7 syn­tiä alipaineistuksessa

7 syn­tiä alipaineistuksessa

Lii­kum­me sään­nöl­li­ses­ti työ­mail­la, ja teem­me samal­la havain­to­ja sekä kes­kus­te­lem­me raken­nusa­lan ammat­ti­lais­ten kans­sa pölyn­hal­lin­nas­ta. Ali­pai­neis­tus ja osas­toin­ti ovat tär­keim­piä pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­miä työ­maal­la, jot­ka on kui­ten­kin teh­tä­vä oikein. Alla havait­se­mam­me seit­se­män ylei­sin­tä “syn­tiä” ali­pai­neis­tuk­ses­sa.  

Nro 1: Ali­pai­neis­ta­ja on mitoi­tet­tu väärin

Ali­pai­neis­tus­lait­tei­den pai­neen­tuot­to­ka­pa­si­teet­ti ja ilma­mää­rä­tie­dot on jätet­ty huo­mioi­mat­ta lai­te­tar­vet­ta mää­ri­tel­täes­sä. Yksin­ker­tai­ses­ti: valit­tu ali­pai­neis­ta­ja on lii­an pie­ni ali­pai­neis­tet­ta­vaan tilaan nähden.

Rat­kai­su:
Tar­kis­ta kapa­si­teet­ti ja ilma­mää­rä­tie­dot ja valit­se oikean kokoi­nen lai­te. Muis­tat­han huo­mioi­da mitoi­tuk­ses­sa, että suo­dat­ti­men kuor­mit­tu­mi­nen alen­taa tehoa. Lii­an vah­va ali­pai­neis­tus puo­les­taan hait­taa ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää, estää ovien avaa­mi­sen ja vetää mik­ro­bit­kin sei­näs­tä. Ali­pai­neen tuli­si olla välil­lä 5–15 Pa ja ilman vaih­tua 6–10 ker­taa tun­nis­sa. Vaa­ral­li­sia ainei­ta sisäl­tä­viä pur­ku­töi­tä teh­des­sä­si ilman pitää vaih­tua useammin.

Nro 2: Osas­toin­ti on mitoi­tet­tu väärin

Osas­toi­ta­va tila on suun­ni­tel­tu työ­hön näh­den lii­an pie­nek­si, jol­loin voi syn­tyä tar­ve liik­kua usein puh­taan ja likai­sen tilan välil­lä. Pölyä pää­see kar­kaa­maan, kun kul­kuauk­ko ava­taan ja sii­tä lii­ku­taan. Osas­toin­tio­vi voi vahin­gos­sa jää­dä auki pit­käk­si­kin aikaa.

Rat­kai­su:
Mää­rit­te­le työs­ken­te­ly­alue ja tilan tar­ve työn teke­mi­seen riit­tä­vän hyvin. Tee tar­vit­taes­sa useam­pia osas­to­ja ja huo­leh­di, että osas­toin­tio­vet pide­tään kiinni.

Nro 3: Ali­pai­neis­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vän pöly­tii­viin osas­toin­nin raken­teet ovat lii­an huterat

Osas­toin­nis­sa on lii­an hute­rat raken­tee­tO­sas­toi­vien raken­tei­den pitää olla kes­tä­vät, jot­ta ali­pai­ne ei riko nii­tä. Raken­tei­den lii­tok­sien täy­tyy kes­tää tilo­jen väli­nen, riit­tä­vän suu­ri paine-ero.

Rat­kai­su:
Tee van­kat raken­teet, tai käy­tä ole­mas­sa ole­via raken­tei­ta. Sul­je ja teip­paa osas­toin­nis­sa käy­te­tyt ovet ja ikku­nat huo­lel­li­ses­ti. Tii­vis­tä osas­toi­van kevyt­sei­nän ja raken­nuk­sen väli­nen lii­tos esi­mer­kik­si solu­ku­mi­nau­hal­la. Käy­tä tar­vit­taes­sa mekaa­ni­sia kiin­ni­tys­ta­po­ja. Tes­taa raken­tei­ta ennen kuin aloi­tat pölyn­hal­lin­taa vaa­ti­van työs­ken­te­lyn. Tar­kis­ta muo­vit rei­kien ja viil­to­jen varal­ta aika ajoin.

Nro 4: Ilman­vaih­to­ka­na­via ei ole tukittu

Suo­jaa IV-kana­vat ennen kuin teet pölyä­viä työ­vai­hei­ta­Pa­hin mah­dol­li­nen asia, min­kä ali­pai­neis­tuk­ses­sa voit teh­dä, on jät­tää ilman­vaih­to­ka­na­vien vent­tii­lit peit­tä­mät­tä. Täl­löin pöly pää­see leviä­mään IV-kana­viin ja kerään­tyy sin­ne. Siel­tä se kul­keu­tuu raken­nuk­sen tule­van käyt­tä­jän riesaksi.

Rat­kai­su:
Pei­tä ja teip­paa ilman­vaih­to­ka­na­vien vent­tii­lit ja muut mah­dol­li­set aukot ennen työ­vai­heen var­si­nai­sen raken­nus­työn aloittamista.

