Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla

Consair Oy:n Frank Russi kävi Espoon Lippulaivan työmaalla haastattelemassa Rakennuslordi Oy:n Jouni Ojalaa aiheena tuotannonohjaus, tietomallinnus sekä pölynhallinta. Katso videolta vinkit tietomallinnuksen, 4D:n ja dronejen hyödyntämiseen tuotannonohjauksessa. Miten pölynhallinta linkittyy tietomallinnukseen?

Lippulaiva-hankkeessa rakennetaan kokonaan uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi kauppakeskus, jossa tulee olemaan myös uusi metroasema ja bussiterminaali. Maanrakennustyöt olivat parhaillaan käynnissä videon tekohetkellä kesäkuussa 2018. Jouni Lehto Rakennuslordi Oy:stä toimii Lippulaivassa Lehto Groupin alikonsulttina ja hän tekee aikataulutusta, tuotannonohjausta ja tietomalleja.

Katso kerralla koko video (n. 21 min) tai valitse alta itseäsi kiinnostavat osa-alueet parin minuutin pätkinä.

Intro. Tietomallinnusta ja pölynhallintaa Lippulaivan työmaalla, Jouni Ojala ja Frank Russi
Katso tästä videolla keskustelevien Jouni Ojalan ja Frank Russin esittelyt ja yksittäisten videoiden aiheet.
Katso intro-video

Osa 1 Tietomallinnus tuo laatua rakentamiseen
Lippulaivan työmaalla hyödynnetään 4D-tietomallinnusta tuotannonohjauksessa. Digitaaliset työvälineet tuovat oman tärkeän lisänsä rakentamiseen. Miten digitalisaatio vaikuttaa rakentamisen laatuun?
Katso Osa 1

Osa 2 4D ja drone-kuvaukset apuna tuotannonohjauksessa
Lippulaivan työmaalla 4D-kuvat ovat päivittäinen työkalu, mutta sen käyttöönotto ja käyttäminen vaatii resursseja. Lippulaivassa on käytössä drone-kuvaus, jolla helpotetaan työmaan suunnittelua ajantasaisella tilannekuvalla. Tuotannonohjaus ja digitalisaatio muodostavat kokonaisuuden.
Katso Osa 2

Osa 3 Miten digitalisaatio on otettu vastaan työmaalla?
Digitalisaation käyttöönotossa suurin haaste on valmiiden ohjelmistojen puute. Lopulta kun voidaan kommunikoida tietomallien avulla, ei kukaan kyseenalaista sitä, etteikö se olisi järkevää.
Katso Osa 3

Osa 4 Miksi työmaalla sammutetaan tulipaloja? Auttaako digitalisaatio?
“Tulipaloja” työmailla sammutellaan siksi, että työmailla on krooninen aliresurssointi. Digitaalisuus auttaa, mutta sen käyttöönotto vie resursseja.
Katso Osa 4

Osa 5 Puhtaudenhallinta tuotannonohjauksessa ja P1 rakentamisessa
Usein työmaalla ei ole yhtään mestaa valmiina, vaan joka nurkassa on häntiä jäljellä, eikä mitään paikkaa saada täysin valmiiksi. Tällöin seuraavakaan työvaihe ei pääse maaliin. Oikein tehty pölynhallinta tehostaa tuotantoa, koska se pakottaa työmaan toimimaan systemaattisesti.
Katso Osa 5

Osa 6 Pölynhallintaa purku- ja maansiirtotöissä
Miten Lippulaivan purkuvaiheessa on tehty pölynhallintaa huomioiden ympärillä asuvat ja asioivat ihmiset?
Katso Osa 6

Osa 7 Pölynhallinnan haasteet ja hyödyt tuotannonohjauksessa
Aikaisemmin ongelma pölynhallinnassa oli asenteet, mutta nykyään on paljon työmaita, joilla on käytetty tehokkaita pölynpoistokoneita. Pölynhallinta helpottaa kaikkien arkea työmaalla, kun paikat eivät ole pölyssä ja likaisina.
Katso Osa 7

