6 teko­syy­tä lai­min­lyö­dä pölynhallinta

6 teko­syy­tä lai­min­lyö­dä pölynhallinta

Täs­sä koo­tut teko­syyt, mik­si pölyn­hal­lin­taa raken­nus­työ­mail­la ei tehdä:

Teko­syy 1: Kun ei nuo työn­te­ki­jät viit­si vai­vau­tua suo­je­le­maan omaa ter­veyt­tään tai työym­pä­ris­tön puh­taut­ta. Ihan sama mitä niil­le sanoo. Välin­pi­tä­mä­tön­tä sak­kia. Nupit kaak­koon ja rok­ki soimaan.

Työn­te­ki­jät saa­daan vai­vau­tu­maan, kun työ­maal­la on pölyn­hal­lin­ta­pro­ses­si kun­nos­sa, kou­lu­tuk­set ja ohjeis­tuk­set saa­ta­vil­la ja asi­aan kiin­ni­te­tään riit­tä­väs­ti huo­mio­ta. Käy­tän­tö­jä muu­te­taan vähi­tel­len, vai­keas­ta alus­ta ei kan­na­ta lannistua.

Teko­syy 2: Ei pölys­tä mitään hait­taa ole. Niis­tää nenän ja yskäi­see pari ker­taa, se on sii­nä. Vaat­teis­ta­kin se läh­tee, kun ravis­taa kun­nol­la. Mie­luum­min sisä­ti­lois­sa, jot­tei tule vilu.

Pölyn vaa­ral­li­suu­des­ta kan­nat­taa valis­taa kaik­kia raken­ta­mi­sen osa­puo­lia. Tie­tä­mät­tö­myys ei ole hyväk­syt­tä­vä teko­syy. Lue täs­tä lisää rakennuspölystä.

Teko­syy 3: Onhan hen­gi­tys­suo­jai­met­kin kek­sit­ty. Eivät­kö ne muka riitä?

Hen­gi­tys­suo­jai­met suo­jaa­vat vain työn­te­ki­jän keuh­ko­ja sil­lä het­kel­lä ilmas­sa ole­val­ta pölyl­tä. Tie­sit­kö, että Ilman puhal­lin­ta ole­via hen­gi­tyk­sen­suo­jai­mia tuli­si käyt­tää vain kak­si tun­tia päi­väs­sä. Hen­ki­lö­suo­jaus ei kos­kaan sai­si olla ensim­mäi­nen kei­no tor­jua ammat­ti­tau­te­ja. Raken­nuk­seen jää­vä pöly hait­taa myös raken­nuk­sen tule­vaa käyttäjää.

Teko­syy 4: Ei ennen­kään ole teh­ty pölyn­hal­lin­taa. Ei nyt­kään siis tarvitse. 

Jos pölyn­hal­lin­ta onkin ollut retu­pe­räl­lä, aina on hyvä het­ki lait­taa asia vih­doin kun­toon! Raken­ta­mi­sen laa­tu para­nee ker­ta­hei­tol­la. Pak­su pöly­mat­to hou­kut­te­lee seu­rak­seen myös mui­ta ros­kia. Jos työ­maal­la on val­miik­si sot­kuis­ta ali­hank­ki­jat eivät viit­si sii­vo­ta jäl­ki­ään, vaan ros­kat jää­vät hel­pos­ti sii­hen mis­sä ne syn­ty­vät. Ros­kien vie­reen taas kasaan­tuu lau­dan­pät­kiä ja muu­ta roi­naa: kier­re on valmis.

Teko­syy 5: Sii­voa­maan jou­tuu joka tapauk­ses­sa, samal­la vai­val­la sii­vo­aa enem­män­kin pölyä.