Nro 5: Suo­dat­ti­men vaih­to unoh­tuu tai se vain “puh­dis­te­taan”

Suo­dat­ti­met, joi­ta ei vaih­de­ta riit­tä­vän usein, tuk­keu­tu­vat, jol­loin ali­pai­neis­tus ei toi­mi enää tar­koi­te­tul­la taval­la. Työn­te­ki­jäl­le voi tul­la mie­leen vain puh­dis­taa suo­da­tin vaih­ta­mi­sen sijaan, mut­ta sitä ei pidä teh­dä. Pää­sään­töi­ses­ti suo­dat­ti­met on tar­koi­tet­tu ker­ta­käyt­töi­sik­si, ja puh­dis­ta­mi­nen jat­kaa nii­den käyt­töi­kää vain lyhyen ajan. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa puh­dis­ta­mi­nen rik­koo suo­dat­ti­men. Sil­loin voi syn­tyä kal­lii­ta kulu­ja hepa-suo­dat­ti­mien uusi­mi­ses­ta tai ali­pai­neis­ta­jan korjaamisesta.

Rat­kai­su: Tar­kis­ta ali­pai­neis­ta­jan kun­to päi­vit­täin ja vaih­da suo­dat­ti­met val­mis­ta­jan suo­si­tus­ten mukai­ses­ti. Voit vaih­taa suo­dat­ti­men useam­min­kin, jol­loin var­mis­tat ali­pai­neis­tuk­sen toi­mi­vuu­den. Kun vaih­dat edul­li­sen kar­kea­suo­dat­ti­men riit­tä­vän usein, kal­liin hie­no- tai HEPA-suo­dat­ti­men käyt­töi­kä pitenee.

Nro 6: Ali­pai­neis­ta­ja sam­mu­te­taan tau­ko­jen tai yön ajaksi

Ali­pai­neis­ta­jaa ei pidä sam­mut­taa lii­an aikai­sin. Ali­pai­neis­ta­jan sam­mut­ta­mi­nen pysäyt­tää ilma­vir­ran ja pai­ne-ero hävi­ää osas­toi­ta­vien tilo­jen välil­lä. Täl­löin pöly pää­see hel­pos­ti leviä­mään pie­nen­kin ilma­vir­ran muka­na, esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän imus­sa, tilas­ta toi­seen. Val­lit­se­vat ilmas­to-olo­suh­teet voi­vat myös kään­tää ilma­vir­ran likai­ses­ta puh­taa­seen tilaan.

Rat­kai­su:
Huo­leh­di tilan jat­ku­vas­ta ali­pai­neis­ta­mi­ses­ta. Älä sam­mu­ta lait­teis­toa ruo­ka- ja kah­vi­tauoil­la. Pölyä­vän työn päät­teek­si ali­pai­neis­ta­ja on syy­tä jät­tää puh­dis­ta­maan ilmaa useam­man tun­nin ajak­si, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa ali­pai­neis­ta­jaa käy­te­tään sekä ali­pai­neis­tuk­seen että pölyn kohdepoistoon

Samaa ali­pai­neis­ta­jaa käy­te­tään sekä ali­pai­neis­tuk­ses­sa että koh­de­pois­tos­sa. Tämä ei ole hyvä käy­tän­tö, sil­lä pölyn koh­de­pois­tos­sa suo­dat­ti­met tuk­keu­tu­vat nopeas­ti ja sil­loin ali­pai­neis­tuk­sen ilma­vir­taus häiriintyy.

Rat­kai­su:
Ali­pai­neis­ta yhdel­lä lait­teel­la ja tee pölyn­hal­lin­ta toi­sel­la, esi­mer­kik­si koh­de­pois­to­lait­teel­la. Oma rat­kai­sum­me, CAMU, on tar­koi­tet­tu vis­pi­lä­se­koi­tuk­sen kohdepoistoon.

Sekoi­tus­kop­pi vai kohdepoistolaite?

Sekoi­tus­kop­pi vai kohdepoistolaite?

Ylei­nen tapa toteut­taa pölyn­hal­lin­taa raken­nus­työ­maal­la on sekoi­tus­ko­pin raken­ta­mi­nen. Kopil­la on omat hyvä puo­len­sa, mut­ta niin on myös siir­ret­tä­väl­lä kohdepoistolaitteella.

Sekoi­tus­kop­pi hoi­taa pölyn tehok­kaas­ti ali­pai­neel­la yhdes­sä pisteessä

Sekoi­tus­kop­pi on ali­pai­neis­tet­tu tila, jota käy­te­tään pölyn­hal­lin­nas­sa. Kopil­la luot tilaan pöly­tii­viin osas­ton, ja voit toteut­taa sen ole­mas­sa ole­vil­la tai tila­päi­sil­lä raken­teil­la. Näin ero­tat puh­taat ja pölyi­set tilat toisistaan.