Osa 8 Pölynhallinnan hyödyt löydetään käytännössä
Pölynhallinnan pitkän aikavälin hyödyt on alalla vielä huomaamatta. Ne, jotka ovat pölynhallintaa kokeilleet, ovat huomanneet sen hyödyt.
Katso Osa 8

Osa 9 Pölynhallinta mukaan 4D-mallinnukseen
Miten pölynhallinnan saa mukaan tietomallinnukseen? Mesta kerrallaan valmiiksi -logiikka toimii tässäkin.
Katso Osa 9

Muotoilun avulla parempi motivaatio pölynhallintaan

Muotoilun avulla parempi motivaatio pölynhallintaan

Rakennustyömailla pölyn haitallisuus on varmastikin selvää kaikille työntekijöille, mutta siitä huolimatta riittävään pölynhallintaan ei aina panosteta, sillä se koetaan hankalaksi, kalliiksi ja työtä hidastavaksi. Usein työmailla vain keskitytään siivoamiseen, joka ei ratkaise pölyongelmaa vaan ainoastaan korjaa jälkiä. Consair lähti muutama vuosi sitten etsimään ratkaisua pölynhallintaan tuotekehityksen ja muotoilun keinoin. Miten tästä syntynyt tuote, CAMU 1200, ratkaisee työntekijän motivoimiseen liittyvän haasteen?

Pölynhallinnan problematiikan ymmärtäminen

Consair Oy:n tuotekehitystiimi tutki ennen CAMU-kohdepoistolaitteen kehitystyön aloittamista pölynhallinnan haasteita käyttäjänäkökulmasta. Tavoitteena oli oppia ymmärtämään pölynhallinnan problematiikkaa ja kehittää käyttäjälähtöisten suunnittelumetodien avulla ratkaisuja parempaan pölynhallintaan. Kuuden viikon aikana tehtyjen työmaakierrosten ja lukuisten haastattelujen lopputuloksena hahmottui kuva, jossa pölynhallinta ja rakennustyö näyttäytyivät erillisinä kokonaisuuksina. Niiden yhdistäminen yhtenäiseksi prosessiksi koettiin sekä työntekijöiden että työnjohdon näkökulmasta vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.

Motivaatiota pölynhallintaan

CAMU 1200 -pölynhallintatyöpisteen suunnittelussa ensisijaisena tavoitteena oli löytää keinot, joilla rakennustyöntekijät saadaan motivoitua pölynhallintaan. Tästä syntyi idea yhdistää pölynhallinta osaksi tehokasta työn tekemistä. CAMUssa integroitu työvalo auttaa suoriutumaan työtehtävästä nopeammin. Valo tekee pölyn myös näkyväksi; tämä auttaa ymmärtämään laitteen hyödyt välittömästi ja ohjaa työntekijöitä pölyttömämpään työskentelyyn. Roiskesuojaovet rajaavat sotkualueen pieneksi, jolloin siivottavaa syntyy vähemmän eikä sekoitustyössä tarvitse varoa roiskeiden lentämistä valmiiksi rakennetuille pinnoille. Pitkä huoltoväli ja helppo suodattimen vaihto mukautuvat työrytmiin, jolloin työtä hidastavia huoltokatkoja syntyy vähemmän. Pyörillä kulkeva työpiste siirtyy myös helposti sinne missä pölynhallintaa tarvitaan. CAMU toimii sekä henkilökohtaisena että työryhmien yhteisenä työpisteenä.

Käyttäjälähtöinen muotoilu sekä asiakkaan osallistaminen kehitystyöhön ja testaukseen oli mukana kaikissa tuotekehitystyön vaiheissa. CAMU 1200 pölynhallintatyöpiste parantaa työolosuhteita välittömästi ja näkyvästi. Jatkuva suuri ilmavirta sekä optimoitu pölysuodatus yhdessä esikammiotekniikan kanssa ovat olennaista, jotta ilmassa leijuvaan pölyyn voidaan tarttua tehokkaasti. CAMU 1200 vähentää tutkitusti jopa 99,1% työpisteen pölypitoisuutta.

Ensimmäisenä rakennusalan yrityksenä muotoilukisan palkinto Consairin CAMUlle 2017

Tunnustuksena tästä asiakaslähtöisestä muotoilutyöstä Consair Oy:lle myönnettiin Fennia Prize startup -sarjan Winner 2017 -palkinto. Palkinto myönnettiin CAMU 1200:sta, uudesta käyttäjäystävällisestä ratkaisusta rakennustyömaiden pölyongelmaan.

Fennia Prize on muotoilukilpailu, jossa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita muotoilun esimerkillisestä käytöstä. Winner -palkinto myönnettiin vuonna 2017  ensimmäisen kerran rakennusalan tuotteelle. Muut palkitut olivat Genelec Oy uudesta älytarkkailukaiutinmallista, Naava älyviherseinästä, muotoilutoimisto Pentagon Design Oy Fazerille suunnitellusta lakritsikonseptista ja Planmed Oy Planmed Clarity -mammografialaitteesta. Järjestäjinä toimivat Design Forum Finland, Fennia, Elo sekä Patentti- ja rekisterihallitus. Katso lisätietoja tästä.

Muotoilun hyödyntäminen tuotekehityksessä jatkuu

Pölynhallintaa kehitetään Consairilla jatkuvasti uusien tuoteinnovaatioiden avulla, myös  palvelumuotoilun keinoin. Kerromme näistä uusista innovaatioista syksyn 2018 aikana!

Kvartaalikiva eli tykypäivä Consairissa

Kvartaalikiva eli tykypäivä Consairissa

Tällä kertaa blogissamme emme voisi olla kauempana rakennustyömaista, sillä näin kesällä on hyvä lähteä vähän tuulettumaan. Pyyhkiä pölyjä ajatuksistaan ja itsestään reippaassa merituulessa. Vaikka kvartaalitaloudessa emme eläkään, pidämme Consairissa ns. Kvartaalikiva-tapahtumia. Eli tehdään jotain normaalista poikkeavaa ja mielellään myös kivaa noin 3 kuukauden välein.

Tällä kertaa kvartaalikiva osui siis kesäkuuhun ja juhannusviikolle. Siksi suuntasimme Espoon edustalla sijaitsevalle Kaparen-ulkoilusaarelle pitämään Consairin kesäpäivää koko tiimin voimin.

Saimme tutun kipparimme veneineen käymään saarella jo etukäteen, sillä Kaparen-nimi vei ajatukset merirosvoseikkailuihin ja aarteenetsintään. Sitä varten maastoon piilotettiin vinkkejä ja tehtäviä sekä itse aarre. Mutta ennen kuin aarteenetsintä voi alkaa, piti saari vallata.

Kaparen on pieni saari, joten aarteenetsinnässä kutakuinkin kiersimme koko saaren ja käänsimme kiviä ja kaivoimme aarretta puun oksien alta. Vinkit olivat visaisia ja tehtävät älynystyröitä hierovia. Voittajatiimi ratkaisi ensimmäisenä tehtävänä olleen sudokun nopeasti, mutta etsi seuraavaa rastia liian kauan, eikä edes osannut ratkaista tehtävää ilman toisen tiimin apua. Mutta sen jälkeen viimeinen rasti, eli aarre löytyikin nopeasti.

Aarteenetsinnän jälkeen grillasimme lounaamme ja söimme hyvällä ruokahalulla. Iltapäivällä vielä ratkottiin puujalan heiton mestaruus. Eli kisattiin mölkkypelissä.

Tuuli, josta meteorologit olivat varoitelleetkin, nousi päivän mittaan melkoiseksi puhuriksi, mutta paluureittimme kulki turvallisesti Espoon Suvisaariston halki takaisin venesatamaan. Nyt jaksamme taas viedä pölynhallinnan ilosanomaa rakennustyömaille, ainakin kesälomiin asti.