Sii­voa­mis­ta on vähem­män, kun pölyä tor­ju­taan aktii­vi­ses­ti jo sen syn­ty­het­kel­lä koh­de­pois­to­lait­teil­la sekä hoi­de­taan pas­sii­vi­sel­la pölyn­hal­lin­nal­la ali­pai­neis­tuk­sen, ilman­vaih­don ja osas­toin­nin avul­la. Lue täs­tä lisää rakennussiivouksesta.

Teko­syy 6: Pölyn­hal­lin­ta on yli­mää­räis­tä työ­tä, joka kes­tää kau­an ja mak­saa. Eikä sii­tä saa raho­jaan takai­sin rakennuttajalta.

Pölyn­hal­lin­ta on kus­tan­nus, joka mak­saa itsen­sä takai­sin pie­nen­ty­nei­nä sii­vous­ku­lui­na ja asia­kas­tyy­ty­väi­syy­te­nä. Puh­das työym­pä­ris­tö lisää myös työ­te­hoa. Lue täs­tä lisää pölyn­hal­lin­nan tuo­mis­ta kus­tan­nus­sääs­töis­tä kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Pölyn­hal­lin­nas­ta, P1-raken­ta­mi­ses­ta, sisäil­mas­ta ja puh­tau­den hal­lin­nas­ta raken­nus­työ­maal­la on kes­kus­tel­tu ja niis­tä ohjeis­tet­tu jo koh­ta pari­kym­men­tä vuot­ta. Mut­ta yhä edel­leen jär­jes­tel­mäl­li­nen ja tavoit­teel­li­nen pölyn­hal­lin­ta, kuten P1-puh­taus­luo­kan raken­ta­mi­nen, on lii­an usein pel­käs­tään paperilla.

Eli teko­syyt pois ja hal­lit­se­maan pölyä!

Ter­ve Talo on jo tääl­lä, entä ter­ve rakentaja?

Ter­ve Talo on jo tääl­lä, entä ter­ve rakentaja?

Nyt kevään kor­val­la on odo­tet­ta­vis­sa joka­vuo­ti­nen katu­pö­ly­kes­kus­te­lu. Katu­pö­lyn näkee pal­jaal­la sil­mäl­lä kevä­tau­rin­gon pais­tees­sa. Sen sijaan raken­nus­työ­mail­la lei­juu vie­lä enem­män ja vie­lä vaa­ral­li­sem­paa raken­nus­pö­lyä. Kai­ken lisäk­si se on usein näky­mä­tön­tä pölyä, sil­lä työ­maa­va­lais­tus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Raken­nus­ten osal­ta ter­veys­nä­kö­kul­mia on ryh­dyt­ty huo­mioi­maan Ter­ve Talo ‑raken­ta­mi­sen myö­tä. Sil­ti raken­nusai­kai­sen pölyn­hal­lin­nan roo­li eri­tyi­ses­ti työ­ter­vey­den kan­nal­ta on vie­lä alkutekijöissään.

Ter­ve Talo edis­tää raken­nuk­sen käyt­tä­jän hyvinvointia

VTT:n Ter­ve Talo ‑ser­ti­fi­kaa­tis­sa vaa­ti­muk­sia ase­te­taan mm. sisäil­mas­tol­le, raken­nus­ma­te­ri­aa­lien puh­tau­del­le ja pääs­töil­le (esim. M1-luo­ki­tus), raken­ta­mi­sen laa­dun­hal­lin­nal­le ja ‑var­mis­tuk­sel­le sekä raken­nuk­sen käyt­töön­ot­to­vai­heel­le. Ter­ve Talo ‑raken­nuk­set suun­ni­tel­laan koko­nais­val­tai­ses­ti ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia edistäviksi.

Ter­ve Talo ‑raken­ta­mi­nen on kehit­tä­nyt myös työ­maa­olo­suh­tei­ta parem­paan suun­taan, mut­ta pölyn­hal­lin­taan ja sen pro­ses­sei­hin pitäi­si kiin­nit­tää vie­lä enem­män huomiota. 

Miten on Ter­ve Työn­te­ki­jä ‑raken­ta­mi­sen laita?