Koh­de­pois­to­lai­te suo­je­lee pölyl­tä siel­lä, mis­sä tarvitaan

Koh­de­pois­to­lait­teet ovat nopei­ta ja help­po­ja käyt­töö­not­taa. Työ­po­ruk­ka­si siir­tää nii­tä koh­tees­ta toi­seen tar­peen mukaan. Koh­de­pois­to­lait­tei­den, kuten CAMU-koh­de­pois­to­lait­teen, tär­kei­tä käyt­tö­koh­tei­ta ovat betoni‑, laas­ti- tai mui­den kui­va-ainei­den vis­pi­lä­se­koi­tuk­set. Mui­ta vas­taa­via koh­de­pois­to­lait­tei­ta ovat esi­mer­kik­si piik­kaa­mi­seen, hion­taan ja muu­hun mate­ri­aa­lien työs­töön tar­koi­te­tut laitteet.

Koh­de­pois­to­lai­teen avul­la suo­jaat itseä­si vaa­ral­li­sel­ta kvart­sia sisäl­tä­väl­tä raken­nus­pö­lyl­tä. Samal­la suo­jaat myös raken­nus­ta ja sen tule­via käyttäjiä.

Sekoi­tus­kop­pi suo­jaa ympä­ris­töä siel­lä, mis­sä se sijaitsee

Sekoi­tus­ko­peis­sa käy­te­tään lii­ku­tel­ta­via ali­pai­neis­tus­lait­teis­to­ja. Muis­ta puh­dis­taa ali­pai­neis­ti­mien suo­dat­ti­met päi­vit­täin. Lai­te­koh­tai­set pai­neen­tuot­to- ja ilma­mää­rä­tie­dot, sekä koh­tees­sa tar­vit­ta­vat sekoi­tus­mää­rät vai­kut­ta­vat sii­hen, kuin­ka tehok­kaan lait­teen kop­pi tar­vit­see. Huo­mioi mitoi­tuk­ses­sa se, että teho ale­nee huo­mat­ta­vas­ti, kun suo­da­tin kuor­mit­tuu (eli likaan­tuu) pölyä kerä­tes­sään. Huo­mioi myös palo­tek­ni­set vaa­ti­muk­set ali­pai­neis­tus­ko­pin raken­ta­mi­ses­sa ja läpi­vien­tien suunnittelussa.

Sekoituskoppi, esimerkki

Sekoi­tus­kop­pi toi­mii hyvin pas­sii­vi­ses­sa pölynhallinnassa

 

Ali­pai­neis­tus- eli sekoi­tus­kop­pi estää pölyn leviä­mi­sen työ­pis­tees­tä ympä­ris­töön. Jos kui­va-aines­säk­ki hajo­aa tai puto­aa sitä siir­rel­täes­sä, suo­jaa kop­pi ympä­ris­töä. Sekoi­tus­ko­pin hait­ta­puo­li on se, että työn­te­ki­jä jou­tuu työs­ken­te­le­mään pie­nes­sä tilas­sa, jos­sa pölyä syn­tyy pal­jon. Käy­tä kopis­sa hen­gi­tys­suo­jain­ta. Huo­mioi sil­le ase­tet­tu päi­vit­täi­nen mak­si­mi­käyt­tö­ai­ka. Työn­te­ki­jöi­den vaat­tei­siin kerään­tyy kopis­sa pölyä, jota levi­ää sitä kaut­ta puh­tai­siin tiloihin.

Älä säi­ly­tä sekoi­tus­ko­pis­sa tava­raa, kos­ka se han­ka­loit­taa työs­ken­te­lyä ja yli­mää­räi­nen tava­ra toi­mii pöly­louk­ku­na. Kopin ilma täyt­tyy nopeas­ti pölys­tä, mut­ta puh­dis­tuu hitaas­ti. Usein kopit ovat lii­an pie­niä ja myös ali­pai­neis­ta­jien tehot lii­an mata­lia. Kopin kiin­teän sijain­nin seu­rauk­se­na voit myös jou­tua kan­ta­maan pai­na­via, val­miik­si sekoi­tet­tu­ja ainei­ta sisäl­tä­viä pal­ju­ja pit­kiä­kin matkoja.

Sekoi­tus­ko­pin raken­ta­mi­nen vaa­tii resurs­se­ja, sekä mate­ri­aa­le­ja että työ­ai­kaa. Kop­pi on kiin­teä, tilaa vie­vä raken­nel­ma, jon­ka siir­tä­mi­nen on han­ka­laa. Siir­to useim­mi­ten ei onnis­tu pur­ka­mat­ta ja vaa­tii parin työn­te­ki­jän ajan. Kop­pi vaa­tii myös eril­li­sen valaistuksen.

Koh­de­pois­to siir­tyy sin­ne, mis­sä työ tehdään

Koh­de­pois­to­lai­te, kuten CAMU, on heti val­mis työ­pis­te, jon­ka käyt­töö­no­tos­ta ei syn­ny eril­li­siä perus­ta­mis­ku­lu­ja. Se on hel­pos­ti yhden työn­te­ki­jän siir­ret­tä­vis­sä pai­kas­ta ja myös ker­rok­ses­ta toi­seen. Tämä nopeut­taa siir­ty­mi­siä ja vähen­tää vis­pi­lä­se­koi­tuk­ses­sa val­mii­den, pai­na­vien laas­ti-  ym. pal­ju­jen kan­ta­mis­ta. Pie­ni­ko­koi­nen koh­de­pois­to­lai­te mah­tuu ahtai­siin tiloi­hin, mihin sekoi­tus­kop­pia ei edes voi raken­taa. Työ­maan tilan­käyt­tö helpottuu.

