Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Kävimme tutustumassa P1-pölynhallintaan Hartela Oy:n Irjalan koulu- ja päiväkotityömaalla Tampereella, jossa myös kaksi CAMUa on töissä.

Tampereen kaupungin tilakeskuksen tavoitteena, jopa pakottavana tarpeena, oli saavuttaa hyvä sisäilma uudiskohteena rakennettavassa Irjalan koulussa ja päiväkodissa Tampereella. Niinpä pääurakoitsijana toimiva Hartela velvoitettiin rakentamaan P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti. Osana pölynhallintaratkaisua työmaalle valittiin kaksi CAMU-kohdepoistolaitetta vispiläsekoitusten pölynhallintaan.

Pölytön pommisuoja

Työnjohtajat Juha Ollila ja Johan Aalto totesivat, että CAMUn ansioista työmaa on ollut helpompi pitää puhtaana. Aiempaan työmaahan verrattuna selkeä ero näkyy siinä, ettei sekoitustilan, eli pommisuojan, katto ole pölystä harmaana. Muoviseinillä pölyä voidaan hallita, mutta CAMUlla pöly saadaan heti talteen, ennen kuin se pääsee leijumaan työmaalle.Työntekijät ovat todenneet, että he mieluummin käyttävät CAMUa kuin työskentelevät pölyssä alipaineistuskopissa.

Katso video ja lue lisää

Katso lisää tästä P1-rakennuskohteesta 3 minuutin videosta, jossa haastattelemme Hartelan työnjohtoa pölynhallinnasta, sekä lue Irjalan koulu- ja päiväkotityömaan pölynhallinnasta case studystamme.

Puhtaus­suunnitelma  – mikä ja miksi?

Puhtaus­suunnitelma – mikä ja miksi?

Rakennuttajan antamat tavoitteet rakennushankkeen puhtausluokasta ohjaavat urakoitsijaa puhtaussuunnitelman, eli pölynhallintasuunnitelman teossa. Osana rakennushankkeen yleistä turvallisuussuunnittelua ja erityisesti P1-puhtausluokan rakentamisen suunnittelua, on urakoitsijan tehtävä myös pölynhallintasuunnitelma, johon työmaan puhtaustavoitteet kirjataan. Rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijan välisissä työmaan aloituskokouksissa esitellään suunnitellut pölynhallintaratkaisut, joilla puhtaustavoitteisiin päästään.

Pölynhallinnalla urakoitsija pyrkii estämään rakennuspölyn leviämisen työympäristöön ja rakennustyöntekijöiden sekä rakennuksen loppukäyttäjien altistumisen pölyn terveyshaitoille.

Tunne pöly ja riskit, niin löydät ratkaisut

Jotta onnistut pölynhallintasuunnittelussa, sinun on tunnistettava:

  • missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä
  • miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät
  • minkä tyyppistä pölyä syntyy
  • ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle.

 

Näin löydät myös tehokkaimmat ratkaisut pölypitoisuuksien vähentämiseen. Näiden tietojen perusteella voit tehdä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskiarviot sekä miettiä niiden seuraamukset. Voit myös poistaa välittömät riskit.

Riskianalyysisi perusteella voit valita oikeat suojaustoimenpiteet niille riskeille, joita et vielä ennakkoon pystynyt poistamaan. Kiinnitä myös huomiota käyttöturvallisuustiedotteisiin ja kemikaaliluetteloihin, jotta ne ovat työntekijöiden saatavilla ja tiedossa.

Tee puhtaussuunnitelma

Merkitse valitsemasi pölyttömät työmenetelmät sekä suojausmenetelmät työmaan puhtaussuunnitelmaan. Varmistu siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt toimivat saumattoman yhteispelin säännöin. Ota myös keskeiset pölynhallintaan liittyvät asiat mukaan urakka-asiakirjoihin.

