sisäilma

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

P1-puhtausluokka, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/P1-työmaalogo-Musta.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.  Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi.  Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Turhaa riitaa pölynhallinnasta Read More »

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valinpitamaton_tyontekija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/laastipolyn_yskiminen.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/hengityssuojain.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/polynhallintaa_ei_viitsita_tehda.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tyomaasiivous.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/eurot_roskiin_polynhallinnalla.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta Read More »

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa

P1-puhtausluokka

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii sisäilmastoluokkaan S1 tai S2, urakoitsijan on toteutettava rakennushanke P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen. P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedät mitä teet. 

P1-puhtausluokan rakennushankkeessa tavoitteena on luovuttaa rakennus tilaajalle puhtaana. Eli pölyttömänä. Samalla varmistat, että rakennusvaiheesta peräisin olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan rakennuksen käytön aikana, tulevien asukkaiden tai toimitilan käyttäjien riesaksi.

Pölynhallinta on yhteispeliä, jossa kullakin osapuolella on oma roolinsa.  Hyväkään P1-suunnitelma ei tee työstä pölytöntä, jos työntekijät eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Yksikin välinpitämätön työntekijä voi pilata hyvänkin suunnitelman.

Tässä ovat P1-rakentamiseen liittyviä eri osapuolten rooleja pölynhallinnassa. Ovatko sinun työmaallasi roolit hallussa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tilaajarakennuttaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennuttaja päättää ja asettaa sisäilmatavoitteen, S1- tai S2- sisäilmastoluokan, kohteelle. Hän esittää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut suunnittelijalle ja urakoitsijalle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/urakoitsija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pääurakoitsija tekee hankekohtaisen P1-pölynhallintasuunnitelman. Sen tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa huomioidaan yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt, ja se ohjeistaa kaikkien työmaahan liittyvien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla rakennustyöntekijät varmistat, että P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat hallussa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennustyonjohtaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työnjohtaja vastaa pölynhallinnan toteutumisesta. Hänen vastuullaan ovat pölynhallintamenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Työnjohtaja ohjaa rakennustyötä, siivousta ja materiaalien varastointia siten, että puhtausvaatimukset täyttyvät. Työnjohtaja on myös vastuussa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamisesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennusmies.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”60%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työntekijän tehtävä on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää pölynhallintaan tarkoitettuja laitteita, kuten kohdepoistolaitteita sekä huoltaa niitä. Hän myös hallitsee oman työnsä aiheuttamaa pölyä sekä pitää työalueensa järjestyksessä. Hän voi myös havainnoida työmaan puhtautta ja tiimin työtapoja, sekä ehdottaa parannuksia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Siivooja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”45%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennussiivoojan tehtävä on toimia laadunvarmistajana ja suorittaa korjaavia toimenpiteitä rakennustyöntekijöiden tekemän aktiivisen pölyntorjunnan ja käytössä olevan passiivisen pölynhallinnan ohella. Siivouksessakin on noudatettava huolellisuutta, jotta aiemmat pölynhallintatoimenpiteet eivät vesity esimerkiksi väärillä siivousmetodeilla.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valvoja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Valvojan tehtävä on tarkastaa, että pölynhallinta on tehty  työmaalla asianmukaisesti, ja että määräykset toteutuvat. Hän voi esittää vaatimuksia asioiden korjaamiseksi myös pölynhallinnan osalta. Valvoja on rakennuttajan ja loppukäyttäjän edun varmistaja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa Read More »

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla

Pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ admin_label=”section” _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row admin_label=”row” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_layout=”light”]

Työmailla, joilla on alettu kiinnittää huomiota puhtauteen, on puhtausvaatimuksiin alussa suhtauduttu jopa torjuvasti. Työn edetessä puhtauden tuomat hyödyt ovat kuitenkin tulleet selviksi työmaan eri osapuolille. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyy, materiaalihävikki vähenee, työn tarkkuus kasvaa ja asiakkaiden tyytyväisyys on ilmeistä. Puhtaudesta ei synny edes lisäkustannuksia vaan pikemminkin säästöjä. Oikeat työtavat ja asenne auttavat muutoksessa.