 

CAMU 1200 -kohdepoistolaite ottaa kiviainespölyn talteen jo sen syntyhetkellä

CAMU 1200 ‑koh­de­pois­to­lai­te ottaa kiviai­nes­pö­lyn tal­teen jo sen syntyhetkellä

 

 

Koh­de­pois­to­lait­teet ime­vät lähel­lään syn­ty­vän pölyn, ennen kuin se levi­ää hen­gi­ty­sil­maan ja sii­tä keuh­koi­hi­si. Näin ollen et vält­tä­mät­tä tar­vit­se hen­gi­tys­suo­jain­ta, eikä työ­vaat­tei­sii­si kerään­ny pölyä. Sii­vous­tar­ve vähe­nee. Koh­de­pois­to­lai­te sääs­tää aikaa ja rahaa monel­la tapaa.

Koh­de­pois­to­lai­te kuten CAMU ei kui­ten­kaan pys­ty hal­lit­se­maan kaik­kea pölyä, joka syn­tyy mate­ri­aa­lien, kuten laas­ti­säk­kien siir­te­lys­tä. Sik­si työn­te­ki­jän on toi­mit­ta­va CAMUn edes­sä aina, kun pölyä saat­taa syn­tyä. Hänen on siis opit­ta­va ole­maan CAMUn vai­ku­tusa­lu­eel­la esi­mer­kik­si säk­ke­jä käsitellessään.

Molem­pi parempi?

Sekoi­tus­kop­pi toi­mii hyvin pas­sii­vi­ses­sa pölyn­hal­lin­nas­sa, kun­han sekoi­tus­ko­pis­sa toi­mi­taan huo­lel­li­ses­ti, huol­le­taan suo­dat­ti­met päi­vit­täin ja ali­pai­neis­ta­ja on riit­tä­vän suu­ri – lisäk­si muis­tat käyt­tää hengityssuojainta.

Koh­de­pois­to on aktii­vis­ta pölyn­hal­lin­taa. Sil­lä pölyn leviä­mi­nen este­tään jo sen syn­ty­het­kel­lä. Koh­de­pois­ta­ja sääs­tää aske­lei­ta­si, sil­lä se liik­kuu sin­ne, mis­sä teet työtäsi.

Sit­ten, kun haluat olla täy­sin var­ma, ettei pölyä syn­ny yhtään, raken­na sekoi­tus­kop­pi ja kär­rää CAMU sin­ne. Sii­nä tapauk­ses­sa saat sil­ti varau­tua kan­nis­ke­le­maan pai­na­via paljuja.

Mil­lai­sia koke­muk­sia sinul­la on sekoi­tus­ko­peis­ta ja koh­de­pois­tos­ta? Kum­pi parem­pi vai molem­mat? Kom­men­toi alle.

Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

Yli puo­let raken­nus­työn­te­ki­jöis­tä ovat tut­ki­muk­sis­sa* ker­to­neet kär­si­vän­sä pölys­tä tai muus­ta hai­tas­ta työs­sään. Hai­tat eivät rajoi­tu vain raken­nus­hank­keen työn­te­ki­jöi­hin, vaan sitä voi­vat kokea myös työ­maan välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä työs­ken­te­le­vät tai asu­vat ihmi­set. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­ta ter­vey­teen ja viih­ty­mi­seen aiheu­tu­via hait­to­ja kan­nat­taa ottaa esil­le ja nii­den vähen­tä­mis­tä suun­ni­tel­la tar­koin alus­ta alkaen.

Ura­koit­si­ja voi teh­dä hyväs­tä pölyn­hal­lin­nas­ta kil­pai­lue­dun itsel­leen. Talo­yh­tiö voi päät­tää vali­ta ura­koit­si­jan, joka huo­mioi pölyn­tor­jun­nan ja hait­to­jen mini­moin­nin hyvin jo tar­jous­vai­hees­sa. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa on tär­ke­ää, että ura­koit­si­ja ja hänen työn­te­ki­jän­sä huo­mioi­vat talon asuk­kaat tai muut käyt­tä­jät, jot­ka asu­vat tai oles­ke­le­vat kor­jaus­koh­tees­sa raken­nusai­ka­na. Ura­koit­si­jan tulee hoi­taa tie­do­tus erit­täin hyvin, jot­ta asuk­kaat tai toi­mi­ti­la­ra­ken­nuk­sen käyt­tä­jät pysy­vät tyy­ty­väi­si­nä, ja sitä kaut­ta yri­tys saa hyvän mai­neen ja refe­rens­sin koh­tees­ta. Sään­nöl­li­nen tie­do­tus var­sin­kin aika­tau­luis­ta ja mah­dol­li­sis­ta muu­tok­sis­ta pitää yllä­tyk­set asuk­kail­le vähis­sä. Kun työ­mies menee asun­toon ilman ennak­ko­va­roi­tus­ta aamul­la seit­se­mäl­tä, ei lie­ne yllä­tys, jos vas­taan­ot­to on nuiva.