Kirjaa suunnitelmaan myös käyttö- ja kulkurajoitukset, pölynhallintaan liittyvä toiminta ja tiedottaminen rakennustyömaalla.  P1-puhtausluokka edellyttää puhtaussuunnitelmaa, jossa on huomioitu myös työmaan osastointi, rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus sekä tilojen siivous. Ota suunnitelmassasi kantaa myös ilmanvaihtokanavien suojaamiseen pölyävien työvaiheiden välissä. Pölyävät ja likaavat työvaiheet pitää saattaa loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätöä.

Aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä korjaavat toimenpiteet

Pääasialliset keinot, joita voit pölynhallintasuunnitelmaan kirjata työmaalla käytettäväksi ovat aktiivinen pölynhallinta, eli pölyttömät työmenetelmät ja kohdepoistolaitteiden käyttö sekä passiivinen pölynhallinta, kuten ilmanvaihto, osastointi ja alipaineistus. Näiden lisäksi voit käyttää korjaavia toimenpiteitä silloin, kun aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta eivät riitä, eli oikeaoppista P1-rakentamiseen soveltuvaa siivousta. Hengityssuojaimet ovat tärkeitä pölyisiä töitä tehdessä.

Puhtaudenhallinta on asennekysymys

Järjestä riittävä koulutus ja ohjaus kaikille työmaalla työskenteleville. Tee työntekijöille selväksi pölynhallinnan ja yleisen siisteyden ylläpidon tärkeys, jotta työntekijät suhtautuvat puhtaudenhallintaan oikealla asenteella. Koulutuksessa kiinnitä erityisesti työntekijöiden huomio pölyäviin työvaiheisiin ja niiden haitallisuuteen, valittuihin työmenetelmiin ja laitteisiin sekä laitteiden oikeaan käyttöön ja huoltoon. Materiaalien suojaus on myös tärkeää, jotta likaa ja pölyä ei kulkeudu niiden mukana puhtaisiin tiloihin. Korosta jätteiden asianmukaisen hävittämisen tärkeyttä.

Työmaalla olisi hyvä nimetä erillinen P1-puhtausluokan rakentamisen vastaava. Hänen tehtävänsä on tarkkailla osastointien toimivuutta, alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden kuntoa ja suodattimien vaihtoa, sekä yleistä puhtautta.

Vaadi hengityssuojainten käyttöä silloin, kun valitut pölynhallintamenetelmät eivät suojaa työntekijää riittävästi. Pyydä työntekijöitä ilmoittamaan työnjohdolle havaitsemistaan vaaratekijöistä.

Seuraa, mittaa ja korjaa

Jotta voit luotettavasti valvoa suunnitelman toteutumista, on työmaalla suoritettava säännöllisesti mittauksia, mikäli altistumista pölylle tai muille vaarallisille aineille ei muuten voida todeta. Riskien arviointia pitää päivittää tarvittaessa.

Seuraa puhtaustavoitteiden toteutumista säännöllisesti työmaakokouksissa. Parantele pölynhallintasuunnitelmaa jatkuvasti – sitä ei pidä kopioida edelliseltä työmaalta, koska jokainen rakennushanke on erilainen. Toki moni asia toistuu samankaltaisena työmaalta toiselle.

Onnistuneella pölynhallintasuunnitelmalla kustannukset pysyvät hallinnassa ja työturvallisuus, työtehokkuus sekä viihtyvyys työmaalla paranevat.

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.  Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi.  Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Helsingin kaupungin vaatimuksesta Pylon Oy toteuttaa Minervaskolanin saneerauksen P1-puhtausluokan mukaisesti, jolloin tarvitaan erinomaista pölynhallintaa.

Pölynhallintasuunnitelmassa vaadittiin käytettäväksi alipaineistajaa tai vastaavaa ratkaisua. CAMU-kohdepoistaja valittiin osaksi Minervaskolanin P1-työmaata.

Lue case studystä lisää Minervaskolanin P1-pölynhallintaratkaisuista CAMUn avulla ja katso videolta Pylon Oy:n työnjohtajan Santeri Kempin haastattelu.

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

  • Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
  • Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

Menetelmät ja välineet

  • Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
  • Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
  • Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
  • Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
  • Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
  • Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

  • Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
  • Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
  • Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
  • Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä!   Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa