tulee hoi­taa tie­do­tus erit­täin hyvin, jot­ta asuk­kaat tai toi­mi­ti­la­ra­ken­nuk­sen käyt­tä­jät pysy­vät tyy­ty­väi­si­nä, ja sitä kaut­ta yri­tys saa hyvän mai­neen ja refe­rens­sin koh­tees­ta. Sään­nöl­li­nen tie­do­tus var­sin­kin aika­tau­luis­ta ja mah­dol­li­sis­ta muu­tok­sis­ta pitää yllä­tyk­set asuk­kail­le vähis­sä. Kun työ­mies menee asun­toon ilman ennak­ko­va­roi­tus­ta aamul­la seit­se­mäl­tä, ei lie­ne yllä­tys, jos vas­taan­ot­to on nuiva.

Pölyn­hal­lin­ta kan­nat­taa kir­ja­ta urakkasopimukseen

Kaik­ki ura­koit­si­jat eivät ymmär­rä pöly­jen vaa­ral­li­suut­ta eivät­kä suo­jau­tu­mi­sen tär­keyt­tä. Sik­si tilaa­jan kan­nat­taa vaa­tia, että pölyn­hal­lin­taan liit­ty­vät asiat kir­ja­taan urak­ka­so­pi­muk­seen. Työn­joh­ta­jan on laa­dit­ta­va kor­jaus­koh­tees­ta puh­tau­den­hal­lin­ta­suun­ni­tel­ma. Sopi­muk­sen ja suun­ni­tel­man avul­la väl­ty­tään vää­rin­kä­si­tyk­sil­tä ja rii­doil­ta. Raken­nut­ta­ja val­voo pölyn­hal­lin­nan toteu­tu­mis­ta sovi­tul­la taval­la ja vaa­tii tar­vit­taes­sa kor­jaa­via toimenpiteitä.

Suun­ni­tel­mas­sa ura­koit­si­ja ja työn­joh­to otta­vat myös kan­taa kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen pii­riin kuu­lu­van alu­een käy­tös­tä. Suun­ni­tel­ma sisäl­tää tie­dot työ­maan jär­jes­tyk­ses­tä ja siis­tey­des­tä sekä pölyn­hal­lin­taan tar­koi­tet­tu­jen tilo­jen ja lait­tei­den sijoi­tuk­ses­ta. Suun­ni­tel­ma pitää sisäl­lään myös arvion pur­ku­töis­sä muo­dos­tu­vas­ta pölys­tä sekä työn­te­ki­jöi­den ris­kis­tä altis­tua pölyl­le. Pölyn­hal­lin­ta­suun­ni­tel­mas­sa kuva­taan toi­men­pi­teet, joil­la pölyn leviä­mis­tä ja pölyl­le altis­tu­mis­ta vähen­ne­tään. Suun­ni­tel­mas­sa on mer­kit­ty­nä kukin työ­la­ji, työ­koh­de ja työn toteut­ta­mi­sai­ka­tau­lu sekä vas­tuu­hen­ki­lö. Kul­le­kin koh­teel­le vali­taan pölyn­tor­jun­ta­tek­niik­ka esi­mer­kik­si osas­toin­ti tai koh­de­pois­to sekä kir­ja­taan hengityksensuojaustarve.

Kun kor­jaus­ra­ken­nus­työ­maal­la työ­po­ruk­ka toteut­taa suun­ni­tel­maa joh­don­mu­kai­ses­ti, vähen­tä­vät he pölyn syn­ty­mis­tä ja estä­vät sen leviä­mi­sen. Ratu-kort­tien työ­me­ne­tel­mä­ku­vauk­set ovat apu­na pölyn­hal­lin­nan toteuttamisessa.