Pölyn­hal­lin­ta kan­nat­taa kir­ja­ta urakkasopimukseen

Kaik­ki ura­koit­si­jat eivät ymmär­rä pöly­jen vaa­ral­li­suut­ta eivät­kä suo­jau­tu­mi­sen tär­keyt­tä. Sik­si tilaa­jan kan­nat­taa vaa­tia, että pölyn­hal­lin­taan liit­ty­vät asiat kir­ja­taan urak­ka­so­pi­muk­seen. Työn­joh­ta­jan on laa­dit­ta­va kor­jaus­koh­tees­ta puh­tau­den­hal­lin­ta­suun­ni­tel­ma. Sopi­muk­sen ja suun­ni­tel­man avul­la väl­ty­tään vää­rin­kä­si­tyk­sil­tä ja rii­doil­ta. Raken­nut­ta­ja val­voo pölyn­hal­lin­nan toteu­tu­mis­ta sovi­tul­la taval­la ja vaa­tii tar­vit­taes­sa kor­jaa­via toimenpiteitä.

Suun­ni­tel­mas­sa ura­koit­si­ja ja työn­joh­to otta­vat myös kan­taa kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen pii­riin kuu­lu­van alu­een käy­tös­tä. Suun­ni­tel­ma sisäl­tää tie­dot työ­maan jär­jes­tyk­ses­tä ja siis­tey­des­tä sekä pölyn­hal­lin­taan tar­koi­tet­tu­jen tilo­jen ja lait­tei­den sijoi­tuk­ses­ta. Suun­ni­tel­ma pitää sisäl­lään myös arvion pur­ku­töis­sä muo­dos­tu­vas­ta pölys­tä sekä työn­te­ki­jöi­den ris­kis­tä altis­tua pölyl­le. Pölyn­hal­lin­ta­suun­ni­tel­mas­sa kuva­taan toi­men­pi­teet, joil­la pölyn leviä­mis­tä ja pölyl­le altis­tu­mis­ta vähen­ne­tään. Suun­ni­tel­mas­sa on mer­kit­ty­nä kukin työ­la­ji, työ­koh­de ja työn toteut­ta­mi­sai­ka­tau­lu sekä vas­tuu­hen­ki­lö. Kul­le­kin koh­teel­le vali­taan pölyn­tor­jun­ta­tek­niik­ka esi­mer­kik­si osas­toin­ti tai koh­de­pois­to sekä kir­ja­taan hengityksensuojaustarve.

Kun kor­jaus­ra­ken­nus­työ­maal­la työ­po­ruk­ka toteut­taa suun­ni­tel­maa joh­don­mu­kai­ses­ti, vähen­tä­vät he pölyn syn­ty­mis­tä ja estä­vät sen leviä­mi­sen. Ratu-kort­tien työ­me­ne­tel­mä­ku­vauk­set ovat apu­na pölyn­hal­lin­nan toteuttamisessa.

Pur­ku­töis­sä syn­tyy vaa­ral­lis­ta pölyä

Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa pölyn­hal­lin­ta on eri­tyi­sen haas­ta­vaa, kos­ka van­ho­jen raken­tei­den purun yhtey­des­sä syn­tyy pal­jon pölyä. Raken­teis­ta saat­taa myös pal­jas­tua myös käyt­tö­kiel­los­sa ole­via vaa­ral­li­sia mate­ri­aa­le­ja, kuten asbes­tia, kreo­siit­tia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lyä muo­dos­tuu pur­ku­töis­sä, jot­ka teh­dään esi­mer­kik­si piik­kaa­mal­la tai lekal­la. Myös tii­lien ja kivi­ma­te­ri­aa­lien leik­kaa­mi­ses­sa syn­tyy run­saas­ti pölyä. Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lys­sä on 4–10 % ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta kvart­sia. Emäk­si­nen laas­ti­pö­ly ärsyt­tää ihoa, sil­miä ja hen­gi­tys­tei­tä. Pölyt, jot­ka muo­dos­tu­vat kalk­ki- ja sement­ti­laas­teis­ta, voi­vat olla syö­vyt­tä­viä. Nik­ke­li, kro­mi ja kobolt­ti, joi­ta on semen­tis­sä, voi­vat aiheut­taa aller­gi­aa. Sik­si on tär­ke­ää suo­jau­tua sekä pur­ku- että rakennusvaiheessa.

