Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.  Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi.  Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa

Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii sisäilmastoluokkaan S1 tai S2, urakoitsijan on toteutettava rakennushanke P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen. P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedät mitä teet

P1-puhtausluokan rakennushankkeessa tavoitteena on luovuttaa rakennus tilaajalle puhtaana. Eli pölyttömänä. Samalla varmistat, että rakennusvaiheesta peräisin olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan rakennuksen käytön aikana, tulevien asukkaiden tai toimitilan käyttäjien riesaksi.

Pölynhallinta on yhteispeliä, jossa kullakin osapuolella on oma roolinsa.  Hyväkään P1-suunnitelma ei tee työstä pölytöntä, jos työntekijät eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Yksikin välinpitämätön työntekijä voi pilata hyvänkin suunnitelman.

Tässä ovat P1-rakentamiseen liittyviä eri osapuolten rooleja pölynhallinnassa. Ovatko sinun työmaallasi roolit hallussa?

Rakennuttaja päättää ja asettaa sisäilmatavoitteen, S1- tai S2- sisäilmastoluokan, kohteelle. Hän esittää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut suunnittelijalle ja urakoitsijalle.

Pääurakoitsija tekee hankekohtaisen P1-pölynhallintasuunnitelman. Sen tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa huomioidaan yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt, ja se ohjeistaa kaikkien työmaahan liittyvien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla rakennustyöntekijät varmistat, että P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat hallussa.

Työnjohtaja vastaa pölynhallinnan toteutumisesta. Hänen vastuullaan ovat pölynhallintamenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Työnjohtaja ohjaa rakennustyötä, siivousta ja materiaalien varastointia siten, että puhtausvaatimukset täyttyvät. Työnjohtaja on myös vastuussa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamisesta.

Työntekijän tehtävä on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää pölynhallintaan tarkoitettuja laitteita, kuten kohdepoistolaitteita sekä huoltaa niitä. Hän myös hallitsee oman työnsä aiheuttamaa pölyä sekä pitää työalueensa järjestyksessä. Hän voi myös havainnoida työmaan puhtautta ja tiimin työtapoja, sekä ehdottaa parannuksia.

Rakennussiivoojan tehtävä on toimia laadunvarmistajana ja suorittaa korjaavia toimenpiteitä rakennustyöntekijöiden tekemän aktiivisen pölyntorjunnan ja käytössä olevan passiivisen pölynhallinnan ohella. Siivouksessakin on noudatettava huolellisuutta, jotta aiemmat pölynhallintatoimenpiteet eivät vesity esimerkiksi väärillä siivousmetodeilla.

Valvojan tehtävä on tarkastaa, että pölynhallinta on tehty  työmaalla asianmukaisesti, ja että määräykset toteutuvat. Hän voi esittää vaatimuksia asioiden korjaamiseksi myös pölynhallinnan osalta. Valvoja on rakennuttajan ja loppukäyttäjän edun varmistaja.

Sisäilmaston laatua tehdään rakennusaikana

Sisäilmaston laatua tehdään rakennusaikana

Sisäilman laatuun vaikuttavat mm. rakennuksen ilmanvaihtoratkaisut, rakennustapa ja -materiaalit, sijainti, käyttö ja vallitsevat sääolot. Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa ulkoa tuleva pöly ja noki, sisätiloissa materiaaleista ja ihmisen toiminnoista syntyvä pöly, mineraalivilla- ja asbestikuidut, kuten myös joillekin allergiaa aiheuttavat siitepöly ja eläinpöly*. Näiden lisäksi rakennushankkeen aikana puutteellisen pölynhallinnan ja suojaamattomien ilmanvaihtokanavien takia rakennukseen voi helposti jäädä kymmeniä kiloja pölyä. Sieltä se liikkuu ilman mukana rakennuksen käyttäjien hengitettäväksi.