Pölyn­hal­lin­ta on osa Ter­ve Talo ‑raken­ta­mis­ta, mut­ta var­sin usein pölyn­hal­lin­nan mer­ki­tys­tä ei ymmär­re­tä, eikä sitä ote­ta riit­tä­vän vaka­vas­ti. Useim­mat miel­tä­vät hyvän pölyn­hal­lin­nan tar­koit­ta­van ainoas­taan ilman­vaih­to­ka­na­vien hyvää suo­jaa­mis­ta, pölyn­hal­lin­taa vii­meis­te­ly­töi­den yhtey­des­sä ja teho­kas­ta loppusiivousta. 

Pölyn­hal­lin­taa tuli­si kui­ten­kin teh­dä koko raken­ta­mi­sen ajan. Tämä tar­koit­taa mm. koh­de­pois­to­lait­tei­den, ilman­puh­dis­ti­mien ja ali­pai­neis­tuk­sen käyt­töä. Sii­vous ainoa­na pölyn­hal­lin­ta­toi­men­pi­tee­nä kor­jaa vain syn­ty­nei­tä vahin­ko­ja. Koko­nais­val­tai­sel­la pölyn­hal­lin­nal­la on suu­ri mer­ki­tys työ­ter­vey­den kan­nal­ta, sil­lä se vähen­tää hen­gi­tet­tä­vän pölyn mää­rä työ­maal­la, jopa kym­me­niä kiloja.

Työ­suo­je­lu ja työ­ter­veys­huol­to ovat avai­na­se­mas­sa asen­tei­ta korjattaessa

15 vii­me vuo­den aika­na työ­suo­je­lu on kehit­ty­nyt hui­min aske­lin. Hen­ki­lö­koh­tai­set suo­jai­met, kuten pöly­mas­ki, kuu­luu nor­maa­liin raken­nus­työn­te­ki­jän varus­tuk­seen. Mas­ki ei kui­ten­kaan rat­kai­se pöly­on­gel­maa työ­maal­la. Monel­la yri­tyk­sel­lä on jo tiu­kat suo­ja­va­rus­te­vaa­ti­muk­set, mut­ta pölyn­hal­lin­nan pro­ses­si ei ole hallussa. 

Käy­vät­kö työ­ter­vey­sor­ga­ni­saa­tion edus­ta­jat kos­kaan työ­maal­la kat­so­mas­sa, mil­lai­sis­sa olois­sa raken­ta­mis­ta teh­dään? Pitäi­si­kö työ­ter­vey­sor­ga­ni­saa­tion kiin­nit­tää enem­män huo­mioi­ta työym­pä­ris­tön puh­tau­teen ja pölyn­hal­lin­taan raken­ta­mi­ses­sa, eikä pel­käs­tään hen­ki­lö­koh­tai­siin suo­ja­va­rus­tei­siin? Sii­hen, onko hen­gi­tys­suo­jain pääs­sä pölyä­viä töi­tä teh­des­sä vai sii­hen, että nou­da­te­taan työ­ta­po­ja, jois­sa pölyä ei synny?

Työ­maal­la on koke­nei­ta kave­rei­ta, jot­ka ovat teh­neet hom­mia jo vuo­si­kym­me­niä huo­leh­ti­mat­ta riit­tä­väs­tä suo­jau­tu­mi­ses­ta raken­nus­pö­lyl­tä. Osa on jo sai­ras­tu­nut tai aller­gi­soi­tu­nut. Joko tie­tä­mät­tö­myyt­tään tai välin­pi­tä­mät­tö­myyt­tään. Tek­ni­siä rat­kai­su­ja raken­nus­työn­te­ki­jän keuh­ko­jen suo­je­le­mi­seen on ole­mas­sa, mut­ta ovat­ko asen­teet kunnossa?