Ensi­si­jai­nen tavoi­te kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa­kin on estää pölyn syn­ty­mi­nen ja vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­na ote­taan käyt­töön suo­jai­met. Työn oikean­lai­nen vai­heis­tus on tär­ke­ää. Pöly pois­te­taan työ­maa-aikai­sen ilmas­toin­nin, koh­de­pois­ton, ali­pai­neis­tuk­sen tai mui­den vas­taa­vien kei­no­jen avul­la. Pölyn leviä­mis­tä hil­li­tään suo­ja­sei­nil­lä, sul­ku­ti­loil­la, kul­kuau­koil­la, tii­viil­lä osas­toin­nil­la ja muil­la vas­taa­vil­la meto­deil­la. Työ­ti­lo­ja sii­vo­taan jat­ku­vas­ti. Työ­po­ruk­ka huo­leh­tii pur­ku­jät­tees­tä asian­mu­kai­ses­ti niin, ettei se pää­se leviä­mään työ­maan ympä­ris­töön. Työ­po­ru­kan asen­ne ja ammat­ti­tai­to sekä koke­mus ja yhtei­set peli­sään­nöt työ­maal­la toi­mi­mi­ses­ta rat­kai­se­vat lop­pu­jen lopuk­si pölyn­tor­jun­nan ja ‑hal­lin­nan onnistumisen.

Kor­jaus­ra­ken­nus­hank­keen val­mis­tut­tua pitää tilo­jen olla vaa­ti­mus­ten mukai­ses­sa kunnossa.

*2010–2013 toteu­tet­tu PUTUSA-tut­ki­mus­han­ke, ”Epä­puh­tauk­sien hal­lin­ta sanee­raus­hank­keis­sa – Puh­das ja tur­val­li­nen sanee­raus”, Itä-Suo­men yli­opis­to, Työ­ter­veys­lai­tos, Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT sekä useat yritykset.

Läh­tee­nä käy­tet­ty artik­ke­lia RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, LIn­nain­maa, Meri­vir­ta, Pasanen

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Kuka nyt pölys­sä haluai­si työs­ken­nel­lä tai oles­kel­la? Sil­ti moni raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu päi­vit­täin raken­nus­pö­lyl­le, kos­ka työ­maan pölyn­hal­lin­ta on riit­tä­mä­tön­tä, tai han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaik­ki pölyt kuor­mit­ta­vat keuh­ko­ja. Kun altis­tus kas­vaa suu­rek­si ja on pit­kä­ai­kais­ta, aiheut­taa se keuh­koah­tau­ma­tau­tia, joka on paran­tu­ma­ton sai­raus. Eni­ten keuh­koah­tau­ma­tau­din syn­tyyn vai­kut­taa toki tupak­ka, mut­ta työym­pä­ris­tön vai­ku­tus tau­din puh­kea­mi­ses­sa on noin 15 % ja niil­lä, jot­ka eivät tupa­koi, jopa 50 %. Raken­ta­jil­la on ris­ki sai­ras­tua myös asbes­ti­sai­rauk­siin, ast­maan, kivi­pö­ly­keuh­ko­sai­rau­teen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pie­nem­pi, sitä pahempi

Altis­tu­mi­sen mää­rän ja kes­ton lisäk­si pölyn aiheut­ta­miin ter­veys­hait­toi­hin vai­kut­ta­vat kul­le­kin jau­heel­le omi­nai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set sekä hiuk­kas­ko­ko ja hiuk­ka­sen muut omi­nai­suu­det. Yli 5 µm kokoi­set hiuk­ka­set jää­vät hen­gi­tys­tei­hin ja sitä pie­nem­mät saat­ta­vat kul­keu­tua keuh­ko­rak­ku­loi­hin asti.

Tär­keim­mät raken­nus­pö­lyn kom­po­nen­tit, joil­la on vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, ovat beto­ni­pö­ly, kivi- ja tii­li­pö­ly sekä puu­pö­ly. Nii­tä kaik­kia syn­tyy sekä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa että kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa, ja eri­tyi­ses­ti van­ho­ja raken­tei­ta puret­taes­sa. Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pöly­on­gel­mat syn­ty­vät enim­mäk­seen hion­ta- ja tasoi­te­töis­sä ja myös siivouksessa.

Raken­nus­pö­ly koos­tuu pää­osin beto­ni­pö­lys­tä. Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään sement­tiä, kiviai­nes­ta, mah­dol­li­ses­ti lisä­ai­nei­ta ja vet­tä. Beto­ni­pö­ly ärsyt­tää hen­gi­tys­tei­tä ja ihoa, sekä sisäl­tää erit­täin hai­tal­lis­ta kvartsia.
Säkis­sä ole­vat kui­va-aineet, kuten laas­tit ja tasoit­teet, ovat hyvin hie­no­ja­koi­sia ja ne pölyä­vät hel­pos­ti. Kui­va-ainei­den koko­nais­mas­sas­sa on 0,1μm-1000μm kokoi­sia hiuk­ka­sia, mut­ta “vaa­ral­li­sin” ja pöli­se­vin osa ovat alle 10μm hiuk­ka­set. Muu­raus­laas­tit ovat emäk­si­siä, joten laas­tin sekoi­tuk­ses­sa syn­ty­vä pöly ärsyt­tää ihoa, hen­gi­tys­tei­tä ja sil­miä. Pahim­mil­laan laas­ti­pö­ly ja itse laas­ti­kin voi­vat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Raken­nus­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si huo­les­tua raken­nus­työ­maal­la syn­ty­vis­tä pölyis­tä, sil­lä ne aiheut­ta­vat hait­taa ter­vey­del­le ja viih­ty­vyy­del­le. Pölyi­nen raken­nus­työ­maa altis­taa työn­te­ki­jät hen­gi­tys­tei­tä ja lima­kal­vo­ja ärsyt­tä­vil­le aineil­le, jot­ka ovat myös syö­pää aiheut­ta­via. Pölys­tä aiheu­tuu myös palo- ja räjäh­dys­vaa­ra sekä näky­vyy­den het­kel­li­nen ale­ne­mi­nen, jol­la voi myös olla työ­tur­val­li­suus­vai­ku­tuk­sia. Pöly vai­kut­taa myös säh­kö­työ­ka­lu­jen huol­to­tar­pee­seen ja nii­den käyttöikään.