Rakennuksen käyttäjien suojelua rakennusaikana syntyneestä ja rakennukseen levinneeltä pölyltä on käsitelty Sisäilmastoluokitus 2008:ssa.

Haluttu lopputulos, eli sisäilmaston laatu, määrittelee työmaan puhtausvaatimukset. Mikäli rakennuttaja tavoittelee luokan S1 tai S2** mukaista sisäilmastoa, rakennustöiden laadunhallintaprosessien pitää olla kunnossa myös pölynhallinnan osalta. Rakennustöiden pitää noudattaa puhtausluokkaa P1.

P1-rakentaminen auttaa saavuttamaan tavoitellun sisäilman laadun

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1 on melko uusi ja yhä ajankohtaisempi asia, ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti. P1-puhtausluokan rakentamisessa pölynhallinta ei ole pelkän siivoamisen varassa.

Sisäilmaan ei pääse epäpuhtauksia, kuten rakennuspölyä, kun rakennusaikainen aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä ilmanvaihtotyöt tehdään P1-rakentamisen menetelmin. Tiloissa ei säilytetä rakennusmateriaaleja tai muuta, jotka estävät tilojen siivousta. Pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi ilmavirtojen mukana levitä tilaan.

Myös korjaavat toimenpiteet pölynhallinnassa, eli oikeaoppinen, pölyä levittämätön siivous varmistavat, ettei valmistuviin tiloihin jää merkittäviä pölykertymiä, roskia tai likaa. Rakennuksen puhtaus tarkistetaan esimerkiksi geeliteippimenetelmällä ennen kuin tehdään toimintakokeet ilmanvaihtojärjestelmälle.

Rakennusaikaisella pölynhallinnalla on keskeinen rooli hyvässä sisäilmastossa

Pölynhallinta on keskeisessä roolissa molemmissa sisäilman laatua kuvaavissa luokissa. Pöly on yksi epäpuhtauslähteistä, joka voi estää S1- tai S2-laatutavoitteisiin pääsemisen.

Lue lisää pölystä blogistamme “Mitä rakennuspöly on?”

Tavoittelemalla hyvää sisäilmastoluokitusta vähennetään samalla merkittävästi terveyteen haitallisesti vaikuttavaa pölyä jo rakennusaikana. Puhdas ja turvallinen hengitysilma ei ole vain rakennuksen käyttäjän etuoikeus, vaan myös rakentajan perusoikeus. Se on myös työturvallisuusasia ja rakentajan oman edun mukaista.

Miten rakennusaikaiseen pölyyn suhtaudutaan sinun työmaallasi? Kommentoi alle.

*Sisäilmaopas, Hengitysliitto, 2011

**Sisäilmastoluokkien S1 ja S2 määritelmät
S1 on yksilöllinen sisäilmasto, jossa tilan sisäilmaston laatu on erittäin hyvä. Tiloissa tai rakenteissa, jotka ovat yhteydessä sisäilmaan, ei ole vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Tiloissa ei ole havaittavia hajuja, ja lämpöolot ovat viihtyisät eikä ylilämpenemistä tai vedon tunnetta esiinny. Käyttäjä pystyy yksilöllisesti säätämään tilan lämpöoloja ja valaistusta. Tiloissa on erittäin hyvät ääniolosuhteet. (Sisäilmastoluokitus 2008.)

S2 on hyvä sisäilmasto. Sen tiloissa ei ole häiritseviä hajuja ja lämpöolot ovat hyvät. Tiloissa tai rakenteissa, jotka ovat yhteydessä sisäilmaan, ei ole vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Tilojen ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä, mutta vedon tunnetta ei esiinny. Valaistus- ja ääniolosuhteet ovat hyvät ja käyttötarkoituksen mukaiset. (Sisäilmastoluokitus 2008.)

