7 syntiä alipaineis­tuksessa

7 syntiä alipaineis­tuksessa

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.  

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

Sekoituskoppi vai kohdepoistolaite?

Sekoituskoppi vai kohdepoistolaite?

Yleinen tapa toteuttaa pölynhallintaa rakennustyömaalla on sekoituskopin rakentaminen. Kopilla on omat hyvä puolensa, mutta niin on myös siirrettävällä kohdepoistolaitteella.

Sekoituskoppi hoitaa pölyn tehokkaasti alipaineella yhdessä pisteessä

Sekoituskoppi on alipaineistettu tila, jota käytetään pölynhallinnassa. Kopilla luot tilaan pölytiiviin osaston, ja voit toteuttaa sen olemassa olevilla tai tilapäisillä rakenteilla. Näin erotat puhtaat ja pölyiset tilat toisistaan.

Kohdepoistolaite suojelee pölyltä siellä, missä tarvitaan

Kohdepoistolaitteet ovat nopeita ja helppoja käyttöönottaa. Työporukkasi siirtää niitä kohteesta toiseen tarpeen mukaan. Kohdepoistolaitteiden, kuten CAMU-kohdepoistolaitteen, tärkeitä käyttökohteita ovat betoni-, laasti- tai muiden kuiva-aineiden vispiläsekoitukset. Muita vastaavia kohdepoistolaitteita ovat esimerkiksi piikkaamiseen, hiontaan ja muuhun materiaalien työstöön tarkoitetut laitteet.

Kohdepoistolaiteen avulla suojaat itseäsi vaaralliselta kvartsia sisältävältä rakennuspölyltä. Samalla suojaat myös rakennusta ja sen tulevia käyttäjiä.

Sekoituskoppi suojaa ympäristöä siellä, missä se sijaitsee

Sekoituskopeissa käytetään liikuteltavia alipaineistuslaitteistoja. Muista puhdistaa alipaineistimien suodattimet päivittäin. Laitekohtaiset paineentuotto- ja ilmamäärätiedot, sekä kohteessa tarvittavat sekoitusmäärät vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaan laitteen koppi tarvitsee. Huomioi mitoituksessa se, että teho alenee huomattavasti, kun suodatin kuormittuu (eli likaantuu) pölyä kerätessään. Huomioi myös palotekniset vaatimukset alipaineistuskopin rakentamisessa ja läpivientien suunnittelussa.

Sekoituskoppi, esimerkki

Sekoituskoppi toimii hyvin passiivisessa pölynhallinnassa

 

Alipaineistus- eli sekoituskoppi estää pölyn leviämisen työpisteestä ympäristöön. Jos kuiva-ainessäkki hajoaa tai putoaa sitä siirreltäessä, suojaa koppi ympäristöä. Sekoituskopin haittapuoli on se, että työntekijä joutuu työskentelemään pienessä tilassa, jossa pölyä syntyy paljon. Käytä kopissa hengityssuojainta. Huomioi sille asetettu päivittäinen maksimikäyttöaika. Työntekijöiden vaatteisiin kerääntyy kopissa pölyä, jota leviää sitä kautta puhtaisiin tiloihin.

Älä säilytä sekoituskopissa tavaraa, koska se hankaloittaa työskentelyä ja ylimääräinen tavara toimii pölyloukkuna. Kopin ilma täyttyy nopeasti pölystä, mutta puhdistuu hitaasti. Usein kopit ovat liian pieniä ja myös alipaineistajien tehot liian matalia. Kopin kiinteän sijainnin seurauksena voit myös joutua kantamaan painavia, valmiiksi sekoitettuja aineita sisältäviä paljuja pitkiäkin matkoja.

Sekoituskopin rakentaminen vaatii resursseja, sekä materiaaleja että työaikaa. Koppi on kiinteä, tilaa vievä rakennelma, jonka siirtäminen on hankalaa. Siirto useimmiten ei onnistu purkamatta ja vaatii parin työntekijän ajan. Koppi vaatii myös erillisen valaistuksen.

Kohdepoisto siirtyy sinne, missä työ tehdään

Kohdepoistolaite, kuten CAMU, on heti valmis työpiste, jonka käyttöönotosta ei synny erillisiä perustamiskuluja. Se on helposti yhden työntekijän siirrettävissä paikasta ja myös kerroksesta toiseen. Tämä nopeuttaa siirtymisiä ja vähentää vispiläsekoituksessa valmiiden, painavien laasti-  ym. paljujen kantamista. Pienikokoinen kohdepoistolaite mahtuu ahtaisiin tiloihin, mihin sekoituskoppia ei edes voi rakentaa. Työmaan tilankäyttö helpottuu.