Pöly jää myös raken­nuk­sen käyt­tä­jien riesaksi

Eikä pöly­hait­ta rajoi­tu vain raken­nusai­kaan, vaan val­mii­seen raken­nuk­seen saat­taa jää­dä run­sai­ta mää­riä raken­nusai­kais­ta pölyä, jota raken­nuk­sen ilman­vaih­to kier­rät­tää sii­nä asu­vien tai työs­ken­te­le­vien ihmis­ten hen­gi­ty­sil­mas­sa. On tut­kit­tu, että tavan­omai­sel­la raken­nus­työ­maal­la suo­jaa­mat­to­mien ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­noil­le ker­tyi raken­nus­vai­heen aika­na pölyä n. 3 g/​m2. On perus­tel­tua olet­taa, että vähin­tään saman ver­ran pölyä ker­tyi myös kai­kil­le muil­le suo­jaa­mat­to­mil­le vaa­ka­pin­noil­le rakennuksessa.

Pölyn leviä­mis­tä voi­daan estää monin kei­noin, jois­ta yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, Lin­nain­maa, Pasa­nen, Merivirta

P1-raken­­ta­mi­nen on help­poa – kun­han tie­tää mitä tekee

P1-raken­­ta­mi­nen on help­poa – kun­han tie­tää mitä tekee

Raken­nus­töi­den puh­taus­luo­ki­tus P1 kuvaa raken­nus­ta­paa, jol­la pääs­tään hyvään ja tavoi­tel­tuun sisäil­maan. P1-raken­ta­mi­nen on uusi ja var­sin ajan­koh­tai­nen asia ja sen roo­li laa­duk­kaas­sa raken­ta­mi­ses­sa kas­vaa jatkuvasti.

Raken­ta­mi­sen tär­keim­piä tavoit­tei­ta on saa­vut­taa hyvä sisäil­mas­ton laa­tu val­miis­sa rakennuksessa.

Hyö­dyt P1-puh­taus­luo­kan tavoit­te­le­mi­ses­ta ovat kon­kreet­ti­sia sekä raken­nus­hank­keen tilaa­jil­le että ura­koit­si­joil­le. Tilaa­jal­le hyö­ty kon­kre­ti­soi­tuu heti luo­vu­tuk­sen jäl­keen, sil­lä raken­nuk­sen käy­tön voi aloit­taa välit­tö­mäs­ti. Ura­koit­si­jan hyö­ty syn­tyy työn tehok­kuu­den kas­va­mi­ses­ta ja työ­tur­val­li­suu­den paranemisesta.

P1-raken­ta­mis­ta toteut­ta­vat ura­koit­si­jat ovat havain­neet, että P1-suun­nit­te­lu ryt­mit­tää työn­maan työn­kul­kua ja hel­pot­taa koko raken­nus­hank­keen läpi­vien­tiä. Kun P1-raken­ta­mi­nen integroi­daan suun­nit­te­luun alus­ta asti, tuo se jär­jes­tel­mäl­li­syyt­tä tekemiseen.

Puh­taus­suun­ni­tel­mal­la pääs­tään tavoi­tel­tui­hin puhtausluokkiin

Jot­ta tavoit­tee­seen pääs­tään, edel­ly­te­tään raken­nus­töil­tä mää­rä­tie­toi­sia toi­men­pi­tei­tä ja hyvää raken­nus­ta­paa. Jokai­sen raken­nus­yri­tyk­sen kan­nat­tai­si luo­da oma, toi­mi­va mal­lin­sa P1-raken­ta­mi­seen. Ennen kaik­kea on huo­leh­dit­ta­va työn­te­ki­jöi­den kou­lut­ta­mi­ses­ta puh­taa­seen raken­ta­mi­seen sekä var­mis­tut­ta­va sii­tä, että työ­maan puh­tau­teen ja sen yllä­pi­toon suh­tau­du­taan vakavasti.

Ennen raken­ta­mi­sen alkua pää­ura­koit­si­ja laa­tii työ­maal­le raken­nus- ja ilman­vaih­to­töi­den puh­taus­suun­ni­tel­man, jon­ka avul­la saa­vu­te­taan valit­tu­jen puh­taus­luok­kien aset­ta­mat vaa­ti­muk­set. Puh­taus­suun­ni­tel­mas­sa ote­taan kan­taa raken­nus­tar­vik­kei­den kul­je­tuk­seen ja varas­toin­tiin, sekä tilo­jen osas­toin­tiin, koh­de­pois­toon ja sii­vouk­seen työn aikana.