Lähde: Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot, ja Pölytön työmaa, työntekijän ja rakennuksen käyttäjän etu, DI Jorma Säteri, Sisäilmayhdistys

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

Työmailla, joilla on alettu kiinnittää huomiota puhtauteen, on puhtausvaatimuksiin alussa suhtauduttu jopa torjuvasti. Työn edetessä puhtauden tuomat hyödyt ovat kuitenkin tulleet selviksi työmaan eri osapuolille. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyy, materiaalihävikki vähenee, työn tarkkuus kasvaa ja asiakkaiden tyytyväisyys on ilmeistä. Puhtaudesta ei synny edes lisäkustannuksia vaan pikemminkin säästöjä. Oikeat työtavat ja asenne auttavat muutoksessa.

VTT:n tekemän Pölyntorjunta rakennustyömaalla (Koski, Mattila, Taipale) -selvityksen mukaan puhtauteen panostavilla työmailla onkin voitu havaita, että pölyntorjunta säästää kuluja, sillä pölyisyydestä aiheutuu lisätöitä siivouksen, työskentelyalueen esivalmistelun ja suojauksen muodossa. Pöly on haitallista myös sähkötyökaluille, joten pölyntorjunta vähentää niiden huoltotarvetta ja pidentää käyttöikää. Huolellinen pölyntorjunta onkin hyvä tapa vähentää kustannuksia.

Tekeminen maksaa, mutta tekemättä jättäminen se vasta maksaakin

Pölyntorjunnasta aiheutuu toki kustannuksia, mutta niin aiheutuu puhtauden laiminlyönnistäkin:

  1. Siivouskustannuksia tulee myös pölyntorjunnasta huolimatta, mutta pölystä ja pölyn leviämisestä aiheutuvat siivouskustannukset voivat olla paljon suuremmat kuin pölyä torjuttaessa. Kun pölyä on vähemmän, on myös siivottavaa vähemmän.
  2. Alipaineistus– ja kohdepoistolaitteiden asennuksesta, vuokrista ja käytöstä sekä alipaineistuksen vaatimasta rakennuksen lämmityksestä aiheutuu kustannuksia. Silti vahingonkorvaukset pölyhaitoista tuleville rakennuksen käyttäjille voivat olla huomattavasti suuremmat.
  3. Osastoinnista aiheutuu työ- ja materiaalikustannuksia, mutta ilman osastointia työ etenee hitaammin ja koneiden käyttöikä lyhenee. Hengityssuojainten kustannukset ovat minimaaliset sairauspoissaolojen kustannuksiin verrattuna, puhumattakaan vakavista ammattitaudeista.

Tehokkaasti toteutettu pölyntorjunta säästää huomattavasti kustannuksia verrattuna huonosti toteutettuun tai kokonaan toteuttamatta jätettyyn pölyntorjuntaan.

Mikä siellä pölisee?

Pölyä syntyy mm. hionnassa, pölyävien materiaalien sekoituksessa ja asentamisessa sekä purkutöissä. Hienojakoinen kevyt pöly leviää herkästi pienessäkin ilmavirtauksessa, mutta sitä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta poistaa jälkikäteen. Työmaan pölyttömyyden aikaansaamisessa onkin tärkeintä estää pölyn syntyminen tai hallita tehokkaasti syntyvää pölyä.

Avainasemassa pölyntorjunnassa on piikkaus- ja hiontatarpeen vähentäminen. Siihen päästään tarkemmalla suunnittelulla sekä paremmalla mittatarkkuudella ja huolellisuudella tasoitusta valmisteltaessa. Samalla myös päästöjä sisäilmaan tuovien kittien ja silikonien käytön tarve vähenee. Koska näistä pölynlähteistä ei päästä koskaan kokonaan eroon, pölyn hallinnassa tarvitaan kohdepoistoa ja usein myös osastointia.

Nopeasti siirrettävä ja helposti sijoitettava kohdepoistotyöpiste, kuten CAMU, minimoi hukka-ajan sekä turhat askeleet. Laitteen hyvä suunnittelu ja helppokäyttöisyys yhdessä säästävät aikaa, rahaa ja hermoja.