Pur­ku­töis­sä syn­tyy vaa­ral­lis­ta pölyä

Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa pölyn­hal­lin­ta on eri­tyi­sen haas­ta­vaa, kos­ka van­ho­jen raken­tei­den purun yhtey­des­sä syn­tyy pal­jon pölyä. Raken­teis­ta saat­taa myös pal­jas­tua myös käyt­tö­kiel­los­sa ole­via vaa­ral­li­sia mate­ri­aa­le­ja, kuten asbes­tia, kreo­siit­tia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lyä muo­dos­tuu pur­ku­töis­sä, jot­ka teh­dään esi­mer­kik­si piik­kaa­mal­la tai lekal­la. Myös tii­lien ja kivi­ma­te­ri­aa­lien leik­kaa­mi­ses­sa syn­tyy run­saas­ti pölyä. Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lys­sä on 4–10 % ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta kvart­sia. Emäk­si­nen laas­ti­pö­ly ärsyt­tää ihoa, sil­miä ja hen­gi­tys­tei­tä. Pölyt, jot­ka muo­dos­tu­vat kalk­ki- ja sement­ti­laas­teis­ta, voi­vat olla syö­vyt­tä­viä. Nik­ke­li, kro­mi ja kobolt­ti, joi­ta on semen­tis­sä, voi­vat aiheut­taa aller­gi­aa. Sik­si on tär­ke­ää suo­jau­tua sekä pur­ku- että rakennusvaiheessa.

Ensi­si­jai­nen tavoi­te kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa­kin on estää pölyn syn­ty­mi­nen ja vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­na ote­taan käyt­töön suo­jai­met. Työn oikean­lai­nen vai­heis­tus on tär­ke­ää. Pöly pois­te­taan työ­maa-aikai­sen ilmas­toin­nin, koh­de­pois­ton, ali­pai­neis­tuk­sen tai mui­den vas­taa­vien kei­no­jen avul­la. Pölyn leviä­mis­tä hil­li­tään suo­ja­sei­nil­lä, sul­ku­ti­loil­la, kul­kuau­koil­la, tii­viil­lä osas­toin­nil­la ja muil­la vas­taa­vil­la meto­deil­la. Työ­ti­lo­ja sii­vo­taan jat­ku­vas­ti. Työ­po­ruk­ka huo­leh­tii pur­ku­jät­tees­tä asian­mu­kai­ses­ti niin, ettei se pää­se leviä­mään työ­maan ympä­ris­töön. Työ­po­ru­kan asen­ne ja ammat­ti­tai­to sekä koke­mus ja yhtei­set peli­sään­nöt työ­maal­la toi­mi­mi­ses­ta rat­kai­se­vat lop­pu­jen lopuk­si pölyn­tor­jun­nan ja ‑hal­lin­nan onnistumisen.

Kor­jaus­ra­ken­nus­hank­keen val­mis­tut­tua pitää tilo­jen olla vaa­ti­mus­ten mukai­ses­sa kunnossa.

*2010–2013 toteu­tet­tu PUTUSA-tut­ki­mus­han­ke, ”Epä­puh­tauk­sien hal­lin­ta sanee­raus­hank­keis­sa – Puh­das ja tur­val­li­nen sanee­raus”, Itä-Suo­men yli­opis­to, Työ­ter­veys­lai­tos, Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT sekä useat yritykset.

Läh­tee­nä käy­tet­ty artik­ke­lia RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, LIn­nain­maa, Meri­vir­ta, Pasanen

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Kuka nyt pölys­sä haluai­si työs­ken­nel­lä tai oles­kel­la? Sil­ti moni raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu päi­vit­täin raken­nus­pö­lyl­le, kos­ka työ­maan pölyn­hal­lin­ta on riit­tä­mä­tön­tä, tai han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaik­ki pölyt kuor­mit­ta­vat keuh­ko­ja. Kun altis­tus kas­vaa suu­rek­si ja on pit­kä­ai­kais­ta, aiheut­taa se keuh­koah­tau­ma­tau­tia, joka on paran­tu­ma­ton sai­raus. Eni­ten keuh­koah­tau­ma­tau­din syn­tyyn vai­kut­taa toki tupak­ka, mut­ta työym­pä­ris­tön vai­ku­tus tau­din puh­kea­mi­ses­sa on noin 15 % ja niil­lä, jot­ka eivät tupa­koi, jopa 50 %. Raken­ta­jil­la on ris­ki sai­ras­tua myös asbes­ti­sai­rauk­siin, ast­maan, kivi­pö­ly­keuh­ko­sai­rau­teen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pie­nem­pi, sitä pahempi

Altis­tu­mi­sen mää­rän ja kes­ton lisäk­si pölyn aiheut­ta­miin ter­veys­hait­toi­hin vai­kut­ta­vat kul­le­kin jau­heel­le omi­nai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set sekä hiuk­kas­ko­ko ja hiuk­ka­sen muut omi­nai­suu­det. Yli 5 µm kokoi­set hiuk­ka­set jää­vät hen­gi­tys­tei­hin ja sitä pie­nem­mät saat­ta­vat kul­keu­tua keuh­ko­rak­ku­loi­hin asti.