Ilman­vaih­to­ka­na­vien suo­je­lu on olennaista

Suun­ni­tel­ma sisäl­tää tie­dot sii­tä, miten ilman­vaih­to­ka­na­vat voi­daan asen­taa ja suo­ja­ta nii­nä aikoi­na, kun teh­dään pölyä­viä työ­vai­hei­ta, sekä miten ne voi­daan teh­dä lop­puun ennen ilman­vaih­to­lait­tei­den toi­min­ta­ko­kei­ta ja sää­tö­työ­tä. Eli ennen kuin pois­taa suo­juk­set ilman­vaih­don pää­te­lait­teis­ta, täy­tyy raken­nuk­sen olla puh­das. Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja tar­vik­kei­den säi­lyt­tä­mi­nen tilois­sa ei saa estää sii­vous­ta. Suo­ja­pah­vit ja ‑muo­vit on pois­tet­tu täs­sä vai­hees­sa, joten tilois­sa voi teh­dä vain pölyä­mä­tön­tä työ­tä ilman kohdepoistoa.

Olen­nai­sin asia P1-raken­nus­työ­maal­la on siis muis­taa suo­jel­la ilman­vaih­toa! Sen kun pitää mie­les­sä, on jo pääs­syt pit­käl­le mat­kal­la koh­ti P1-puh­taus­luo­kan rakennustyömaata.

Loh­koil­la hal­li­taan puhtautta

Osa raken­nuk­ses­ta voi olla jo vii­meis­te­ly­vai­hees­sa, kun toi­ses­sa osas­sa vie­lä teh­dään pölyä­viä töi­tä. Jot­ta puh­taus­ta­voit­tei­siiin pääs­tään, täy­tyy puh­taus­luo­kan P1 jo saa­vut­ta­neet tilat erot­taa muis­ta loh­kois­ta esi­mer­kik­si huo­neis­toit­tain tasoi­te­töi­den ja mär­kä­ti­lo­jen laa­toi­tuk­sen jäl­keen ja nii­hin on teh­tä­vä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jäl­keen voi­daan teh­dä lat­tia­pääl­lys­teet ja lopul­li­set sei­nä­pin­nat. Mikä­li pölyä­viä työ­vai­hei­ta teh­dään, on ne teh­tä­vä ulko­puo­lel­la tai käy­tet­tä­vä koh­de­pois­to­lait­tei­ta. Sii­vouk­sen tar­vet­ta voi vähen­tää käyt­tä­mäl­lä koh­de­pois­to­lait­tei­ta, kuten CAMUa, tai imu­riin kiin­ni­tet­tä­vää kohdepoistoa.

Puh­taus­ta­son tulee olla raken­nus­töi­den aika­na vähin­tään “imu­ri­puh­das”. Pii­loon jää­viä pin­to­ja ei pidä unoh­taa puh­dis­taa. Asia­ton kul­ku tulee kiel­tää näis­sä loh­kois­sa ja mie­lel­lään luki­ta ovet val­miis­sa loh­kois­sa. Lopuk­si teh­dään puu­te­lis­ta­työt ja lop­pusii­vous käyt­täen kes­kus­pö­ly­ni­mu­ria tai imu­ria, jos­sa on hienopölysuodatin.

Asun­to­jen P1-puh­taus­ta­son saa­vut­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että por­ras­käy­tä­vän pölyä­vät työt, kuten tasoi­tus, hion­ta ja ensim­mäi­nen maa­laus­ker­ta, ovat val­mii­ta. Por­ras­käy­tä­vil­le ei ase­te­ta P1-vaatimuksia.

Sii­vous kunniaan

Sii­vous raken­nus­työ­maal­la on yksi raken­nus­pro­ses­sin tär­keä, mut­ta jos­kus vähä­tel­ty työ­vai­he. Pölyt­tö­myyt­tä on vai­kea saa­da aikaan ilman sään­nöl­lis­tä ja oikein toteu­tet­tua sii­vous­ta. Sii­vouk­ses­ta vas­taa­van tahon oli­si hyvä osal­lis­tua esi­mer­kik­si työ­maa­ko­kouk­siin, jot­ta tie­to kul­kee ja tur­ha työ ja yli­mää­räi­set kus­tan­nuk­set vähe­ne­vät. Pro­jek­ti­suun­ni­tel­maan kan­nat­taa sisäl­lyt­tää riit­tä­vä aika­va­raus loppusiivoukselle.

Tulem­me jat­kos­sa­kin käsit­te­le­mään blo­gis­sam­me P1-raken­ta­mis­ta, ja ker­rom­me hyviä esi­merk­ke­jä onnis­tu­nees­ta suun­nit­te­lus­ta sekä toteu­tuk­sis­ta. Tilaa blo­gim­me säh­kö­pos­tii­si ja saat pölyn­hal­lin­ta­vin­kit ker­ran kuussa.