Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Kävimme tutustumassa P1-pölynhallintaan Hartela Oy:n Irjalan koulu- ja päiväkotityömaalla Tampereella, jossa myös kaksi CAMUa on töissä.

Tampereen kaupungin tilakeskuksen tavoitteena, jopa pakottavana tarpeena, oli saavuttaa hyvä sisäilma uudiskohteena rakennettavassa Irjalan koulussa ja päiväkodissa Tampereella. Niinpä pääurakoitsijana toimiva Hartela velvoitettiin rakentamaan P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti. Osana pölynhallintaratkaisua työmaalle valittiin kaksi CAMU-kohdepoistolaitetta vispiläsekoitusten pölynhallintaan.

Pölytön pommisuoja

Työnjohtajat Juha Ollila ja Johan Aalto totesivat, että CAMUn ansioista työmaa on ollut helpompi pitää puhtaana. Aiempaan työmaahan verrattuna selkeä ero näkyy siinä, ettei sekoitustilan, eli pommisuojan, katto ole pölystä harmaana. Muoviseinillä pölyä voidaan hallita, mutta CAMUlla pöly saadaan heti talteen, ennen kuin se pääsee leijumaan työmaalle.Työntekijät ovat todenneet, että he mieluummin käyttävät CAMUa kuin työskentelevät pölyssä alipaineistuskopissa.

Katso video ja lue lisää

Katso lisää tästä P1-rakennuskohteesta 3 minuutin videosta, jossa haastattelemme Hartelan työnjohtoa pölynhallinnasta, sekä lue Irjalan koulu- ja päiväkotityömaan pölynhallinnasta case studystamme.

Puhtaus­suunnitelma  – mikä ja miksi?

Puhtaus­suunnitelma – mikä ja miksi?

Rakennuttajan antamat tavoitteet rakennushankkeen puhtausluokasta ohjaavat urakoitsijaa puhtaussuunnitelman, eli pölynhallintasuunnitelman teossa. Osana rakennushankkeen yleistä turvallisuussuunnittelua ja erityisesti P1-puhtausluokan rakentamisen suunnittelua, on urakoitsijan tehtävä myös pölynhallintasuunnitelma, johon työmaan puhtaustavoitteet kirjataan. Rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijan välisissä työmaan aloituskokouksissa esitellään suunnitellut pölynhallintaratkaisut, joilla puhtaustavoitteisiin päästään.

Pölynhallinnalla urakoitsija pyrkii estämään rakennuspölyn leviämisen työympäristöön ja rakennustyöntekijöiden sekä rakennuksen loppukäyttäjien altistumisen pölyn terveyshaitoille.

Tunne pöly ja riskit, niin löydät ratkaisut

Jotta onnistut pölynhallintasuunnittelussa, sinun on tunnistettava:

  • missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä
  • miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät
  • minkä tyyppistä pölyä syntyy
  • ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle.

 

Näin löydät myös tehokkaimmat ratkaisut pölypitoisuuksien vähentämiseen. Näiden tietojen perusteella voit tehdä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskiarviot sekä miettiä niiden seuraamukset. Voit myös poistaa välittömät riskit.

Riskianalyysisi perusteella voit valita oikeat suojaustoimenpiteet niille riskeille, joita et vielä ennakkoon pystynyt poistamaan. Kiinnitä myös huomiota käyttöturvallisuustiedotteisiin ja kemikaaliluetteloihin, jotta ne ovat työntekijöiden saatavilla ja tiedossa.

Tee puhtaussuunnitelma

Merkitse valitsemasi pölyttömät työmenetelmät sekä suojausmenetelmät työmaan puhtaussuunnitelmaan. Varmistu siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt toimivat saumattoman yhteispelin säännöin. Ota myös keskeiset pölynhallintaan liittyvät asiat mukaan urakka-asiakirjoihin.

Kirjaa suunnitelmaan myös käyttö- ja kulkurajoitukset, pölynhallintaan liittyvä toiminta ja tiedottaminen rakennustyömaalla.  P1-puhtausluokka edellyttää puhtaussuunnitelmaa, jossa on huomioitu myös työmaan osastointi, rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus sekä tilojen siivous. Ota suunnitelmassasi kantaa myös ilmanvaihtokanavien suojaamiseen pölyävien työvaiheiden välissä. Pölyävät ja likaavat työvaiheet pitää saattaa loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätöä.

Aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta sekä korjaavat toimenpiteet

Pääasialliset keinot, joita voit pölynhallintasuunnitelmaan kirjata työmaalla käytettäväksi ovat aktiivinen pölynhallinta, eli pölyttömät työmenetelmät ja kohdepoistolaitteiden käyttö sekä passiivinen pölynhallinta, kuten ilmanvaihto, osastointi ja alipaineistus. Näiden lisäksi voit käyttää korjaavia toimenpiteitä silloin, kun aktiivinen ja passiivinen pölynhallinta eivät riitä, eli oikeaoppista P1-rakentamiseen soveltuvaa siivousta. Hengityssuojaimet ovat tärkeitä pölyisiä töitä tehdessä.

Puhtaudenhallinta on asennekysymys

Järjestä riittävä koulutus ja ohjaus kaikille työmaalla työskenteleville. Tee työntekijöille selväksi pölynhallinnan ja yleisen siisteyden ylläpidon tärkeys, jotta työntekijät suhtautuvat puhtaudenhallintaan oikealla asenteella. Koulutuksessa kiinnitä erityisesti työntekijöiden huomio pölyäviin työvaiheisiin ja niiden haitallisuuteen, valittuihin työmenetelmiin ja laitteisiin sekä laitteiden oikeaan käyttöön ja huoltoon. Materiaalien suojaus on myös tärkeää, jotta likaa ja pölyä ei kulkeudu niiden mukana puhtaisiin tiloihin. Korosta jätteiden asianmukaisen hävittämisen tärkeyttä.

Työmaalla olisi hyvä nimetä erillinen P1-puhtausluokan rakentamisen vastaava. Hänen tehtävänsä on tarkkailla osastointien toimivuutta, alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden kuntoa ja suodattimien vaihtoa, sekä yleistä puhtautta.

Vaadi hengityssuojainten käyttöä silloin, kun valitut pölynhallintamenetelmät eivät suojaa työntekijää riittävästi. Pyydä työntekijöitä ilmoittamaan työnjohdolle havaitsemistaan vaaratekijöistä.

Seuraa, mittaa ja korjaa

Jotta voit luotettavasti valvoa suunnitelman toteutumista, on työmaalla suoritettava säännöllisesti mittauksia, mikäli altistumista pölylle tai muille vaarallisille aineille ei muuten voida todeta. Riskien arviointia pitää päivittää tarvittaessa.

Seuraa puhtaustavoitteiden toteutumista säännöllisesti työmaakokouksissa. Parantele pölynhallintasuunnitelmaa jatkuvasti – sitä ei pidä kopioida edelliseltä työmaalta, koska jokainen rakennushanke on erilainen. Toki moni asia toistuu samankaltaisena työmaalta toiselle.

Onnistuneella pölynhallintasuunnitelmalla kustannukset pysyvät hallinnassa ja työturvallisuus, työtehokkuus sekä viihtyvyys työmaalla paranevat.

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Helsingin kaupungin vaatimuksesta Pylon Oy toteuttaa Minervaskolanin saneerauksen P1-puhtausluokan mukaisesti, jolloin tarvitaan erinomaista pölynhallintaa.

Pölynhallintasuunnitelmassa vaadittiin käytettäväksi alipaineistajaa tai vastaavaa ratkaisua. CAMU-kohdepoistaja valittiin osaksi Minervaskolanin P1-työmaata.

Lue case studystä lisää Minervaskolanin P1-pölynhallintaratkaisuista CAMUn avulla ja katso videolta Pylon Oy:n työnjohtajan Santeri Kempin haastattelu.

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Teemme nyt nopean kyselyn rakennusalan ammattilaisille. Kyselyyn vastaaminen kestää vain noin 2 minuuttia.

Haluamme tietää, mikä on sinulle ensisijainen syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Onko syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu? Onko syy ulkopuolelta tulevassa paineessa, eli vaatiiko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa? Saamamme tiedon avulla pystymme kertomaan pölynhallinnasta yhä paremmin myös niille, jotka vielä eivät ole pölynhallinnan tärkeyteen havahtuneet.

Arvomme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme leffalippupakettia, jossa on 4 lippua (Finnkino). Käytämme yhteystietojasi vain arvonnassa.

Kysely on päättynyt. Katso kyselyn tulokset täältä.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Arvontapalkinnot on toimitettu voittajille.

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!