Kuvassa vasemmalta: Takarivi Marko Takala, Frank Russi, Juho Jalonen. Eturivi: Enna Rane, Merja Jukola ja Antti Väisänen. Antto Nykänen puuttuu kuvasta.

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennus­työntekijöiden työterveyden takia

Kysely: Pölynhallintaa tehdään rakennus­työntekijöiden työterveyden takia

Halusimme tietää, mitkä ovat tärkeimmät syyt pölynhallintaan rakennustyömailla. Tätä varten teimme nettikyselyn toukokuussa 2018, ja saimme vastauksia rakennusalan ammattilaisilta. Vastausten määrä ei riitä tieteellisesti pätevään analyysiin, mutta on hyvinkin suuntaa antava.

Olemme vuosien varrella asiakkaiden kanssa keskustellessamme todenneet, että syitä on monia. Halusimme nyt kyselyn avulla saada tietää, onko yleisin syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu. Vaativatko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa?

Vastaajista suurin osa työskenteli asuinrakentamisessa (72 %) ja siinä nimenomaan korjausrakentamisessa (61 %). Rakennuksilla työskenteleviä (rakennustyöntekijä, vastaava mestari, työnjohtaja, työmaainsinööri) oli yli 60 % vastaajista.

Työterveys ylivoimainen syy, myös laadulla on merkitystä

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 67 %, piti työntekijöiden työterveyttä tärkeimpänä syynä tehdä pölynhallintaa. Tämä päti niin rakennustyömaalla työskenteleviin rakennustyöntekijöihin, työnjohtajiin, vastaaviin mestareihin kuin työmaainsinööreihin. Samoin rakennuttajien edustajien, eli tilaajien, konsulttien ja valvojien sekä omatoimirakentajien ja rakennusfirmojen asiakkaitten mielestä rakennustyötekijöiden terveyden vaaliminen on tärkein tekijä. Terveyden painoarvo oli molemmissa ryhmissä sama.

 

Toiseksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa on rakentamisen laadun parantaminen. Tätä mieltä oli 25 % vastaajista. Rakennuttajat ja tilaajat sekä vastaavat mestarit näkivät pölynhallinnan vaikutuksen laatuun hieman suurempana kuin muut vastaajat.

Kolmanneksi tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla on työmaan puhtaus.  Tätä mieltä oli tosin vain 8 % vastaajista. Puhtaus ja laatu kulkevat käsi kädessä, joten voisi olla perusteltua yhdistää nämä kaksi tekijää.

Tilaaja tai valvoja eivät ole merkittävässä roolissa pölynhallinnassa

Sen sijaan tilaajat tai valvojat eivät tämän kyselyn perusteella ole vielä merkittävässä määrin ryhtyneet vaatimaan pölynhallintaa rakennustyömailla. Näitä syitä ei kukaan vastaajista valinnut tärkeimmäksi. Kyselyyn vastanneet valvojatkin pitivät työterveyttä tärkeimpänä tekijänä. Rakennuttajista ja tilaajatkin pitivät laatua tai työterveyttä tärkeämpinä, eivätkä nähneet omaa rooliaan suoranaisina pölynhallinnan vaatijoina. Ehkä onkin hyvä kysyä, että miksi eivät näe itseään keskeisessä roolissa vaatimassa parempaa pölynhallintaa? Pölynhallinta on koko ketjun yhteinen asia, tilaajasta yksittäiseen rakennustyöntekijään.

Kysely kertoi vain hyvien rakennustyömaiden pölynhallintasyistä

Kyselyssämme emme kysyneet vastaajilta tehdäänkö pölynhallintaa ylipäänsä millään lailla. Oletimme että tehdään. Ehkä olisi pitänyt kysyä. Valitettavasti on myös työmaita, joilla pölynhallintaa ei tehdä, vaikka rakennuspölystä ja sen vaarallisuudesta on puhuttu jo pitkään. Kyselymme aikana saimme myös joitain kommentteja rakennustyömaiden pölynhallinnasta Facebookin kautta, eivätkä kertomukset olleet mukavaa luettavaa. Paljon on siis parannettavaa pölynhallinnassa rakennustyömailla, oli sitten kyseessä yksityinen omaa taloaan rakentava henkilö tai isompi rakennusalan yritys.

