Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Hyvää sisäilmaa uuteen Irjalan kouluun

Kävimme tutustumassa P1-pölynhallintaan Hartela Oy:n Irjalan koulu- ja päiväkotityömaalla Tampereella, jossa myös kaksi CAMUa on töissä.

Tampereen kaupungin tilakeskuksen tavoitteena, jopa pakottavana tarpeena, oli saavuttaa hyvä sisäilma uudiskohteena rakennettavassa Irjalan koulussa ja päiväkodissa Tampereella. Niinpä pääurakoitsijana toimiva Hartela velvoitettiin rakentamaan P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti. Osana pölynhallintaratkaisua työmaalle valittiin kaksi CAMU-kohdepoistolaitetta vispiläsekoitusten pölynhallintaan.

Pölytön pommisuoja

Työnjohtajat Juha Ollila ja Johan Aalto totesivat, että CAMUn ansioista työmaa on ollut helpompi pitää puhtaana. Aiempaan työmaahan verrattuna selkeä ero näkyy siinä, ettei sekoitustilan, eli pommisuojan, katto ole pölystä harmaana. Muoviseinillä pölyä voidaan hallita, mutta CAMUlla pöly saadaan heti talteen, ennen kuin se pääsee leijumaan työmaalle.Työntekijät ovat todenneet, että he mieluummin käyttävät CAMUa kuin työskentelevät pölyssä alipaineistuskopissa.

Katso video ja lue lisää

Katso lisää tästä P1-rakennuskohteesta 3 minuutin videosta, jossa haastattelemme Hartelan työnjohtoa pölynhallinnasta, sekä lue Irjalan koulu- ja päiväkotityömaan pölynhallinnasta case studystamme.

Pölyävät työvaiheet hallintaan

Pölyävät työvaiheet hallintaan

Pölynhallinnan järjestäminen kohdepoistolaitteilla, alipaineistajilla sekä osastoinnilla mahdollistaa laadukkaan rakentamisen ja työntekijöiden terveyden suojelemisen. Hyvin toteutettu puhtaudenhallinta tuo järjestystä ja kustannustehokkuutta  rakentamiseen.

Tutustu puhtaussuunnitelman tekoon tästä. Laadittuasi analyysin pölystä ja sen aiheuttamista riskeistä, tiedät missä ja milloin työmaalla syntyy pölyä, miten kauan pölyävät työvaiheet kestävät, minkä tyyppistä pölyä syntyy ja ketkä työntekijöistä altistuvat pölylle. Näin pystyt suunnittelemaan tarvittavat pölynhallintamenetelmät, kuten osastoinnit. Osaat myös varata riittävästi pölynhallintalaitteita, kuten alipaineistajia ja kohdepoistolaitteita. Myös siivouksen järjestäminen on olennainen osa työmaan puhtaudenhallintaa.

Tyypillisiä pölyäviä työvaiheita ovat:

  • Purkutyöt (korjausrakentamisessa)
  • Väliseinien muuraus
  • Levyrakenteisten väliseinien rakentaminen
  • Lattian tasoitustyöt
  • Seinän- ja katon tasoitustyöt ja maalaus
  • Märkätilojen vedeneristystyöt
  • Laatoitustyöt ja lattianpäällysteiden asennus

Näistä useimpiin Consairin CAMU soveltuu kohdepoistotyöpisteeksi. Liikuteltava CAMU on tarkoitettu kuiva-aineiden vispiläsekoituksen pölynhallintaan.

Pölynhallintaväline sinne missä sitä tarvitaan

Tyypillisesti työmaalla etuputsarit ovat kavereita, jotka kulkevat omia polkujaan muiden edellä. Heitä seuraavat lattian ja seinien tasoittajat, sekä laatoittajat, mattoasentajat ja muut lattiamateriaalien asentajat. Myös sisäpintojen viimeistelyssä saatetaan tarvita tasoitteita.

Jotta aktiivinen pölynhallinta sujuu ilman turhia askeleita työmaalla, on liikuteltava kohdepoistolaite hyvä ratkaisu. Se kulkee työryhmien mukana, heidän vauhtiaan. Kohteesta riippuen etuputsarit ja tasoitustöiden tekijät voivat hyödyntää samassa kerroksessa sijaitsevaa kiinteää kohdepoistolaitteella varustettua sekoituspistettä. Mutta usein etuputsareilla, mattoasentajilla ja laatoitusporukoilla kannattaa olla omat laitteensa.

Joka tapauksessa työryhmät säästyvät monilta askeleilta, koska heidän ei tarvitse käydä välillä ulkona tai kiinteässä alipaineistuskopissa toisessa kerroksessa tai suuren tilan toisessa päässä tekemässä sekoitustöitä.

Tämä nopeuttaa työntekoa samalla, kun huolehdit työntekijöiden suojaamisesta haitalliselta kvartsipitoiselta pölyltä. Eikä työmaa likaannu sekoitustyöstä leviävästä pölystä.

Montako kohdepoistolaitetta tarvitsen työmaalleni?

Siihen ei ole vakiovastausta olemassa, koska pölynhallintaratkaisun toteuttaminen riippuu kohteesta. Montako lohkoa ja kerrosta kohteessa on, ja miten töiden eteneminen on suunniteltu näiden välillä. Voit selvitä yhdellä laitteella, mutta työn sujuvuuden kannalta parhaan tuloksen saat, kun arvioit, milloin laitteelle syntyy jonoa, ja paljonko turhaa paljujen kanniskelua syntyy, jos laitteet ovat väärissä paikoissa väärään aikaan. Parhaiten asia selviää keskustelemalla asiantuntijoittemme kanssa. Ota yhteyttä ja laitetaan työmaasi vispiläsekoituspölyt kuriin!