VTT:n tekemän Pölyntorjunta rakennustyömaalla (Koski, Mattila, Taipale) -selvityksen mukaan puhtauteen panostavilla työmailla onkin voitu havaita, että pölyntorjunta säästää kuluja, sillä pölyisyydestä aiheutuu lisätöitä siivouksen, työskentelyalueen esivalmistelun ja suojauksen muodossa. Pöly on haitallista myös sähkötyökaluille, joten pölyntorjunta vähentää niiden huoltotarvetta ja pidentää käyttöikää. Huolellinen pölyntorjunta onkin hyvä tapa vähentää kustannuksia.

Tekeminen maksaa, mutta tekemättä jättäminen se vasta maksaakin

Pölyntorjunnasta aiheutuu toki kustannuksia, mutta niin aiheutuu puhtauden laiminlyönnistäkin:

  1. Siivouskustannuksia tulee myös pölyntorjunnasta huolimatta, mutta pölystä ja pölyn leviämisestä aiheutuvat siivouskustannukset voivat olla paljon suuremmat kuin pölyä torjuttaessa. Kun pölyä on vähemmän, on myös siivottavaa vähemmän.
  2. Alipaineistus– ja kohdepoistolaitteiden asennuksesta, vuokrista ja käytöstä sekä alipaineistuksen vaatimasta rakennuksen lämmityksestä aiheutuu kustannuksia. Silti vahingonkorvaukset pölyhaitoista tuleville rakennuksen käyttäjille voivat olla huomattavasti suuremmat.
  3. Osastoinnista aiheutuu työ- ja materiaalikustannuksia, mutta ilman osastointia työ etenee hitaammin ja koneiden käyttöikä lyhenee. Hengityssuojainten kustannukset ovat minimaaliset sairauspoissaolojen kustannuksiin verrattuna, puhumattakaan vakavista ammattitaudeista.

Tehokkaasti toteutettu pölyntorjunta säästää huomattavasti kustannuksia verrattuna huonosti toteutettuun tai kokonaan toteuttamatta jätettyyn pölyntorjuntaan.

Mikä siellä pölisee?

Pölyä syntyy mm. hionnassa, pölyävien materiaalien sekoituksessa ja asentamisessa sekä purkutöissä. Hienojakoinen kevyt pöly leviää herkästi pienessäkin ilmavirtauksessa, mutta sitä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta poistaa jälkikäteen. Työmaan pölyttömyyden aikaansaamisessa onkin tärkeintä estää pölyn syntyminen tai hallita tehokkaasti syntyvää pölyä.

Avainasemassa pölyntorjunnassa on piikkaus- ja hiontatarpeen vähentäminen. Siihen päästään tarkemmalla suunnittelulla sekä paremmalla mittatarkkuudella ja huolellisuudella tasoitusta valmisteltaessa. Samalla myös päästöjä sisäilmaan tuovien kittien ja silikonien käytön tarve vähenee. Koska näistä pölynlähteistä ei päästä koskaan kokonaan eroon, pölyn hallinnassa tarvitaan kohdepoistoa ja usein myös osastointia.

Nopeasti siirrettävä ja helposti sijoitettava kohdepoistotyöpiste, kuten CAMU, minimoi hukka-ajan sekä turhat askeleet. Laitteen hyvä suunnittelu ja helppokäyttöisyys yhdessä säästävät aikaa, rahaa ja hermoja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pölyn­hallinta on kustannus­säästöä rakennus­työmaalla Read More »

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

P1-puhtausluokka

[et_pb_section bb_built=”1″ admin_label=”section” _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row admin_label=”row” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.105″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_layout=”light”]

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1-rakentaminen on uusi ja varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.

Rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa hyvä sisäilmaston laatu valmiissa rakennuksessa.

Hyödyt P1-puhtausluokan tavoittelemisesta ovat konkreettisia sekä rakennushankkeen tilaajille että urakoitsijoille. Tilaajalle hyöty konkretisoituu heti luovutuksen jälkeen, sillä rakennuksen käytön voi aloittaa välittömästi. Urakoitsijan hyöty syntyy työn tehokkuuden kasvamisesta ja työturvallisuuden paranemisesta.