Työ­ter­veys suo­je­lee rakennustyöntekijää

Laki­sää­tei­seen työ­ter­veys­huol­toon sisäl­ty­vät mm. työ­pai­kan ter­veys­vaa­ro­jen sel­vit­tä­mi­nen työ­paik­ka­sel­vi­tyk­sen avul­la, työ­pai­kan ter­veys­ris­kei­hin perus­tu­vat ter­veys­tar­kas­tuk­set ja toi­men­pi­de-ehdo­tus­ten teke­mi­nen työ­olo­jen paran­ta­mi­ses­ta sekä työ­ky­vyn edis­tä­mi­ses­tä. Myös neu­von­ta ja ohjaus sekä tie­to­jen anta­mi­nen kos­kien työ­olo­jen kehit­tä­mis­tä ja työn­te­ki­jöi­den ter­veyt­tä ovat osa työterveyshuoltoa.

Laki­sää­tei­set, työ­suh­teen alus­sa ja mää­rä­ajoin teh­tä­vät ter­veys­tar­kas­tuk­set perus­tu­vat todet­tui­hin ter­veys­ris­kei­hin joh­ta­viin altis­tuk­siin. Täl­lai­sia altis­tei­ta ovat esi­mer­kik­si melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työ­ter­veys­huol­lon teh­tä­vä on tut­kia ja sel­vit­tää, mil­lai­sia ter­veys­ris­ke­jä raken­nus­työ­mail­la on ja puut­tua nii­hin. Val­voa osal­taan, että esi­mer­kik­si pölyn­hal­lin­ta on toteu­tet­tu käyt­täen koh­de­pois­to­lait­tei­ta, ali­pai­neis­tus­ta ja osas­toin­tia, ja että hen­gi­tys­suo­jai­met ovat käy­tös­sä. Ehkä vain ker­ran vuo­des­sa työ­maal­la käy­vä työ­ter­veys­hoi­ta­ja ei kui­ten­kaan voi yksin työn­te­ki­jöi­tä pelas­taa. Jokai­sen teh­tä­vä on pitää huol­ta omis­ta ja työ­ka­ve­rin keuhkoista.

Kos­kaan ei ole lii­an myö­häis­tä aloit­taa ter­vey­den vaaliminen. 

Tutus­tu Ter­ve Talo ‑raken­ta­mi­seen esim Hen­gi­tys­lii­ton sivuilta.

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Kuka nyt pölys­sä haluai­si työs­ken­nel­lä tai oles­kel­la? Sil­ti moni raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu päi­vit­täin raken­nus­pö­lyl­le, kos­ka työ­maan pölyn­hal­lin­ta on riit­tä­mä­tön­tä, tai han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaik­ki pölyt kuor­mit­ta­vat keuh­ko­ja. Kun altis­tus kas­vaa suu­rek­si ja on pit­kä­ai­kais­ta, aiheut­taa se keuh­koah­tau­ma­tau­tia, joka on paran­tu­ma­ton sai­raus. Eni­ten keuh­koah­tau­ma­tau­din syn­tyyn vai­kut­taa toki tupak­ka, mut­ta työym­pä­ris­tön vai­ku­tus tau­din puh­kea­mi­ses­sa on noin 15 % ja niil­lä, jot­ka eivät tupa­koi, jopa 50 %. Raken­ta­jil­la on ris­ki sai­ras­tua myös asbes­ti­sai­rauk­siin, ast­maan, kivi­pö­ly­keuh­ko­sai­rau­teen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pie­nem­pi, sitä pahempi

Altis­tu­mi­sen mää­rän ja kes­ton lisäk­si pölyn aiheut­ta­miin ter­veys­hait­toi­hin vai­kut­ta­vat kul­le­kin jau­heel­le omi­nai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set sekä hiuk­kas­ko­ko ja hiuk­ka­sen muut omi­nai­suu­det. Yli 5 µm kokoi­set hiuk­ka­set jää­vät hen­gi­tys­tei­hin ja sitä pie­nem­mät saat­ta­vat kul­keu­tua keuh­ko­rak­ku­loi­hin asti.