Mutta onneksi yhä useammalla työmaalla pölynhallinta otetaan vakavasti ja se nähdään olennaisena osana rakentamisen laatua ja työterveyden ylläpitoa. Tiedämme myös, että tilaaja tai valvoja saattavat vaatia parempaa pölynhallintaa, varsinkin kun on kyseessä P1-puhtausluokan työmaa, jolla tavoitellaan hyvää sisäilman laatua (S1).

Arvoimme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme kpl neljän leffalipun pakettia. Lippupaketit lähtivät Veli-Pekalle Helsinkiin, Ollille Raumalle ja Eijalle Helsinkiin. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille.

 

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Jos työskentelet rakennustyömaalla askelmittari mukanasi, niin eiköhän siellä melkoisia lukemia näy päivittäin. Hyvä kunnon kannalta, mutta kukaan ei varmaan halua ottaa turhia askeleita.

Turhia askeleita kuitenkin tulee, kun joudut siirtymään pölyävää laastin, sementin tai betonin tai muiden kiviaineiden vispiläsekoitusta varten erilliseen alipaineistuskoppiin, ehkä toiseen kerrokseen tai tekemään sekoituksen ulkona. Puhumattakaan siitä, että takaisin tullessasi joudut kantamaan painavia paljuja. Tämä kävelykierros tehdään siksi, ettei pöly leviä rakenteilla olevaan tilaan, etkä sinä, eivätkä työtoverisi altistu vaaralliselle pölylle.

Kiviainespölyn näet leijuvan paljaalla silmälläkin. Se kaikkein vaarallisin pöly ei kuitenkaan näy. Näkymätön pöly kulkeutuu pahimmassa tapauksessa keuhkorakkuloihin asti. Se aiheuttaa  mittavia terveyshaittoja, kuten keuhkosyöpää ja pölykeuhkoa. Lisäksi betoni- ja laastipöly kertyy nenään ja maistuu suussasi vielä työpäivän jälkeenkin.

Kohdepoistolaite vähentää askeleita ja säästää aikaa

Ratkaisu turhiiin askeleisiin on kohdepoistolaite, joka kulkee helposti sinne, missä työtä tehdään. Pölyntorjunta kannattaa tehdä juuri siellä missä pölisee. Pienikokoinen ja näppärä kohdepoistolaite siirtyy tiimin mukana aina seuraavaan työkohteeseen, myös kapeista paikoista sekä rappusia ylös ja alas. Se säästää aikaasi, selkääsi ja kengänpohjiasi.

Kohdepoistolaitteen käytöstä ei synny perustamiskuluja eikä käyttöönottoon kulu aikaa, kun laitteen voi vain rullata paikalle, pistää virrat päälle ja alkaa hommiin. Kun kohde on tehty, siirtyy kohdepoistolaite näppärästi seuraavaan kohteeseen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Asiakkaamme ovat kertoneet, että P1-puhtausluokan rakentamiseen kuuluvien pölynhallinnan prosessien noudattaminen työmaalla on puhtauden lisäksi tuonut myös sujuvampaa työntekoa. Kun työmaan etenemisessä huomioidaan pölynhallinta, tehdään työtkin hyvässä järjestyksessä kerralla loppuun saakka. Kuiva-aineiden sekoitukseen tarvittava pölynhallinta suunnitellaan ja toteutetaan lähellä työskentelyaluetta, asianmukaisia laitteita hyödyntäen. Samalla vältytään pitkiltä kävelymatkoilta. Eli kuntoile vapaa-aikanasi omalla tavallasi ja säästä turhat askeleet.