Puhtaus­suunnitelma  – mikä ja miksi?

Puhtaus­suunnitelma – mikä ja miksi?

Rakennuttajan antamat tavoitteet rakennushankkeen puhtausluokasta ohjaavat urakoitsijaa puhtaussuunnitelman, eli pölynhallintasuunnitelman teossa. Osana rakennushankkeen yleistä turvallisuussuunnittelua ja erityisesti P1-puhtausluokan rakentamisen suunnittelua, on urakoitsijan tehtävä myös pölynhallintasuunnitelma, johon työmaan puhtaustavoitteet kirjataan. Rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijan välisissä työmaan aloituskokouksissa esitellään suunnitellut pölynhallintaratkaisut, joilla puhtaustavoitteisiin päästään.

Pölynhallinnalla urakoitsija pyrkii estämään rakennuspölyn leviämisen työympäristöön ja rakennustyöntekijöiden sekä rakennuksen loppukäyttäjien altistumisen pölyn terveyshaitoille.

Tunne pöly ja riskit, niin löydät ratkaisut

Jotta onnistut pölynhallintasuunnittelussa, sinun on tunnistettava:

  • missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä
  • miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät
  • minkä tyyppistä pölyä syntyy
  • ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle.

 

Näin löydät myös tehokkaimmat ratkaisut pölypitoisuuksien vähentämiseen. Näiden tietojen perusteella voit tehdä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskiarviot sekä miettiä niiden seuraamukset. Voit myös poistaa välittömät riskit.

Riskianalyysisi perusteella voit valita oikeat suojaustoimenpiteet niille riskeille, joita et vielä ennakkoon pystynyt poistamaan. Kiinnitä myös huomiota käyttöturvallisuustiedotteisiin ja kemikaaliluetteloihin, jotta ne ovat työntekijöiden saatavilla ja tiedossa.

Tee puhtaussuunnitelma

Merkitse valitsemasi pölyttömät työmenetelmät sekä suojausmenetelmät työmaan puhtaussuunnitelmaan. Varmistu siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt toimivat saumattoman yhteispelin säännöin. Ota myös keskeiset pölynhallintaan liittyvät asiat mukaan urakka-asiakirjoihin.

Kirjaa suunnitelmaan myös käyttö- ja kulkurajoitukset, pölynhallintaan liittyvä toiminta ja tiedottaminen rakennustyömaalla.  P1-puhtausluokka edellyttää puhtaussuunnitelmaa, jossa on huomioitu myös työmaan osastointi, rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus sekä tilojen siivous. Ota suunnitelmassasi kantaa myös ilmanvaihtokanavien suojaamiseen pölyävien työvaiheiden välissä. Pölyävät ja likaavat työvaiheet pitää saattaa loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätöä.

Aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä korjaavat toimenpiteet

Pääasialliset keinot, joita voit pölynhallintasuunnitelmaan kirjata työmaalla käytettäväksi ovat aktiivinen pölynhallinta, eli pölyttömät työmenetelmät ja kohdepoistolaitteiden käyttö sekä passiivinen pölynhallinta, kuten ilmanvaihto, osastointi ja alipaineistus. Näiden lisäksi voit käyttää korjaavia toimenpiteitä silloin, kun aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta eivät riitä, eli oikeaoppista P1-rakentamiseen soveltuvaa siivousta. Hengityssuojaimet ovat tärkeitä pölyisiä töitä tehdessä.

Puhtaudenhallinta on asennekysymys

Järjestä riittävä koulutus ja ohjaus kaikille työmaalla työskenteleville. Tee työntekijöille selväksi pölynhallinnan ja yleisen siisteyden ylläpidon tärkeys, jotta työntekijät suhtautuvat puhtaudenhallintaan oikealla asenteella. Koulutuksessa kiinnitä erityisesti työntekijöiden huomio pölyäviin työvaiheisiin ja niiden haitallisuuteen, valittuihin työmenetelmiin ja laitteisiin sekä laitteiden oikeaan käyttöön ja huoltoon. Materiaalien suojaus on myös tärkeää, jotta likaa ja pölyä ei kulkeudu niiden mukana puhtaisiin tiloihin. Korosta jätteiden asianmukaisen hävittämisen tärkeyttä.

Työmaalla olisi hyvä nimetä erillinen P1-puhtausluokan rakentamisen vastaava. Hänen tehtävänsä on tarkkailla osastointien toimivuutta, alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden kuntoa ja suodattimien vaihtoa, sekä yleistä puhtautta.

Vaadi hengityssuojainten käyttöä silloin, kun valitut pölynhallintamenetelmät eivät suojaa työntekijää riittävästi. Pyydä työntekijöitä ilmoittamaan työnjohdolle havaitsemistaan vaaratekijöistä.

Seuraa, mittaa ja korjaa

Jotta voit luotettavasti valvoa suunnitelman toteutumista, on työmaalla suoritettava säännöllisesti mittauksia, mikäli altistumista pölylle tai muille vaarallisille aineille ei muuten voida todeta. Riskien arviointia pitää päivittää tarvittaessa.