Tär­keim­mät raken­nus­pö­lyn kom­po­nen­tit, joil­la on vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, ovat beto­ni­pö­ly, kivi- ja tii­li­pö­ly sekä puu­pö­ly. Nii­tä kaik­kia syn­tyy sekä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa että kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa, ja eri­tyi­ses­ti van­ho­ja raken­tei­ta puret­taes­sa. Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pöly­on­gel­mat syn­ty­vät enim­mäk­seen hion­ta- ja tasoi­te­töis­sä ja myös siivouksessa.

Raken­nus­pö­ly koos­tuu pää­osin beto­ni­pö­lys­tä. Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään sement­tiä, kiviai­nes­ta, mah­dol­li­ses­ti lisä­ai­nei­ta ja vet­tä. Beto­ni­pö­ly ärsyt­tää hen­gi­tys­tei­tä ja ihoa, sekä sisäl­tää erit­täin hai­tal­lis­ta kvartsia.
Säkis­sä ole­vat kui­va-aineet, kuten laas­tit ja tasoit­teet, ovat hyvin hie­no­ja­koi­sia ja ne pölyä­vät hel­pos­ti. Kui­va-ainei­den koko­nais­mas­sas­sa on 0,1μm-1000μm kokoi­sia hiuk­ka­sia, mut­ta “vaa­ral­li­sin” ja pöli­se­vin osa ovat alle 10μm hiuk­ka­set. Muu­raus­laas­tit ovat emäk­si­siä, joten laas­tin sekoi­tuk­ses­sa syn­ty­vä pöly ärsyt­tää ihoa, hen­gi­tys­tei­tä ja sil­miä. Pahim­mil­laan laas­ti­pö­ly ja itse laas­ti­kin voi­vat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Raken­nus­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si huo­les­tua raken­nus­työ­maal­la syn­ty­vis­tä pölyis­tä, sil­lä ne aiheut­ta­vat hait­taa ter­vey­del­le ja viih­ty­vyy­del­le. Pölyi­nen raken­nus­työ­maa altis­taa työn­te­ki­jät hen­gi­tys­tei­tä ja lima­kal­vo­ja ärsyt­tä­vil­le aineil­le, jot­ka ovat myös syö­pää aiheut­ta­via. Pölys­tä aiheu­tuu myös palo- ja räjäh­dys­vaa­ra sekä näky­vyy­den het­kel­li­nen ale­ne­mi­nen, jol­la voi myös olla työ­tur­val­li­suus­vai­ku­tuk­sia. Pöly vai­kut­taa myös säh­kö­työ­ka­lu­jen huol­to­tar­pee­seen ja nii­den käyttöikään.

Pöly jää myös raken­nuk­sen käyt­tä­jien riesaksi

Eikä pöly­hait­ta rajoi­tu vain raken­nusai­kaan, vaan val­mii­seen raken­nuk­seen saat­taa jää­dä run­sai­ta mää­riä raken­nusai­kais­ta pölyä, jota raken­nuk­sen ilman­vaih­to kier­rät­tää sii­nä asu­vien tai työs­ken­te­le­vien ihmis­ten hen­gi­ty­sil­mas­sa. On tut­kit­tu, että tavan­omai­sel­la raken­nus­työ­maal­la suo­jaa­mat­to­mien ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­noil­le ker­tyi raken­nus­vai­heen aika­na pölyä n. 3 g/​m2. On perus­tel­tua olet­taa, että vähin­tään saman ver­ran pölyä ker­tyi myös kai­kil­le muil­le suo­jaa­mat­to­mil­le vaa­ka­pin­noil­le rakennuksessa.

Pölyn leviä­mis­tä voi­daan estää monin kei­noin, jois­ta yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, Lin­nain­maa, Pasa­nen, Merivirta