Tär­keim­mät raken­nus­pö­lyn kom­po­nen­tit, joil­la on vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, ovat beto­ni­pö­ly, kivi- ja tii­li­pö­ly sekä puu­pö­ly. Nii­tä kaik­kia syn­tyy sekä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa että kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa, ja eri­tyi­ses­ti van­ho­ja raken­tei­ta puret­taes­sa. Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pöly­on­gel­mat syn­ty­vät enim­mäk­seen hion­ta- ja tasoi­te­töis­sä ja myös siivouksessa.

Raken­nus­pö­ly koos­tuu pää­osin beto­ni­pö­lys­tä. Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään sement­tiä, kiviai­nes­ta, mah­dol­li­ses­ti lisä­ai­nei­ta ja vet­tä. Beto­ni­pö­ly ärsyt­tää hen­gi­tys­tei­tä ja ihoa, sekä sisäl­tää erit­täin hai­tal­lis­ta kvartsia.
Säkis­sä ole­vat kui­va-aineet, kuten laas­tit ja tasoit­teet, ovat hyvin hie­no­ja­koi­sia ja ne pölyä­vät hel­pos­ti. Kui­va-ainei­den koko­nais­mas­sas­sa on 0,1μm-1000μm kokoi­sia hiuk­ka­sia, mut­ta “vaa­ral­li­sin” ja pöli­se­vin osa ovat alle 10μm hiuk­ka­set. Muu­raus­laas­tit ovat emäk­si­siä, joten laas­tin sekoi­tuk­ses­sa syn­ty­vä pöly ärsyt­tää ihoa, hen­gi­tys­tei­tä ja sil­miä. Pahim­mil­laan laas­ti­pö­ly ja itse laas­ti­kin voi­vat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Raken­nus­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si huo­les­tua raken­nus­työ­maal­la syn­ty­vis­tä pölyis­tä, sil­lä ne aiheut­ta­vat hait­taa ter­vey­del­le ja viih­ty­vyy­del­le. Pölyi­nen raken­nus­työ­maa altis­taa työn­te­ki­jät hen­gi­tys­tei­tä ja lima­kal­vo­ja ärsyt­tä­vil­le aineil­le, jot­ka ovat myös syö­pää aiheut­ta­via. Pölys­tä aiheu­tuu myös palo- ja räjäh­dys­vaa­ra sekä näky­vyy­den het­kel­li­nen ale­ne­mi­nen, jol­la voi myös olla työ­tur­val­li­suus­vai­ku­tuk­sia. Pöly vai­kut­taa myös säh­kö­työ­ka­lu­jen huol­to­tar­pee­seen ja nii­den käyttöikään.

Pöly jää myös raken­nuk­sen käyt­tä­jien riesaksi

Eikä pöly­hait­ta rajoi­tu vain raken­nusai­kaan, vaan val­mii­seen raken­nuk­seen saat­taa jää­dä run­sai­ta mää­riä raken­nusai­kais­ta pölyä, jota raken­nuk­sen ilman­vaih­to kier­rät­tää sii­nä asu­vien tai työs­ken­te­le­vien ihmis­ten hen­gi­ty­sil­mas­sa. On tut­kit­tu, että tavan­omai­sel­la raken­nus­työ­maal­la suo­jaa­mat­to­mien ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­noil­le ker­tyi raken­nus­vai­heen aika­na pölyä n. 3 g/​m2. On perus­tel­tua olet­taa, että vähin­tään saman ver­ran pölyä ker­tyi myös kai­kil­le muil­le suo­jaa­mat­to­mil­le vaa­ka­pin­noil­le rakennuksessa.

Pölyn leviä­mis­tä voi­daan estää monin kei­noin, jois­ta yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, Lin­nain­maa, Pasa­nen, Merivirta