Seuraa puhtaustavoitteiden toteutumista säännöllisesti työmaakokouksissa. Parantele pölynhallintasuunnitelmaa jatkuvasti – sitä ei pidä kopioida edelliseltä työmaalta, koska jokainen rakennushanke on erilainen. Toki moni asia toistuu samankaltaisena työmaalta toiselle.

Onnistuneella pölynhallintasuunnitelmalla kustannukset pysyvät hallinnassa ja työturvallisuus, työtehokkuus sekä viihtyvyys työmaalla paranevat.

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1-rakentaminen on uusi ja varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.

Rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa hyvä sisäilmaston laatu valmiissa rakennuksessa.

Hyödyt P1-puhtausluokan tavoittelemisesta ovat konkreettisia sekä rakennushankkeen tilaajille että urakoitsijoille. Tilaajalle hyöty konkretisoituu heti luovutuksen jälkeen, sillä rakennuksen käytön voi aloittaa välittömästi. Urakoitsijan hyöty syntyy työn tehokkuuden kasvamisesta ja työturvallisuuden paranemisesta.

P1-rakentamista toteuttavat urakoitsijat ovat havainneet, että P1-suunnittelu rytmittää työnmaan työnkulkua ja helpottaa koko rakennushankkeen läpivientiä. Kun P1-rakentaminen integroidaan suunnitteluun alusta asti, tuo se järjestelmällisyyttä tekemiseen.

Puhtaussuunnitelmalla päästään tavoiteltuihin puhtausluokkiin

Jotta tavoitteeseen päästään, edellytetään rakennustöiltä määrätietoisia toimenpiteitä ja hyvää rakennustapaa. Jokaisen rakennusyrityksen kannattaisi luoda oma, toimiva mallinsa P1-rakentamiseen. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Ilmanvaihtokanavien suojelu on olennaista

Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa ja suojata niinä aikoina, kun tehdään pölyäviä työvaiheita, sekä miten ne voidaan tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Eli ennen kuin poistaa suojukset ilmanvaihdon päätelaitteista, täytyy rakennuksen olla puhdas. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden säilyttäminen tiloissa ei saa estää siivousta. Suojapahvit ja -muovit on poistettu tässä vaiheessa, joten tiloissa voi tehdä vain pölyämätöntä työtä ilman kohdepoistoa.

Olennaisin asia P1-rakennustyömaalla on siis muistaa suojella ilmanvaihtoa! Sen kun pitää mielessä, on jo päässyt pitkälle matkalla kohti P1-puhtausluokan rakennustyömaata.

Lohkoilla hallitaan puhtautta

Osa rakennuksesta voi olla jo viimeistelyvaiheessa, kun toisessa osassa vielä tehdään pölyäviä töitä. Jotta puhtaustavoitteisiiin päästään, täytyy puhtausluokan P1 jo saavuttaneet tilat erottaa muista lohkoista esimerkiksi huoneistoittain tasoitetöiden ja märkätilojen laatoituksen jälkeen ja niihin on tehtävä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jälkeen voidaan tehdä lattiapäällysteet ja lopulliset seinäpinnat. Mikäli pölyäviä työvaiheita tehdään, on ne tehtävä ulkopuolella tai käytettävä kohdepoistolaitteita. Siivouksen tarvetta voi vähentää käyttämällä kohdepoistolaitteita, kuten CAMUa, tai imuriin kiinnitettävää kohdepoistoa.

Puhtaustason tulee olla rakennustöiden aikana vähintään “imuripuhdas”. Piiloon jääviä pintoja ei pidä unohtaa puhdistaa. Asiaton kulku tulee kieltää näissä lohkoissa ja mielellään lukita ovet valmiissa lohkoissa. Lopuksi tehdään puutelistatyöt ja loppusiivous käyttäen keskuspölynimuria tai imuria, jossa on hienopölysuodatin.

Asuntojen P1-puhtaustason saavuttamisen edellytyksenä on, että porraskäytävän pölyävät työt, kuten tasoitus, hionta ja ensimmäinen maalauskerta, ovat valmiita. Porraskäytäville ei aseteta P1-vaatimuksia.

Siivous kunniaan

Siivous rakennustyömaalla on yksi rakennusprosessin tärkeä, mutta joskus vähätelty työvaihe. Pölyttömyyttä on vaikea saada aikaan ilman säännöllistä ja oikein toteutettua siivousta. Siivouksesta vastaavan tahon olisi hyvä osallistua esimerkiksi työmaakokouksiin, jotta tieto kulkee ja turha työ ja ylimääräiset kustannukset vähenevät. Projektisuunnitelmaan kannattaa sisällyttää riittävä aikavaraus loppusiivoukselle.

Tulemme jatkossakin käsittelemään blogissamme P1-rakentamista, ja kerromme hyviä esimerkkejä onnistuneesta suunnittelusta sekä toteutuksista. Tilaa blogimme sähköpostiisi ja saat pölynhallintavinkit kerran kuussa.