7 syntiä alipaineis­tuksessa

7 syntiä alipaineis­tuksessa

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.  

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Yli puolet rakennustyöntekijöistä ovat tutkimuksissa* kertoneet kärsivänsä pölystä tai muusta haitasta työssään. Haitat eivät rajoitu vain rakennushankkeen työntekijöihin, vaan sitä voivat kokea myös työmaan välittömässä läheisyydessä työskentelevät tai asuvat ihmiset. Korjausrakentamisesta terveyteen ja viihtymiseen aiheutuvia haittoja kannattaa ottaa esille ja niiden vähentämistä suunnitella tarkoin alusta alkaen.

Urakoitsija voi tehdä hyvästä pölynhallinnasta kilpailuedun itselleen. Taloyhtiö voi päättää valita urakoitsijan, joka huomioi pölyntorjunnan ja haittojen minimoinnin hyvin jo tarjousvaiheessa. Korjausrakentamisessa on tärkeää, että urakoitsija ja hänen työntekijänsä huomioivat talon asukkaat tai muut käyttäjät, jotka asuvat tai oleskelevat korjauskohteessa rakennusaikana. Urakoitsijan tulee hoitaa tiedotus erittäin hyvin, jotta asukkaat tai toimitilarakennuksen käyttäjät pysyvät tyytyväisinä, ja sitä kautta yritys saa hyvän maineen ja referenssin kohteesta. Säännöllinen tiedotus varsinkin aikatauluista ja mahdollisista muutoksista pitää yllätykset asukkaille vähissä. Kun työmies menee asuntoon ilman ennakkovaroitusta aamulla seitsemältä, ei liene yllätys, jos vastaanotto on nuiva.

Pölynhallinta kannattaa kirjata urakkasopimukseen

Kaikki urakoitsijat eivät ymmärrä pölyjen vaarallisuutta eivätkä suojautumisen tärkeyttä. Siksi tilaajan kannattaa vaatia, että pölynhallintaan liittyvät asiat kirjataan urakkasopimukseen. Työnjohtajan on laadittava korjauskohteesta puhtaudenhallintasuunnitelma. Sopimuksen ja suunnitelman avulla vältytään väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutumista sovitulla tavalla ja vaatii tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Suunnitelmassa urakoitsija ja työnjohto ottavat myös kantaa korjausrakentamisen piiriin kuuluvan alueen käytöstä. Suunnitelma sisältää tiedot työmaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä pölynhallintaan tarkoitettujen tilojen ja laitteiden sijoituksesta. Suunnitelma pitää sisällään myös arvion purkutöissä muodostuvasta pölystä sekä työntekijöiden riskistä altistua pölylle. Pölynhallintasuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla pölyn leviämistä ja pölylle altistumista vähennetään. Suunnitelmassa on merkittynä kukin työlaji, työkohde ja työn toteuttamisaikataulu sekä vastuuhenkilö. Kullekin kohteelle valitaan pölyntorjuntatekniikka esimerkiksi osastointi tai kohdepoisto sekä kirjataan hengityksensuojaustarve.

Kun korjausrakennustyömaalla työporukka toteuttaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, vähentävät he pölyn syntymistä ja estävät sen leviämisen. Ratu-korttien työmenetelmäkuvaukset ovat apuna pölynhallinnan toteuttamisessa.

Purkutöissä syntyy vaarallista pölyä

Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen haastavaa, koska vanhojen rakenteiden purun yhteydessä syntyy paljon pölyä. Rakenteista saattaa myös paljastua myös käyttökiellossa olevia vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, kreosiittia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi-, tiili- ja laastipölyä muodostuu purkutöissä, jotka tehdään esimerkiksi piikkaamalla tai lekalla. Myös tiilien ja kivimateriaalien leikkaamisessa syntyy runsaasti pölyä. Kivi-, tiili- ja laastipölyssä on 4-10 % terveydelle vaarallista kvartsia. Emäksinen laastipöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Pölyt, jotka muodostuvat kalkki- ja sementtilaasteista, voivat olla syövyttäviä. Nikkeli, kromi ja koboltti, joita on sementissä, voivat aiheuttaa allergiaa. Siksi on tärkeää suojautua sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Ensisijainen tavoite korjausrakentamisessakin on estää pölyn syntyminen ja vasta viimeisenä keinona otetaan käyttöön suojaimet. Työn oikeanlainen vaiheistus on tärkeää. Pöly poistetaan työmaa-aikaisen ilmastoinnin, kohdepoiston, alipaineistuksen tai muiden vastaavien keinojen avulla. Pölyn leviämistä hillitään suojaseinillä, sulkutiloilla, kulkuaukoilla, tiiviillä osastoinnilla ja muilla vastaavilla metodeilla. Työtiloja siivotaan jatkuvasti. Työporukka huolehtii purkujätteestä asianmukaisesti niin, ettei se pääse leviämään työmaan ympäristöön. Työporukan asenne ja ammattitaito sekä kokemus ja yhteiset pelisäännöt työmaalla toimimisesta ratkaisevat loppujen lopuksi pölyntorjunnan ja -hallinnan onnistumisen.

Korjausrakennushankkeen valmistuttua pitää tilojen olla vaatimusten mukaisessa kunnossa.

*2010-2013 toteutettu PUTUSA-tutkimushanke, ”Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus”, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useat yritykset.

Lähteenä käytetty artikkelia RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, LInnainmaa, Merivirta, Pasanen