P1-rakentamista toteuttavat urakoitsijat ovat havainneet, että P1-suunnittelu rytmittää työnmaan työnkulkua ja helpottaa koko rakennushankkeen läpivientiä. Kun P1-rakentaminen integroidaan suunnitteluun alusta asti, tuo se järjestelmällisyyttä tekemiseen.

Puhtaussuunnitelmalla päästään tavoiteltuihin puhtausluokkiin

Jotta tavoitteeseen päästään, edellytetään rakennustöiltä määrätietoisia toimenpiteitä ja hyvää rakennustapaa. Jokaisen rakennusyrityksen kannattaisi luoda oma, toimiva mallinsa P1-rakentamiseen. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Ilmanvaihtokanavien suojelu on olennaista

Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa ja suojata niinä aikoina, kun tehdään pölyäviä työvaiheita, sekä miten ne voidaan tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Eli ennen kuin poistaa suojukset ilmanvaihdon päätelaitteista, täytyy rakennuksen olla puhdas. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden säilyttäminen tiloissa ei saa estää siivousta. Suojapahvit ja -muovit on poistettu tässä vaiheessa, joten tiloissa voi tehdä vain pölyämätöntä työtä ilman kohdepoistoa.

Olennaisin asia P1-rakennustyömaalla on siis muistaa suojella ilmanvaihtoa! Sen kun pitää mielessä, on jo päässyt pitkälle matkalla kohti P1-puhtausluokan rakennustyömaata.

Lohkoilla hallitaan puhtautta

Osa rakennuksesta voi olla jo viimeistelyvaiheessa, kun toisessa osassa vielä tehdään pölyäviä töitä. Jotta puhtaustavoitteisiiin päästään, täytyy puhtausluokan P1 jo saavuttaneet tilat erottaa muista lohkoista esimerkiksi huoneistoittain tasoitetöiden ja märkätilojen laatoituksen jälkeen ja niihin on tehtävä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jälkeen voidaan tehdä lattiapäällysteet ja lopulliset seinäpinnat. Mikäli pölyäviä työvaiheita tehdään, on ne tehtävä ulkopuolella tai käytettävä kohdepoistolaitteita. Siivouksen tarvetta voi vähentää käyttämällä kohdepoistolaitteita, kuten CAMUa, tai imuriin kiinnitettävää kohdepoistoa.

Puhtaustason tulee olla rakennustöiden aikana vähintään “imuripuhdas”. Piiloon jääviä pintoja ei pidä unohtaa puhdistaa. Asiaton kulku tulee kieltää näissä lohkoissa ja mielellään lukita ovet valmiissa lohkoissa. Lopuksi tehdään puutelistatyöt ja loppusiivous käyttäen keskuspölynimuria tai imuria, jossa on hienopölysuodatin.

Asuntojen P1-puhtaustason saavuttamisen edellytyksenä on, että porraskäytävän pölyävät työt, kuten tasoitus, hionta ja ensimmäinen maalauskerta, ovat valmiita. Porraskäytäville ei aseteta P1-vaatimuksia.

Siivous kunniaan

Siivous rakennustyömaalla on yksi rakennusprosessin tärkeä, mutta joskus vähätelty työvaihe. Pölyttömyyttä on vaikea saada aikaan ilman säännöllistä ja oikein toteutettua siivousta. Siivouksesta vastaavan tahon olisi hyvä osallistua esimerkiksi työmaakokouksiin, jotta tieto kulkee ja turha työ ja ylimääräiset kustannukset vähenevät. Projektisuunnitelmaan kannattaa sisällyttää riittävä aikavaraus loppusiivoukselle.

Tulemme jatkossakin käsittelemään blogissamme P1-rakentamista, ja kerromme hyviä esimerkkejä onnistuneesta suunnittelusta sekä toteutuksista. Tilaa blogimme sähköpostiisi ja saat pölynhallintavinkit kerran kuussa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee Read More »

Scroll to Top