 

CAMU 1200 -kohdepoistolaite ottaa kiviainespölyn talteen jo sen syntyhetkellä

CAMU 1200 -kohdepoistolaite ottaa kiviainespölyn talteen jo sen syntyhetkellä

 

 

Kohdepoistolaitteet imevät lähellään syntyvän pölyn, ennen kuin se leviää hengitysilmaan ja siitä keuhkoihisi. Näin ollen et välttämättä tarvitse hengityssuojainta, eikä työvaatteisiisi keräänny pölyä. Siivoustarve vähenee. Kohdepoistolaite säästää aikaa ja rahaa monella tapaa.

Kohdepoistolaite kuten CAMU ei kuitenkaan pysty hallitsemaan kaikkea pölyä, joka syntyy materiaalien, kuten laastisäkkien siirtelystä. Siksi työntekijän on toimittava CAMUn edessä aina, kun pölyä saattaa syntyä. Hänen on siis opittava olemaan CAMUn vaikutusalueella esimerkiksi säkkejä käsitellessään.

Molempi parempi?

Sekoituskoppi toimii hyvin passiivisessa pölynhallinnassa, kunhan sekoituskopissa toimitaan huolellisesti, huolletaan suodattimet päivittäin ja alipaineistaja on riittävän suuri – lisäksi muistat käyttää hengityssuojainta.

Kohdepoisto on aktiivista pölynhallintaa. Sillä pölyn leviäminen estetään jo sen syntyhetkellä. Kohdepoistaja säästää askeleitasi, sillä se liikkuu sinne, missä teet työtäsi.

Sitten, kun haluat olla täysin varma, ettei pölyä synny yhtään, rakenna sekoituskoppi ja kärrää CAMU sinne. Siinä tapauksessa saat silti varautua kanniskelemaan painavia paljuja.

Millaisia kokemuksia sinulla on sekoituskopeista ja kohdepoistosta? Kumpi parempi vai molemmat? Kommentoi alle.

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Yli puolet rakennustyöntekijöistä ovat tutkimuksissa* kertoneet kärsivänsä pölystä tai muusta haitasta työssään. Haitat eivät rajoitu vain rakennushankkeen työntekijöihin, vaan sitä voivat kokea myös työmaan välittömässä läheisyydessä työskentelevät tai asuvat ihmiset. Korjausrakentamisesta terveyteen ja viihtymiseen aiheutuvia haittoja kannattaa ottaa esille ja niiden vähentämistä suunnitella tarkoin alusta alkaen.

Urakoitsija voi tehdä hyvästä pölynhallinnasta kilpailuedun itselleen. Taloyhtiö voi päättää valita urakoitsijan, joka huomioi pölyntorjunnan ja haittojen minimoinnin hyvin jo tarjousvaiheessa. Korjausrakentamisessa on tärkeää, että urakoitsija ja hänen työntekijänsä huomioivat talon asukkaat tai muut käyttäjät, jotka asuvat tai oleskelevat korjauskohteessa rakennusaikana. Urakoitsijan tulee hoitaa tiedotus erittäin hyvin, jotta asukkaat tai toimitilarakennuksen käyttäjät pysyvät tyytyväisinä, ja sitä kautta yritys saa hyvän maineen ja referenssin kohteesta. Säännöllinen tiedotus varsinkin aikatauluista ja mahdollisista muutoksista pitää yllätykset asukkaille vähissä. Kun työmies menee asuntoon ilman ennakkovaroitusta aamulla seitsemältä, ei liene yllätys, jos vastaanotto on nuiva.

Pölynhallinta kannattaa kirjata urakkasopimukseen

Kaikki urakoitsijat eivät ymmärrä pölyjen vaarallisuutta eivätkä suojautumisen tärkeyttä. Siksi tilaajan kannattaa vaatia, että pölynhallintaan liittyvät asiat kirjataan urakkasopimukseen. Työnjohtajan on laadittava korjauskohteesta puhtaudenhallintasuunnitelma. Sopimuksen ja suunnitelman avulla vältytään väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutumista sovitulla tavalla ja vaatii tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Suunnitelmassa urakoitsija ja työnjohto ottavat myös kantaa korjausrakentamisen piiriin kuuluvan alueen käytöstä. Suunnitelma sisältää tiedot työmaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä pölynhallintaan tarkoitettujen tilojen ja laitteiden sijoituksesta. Suunnitelma pitää sisällään myös arvion purkutöissä muodostuvasta pölystä sekä työntekijöiden riskistä altistua pölylle. Pölynhallintasuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla pölyn leviämistä ja pölylle altistumista vähennetään. Suunnitelmassa on merkittynä kukin työlaji, työkohde ja työn toteuttamisaikataulu sekä vastuuhenkilö. Kullekin kohteelle valitaan pölyntorjuntatekniikka esimerkiksi osastointi tai kohdepoisto sekä kirjataan hengityksensuojaustarve.

Kun korjausrakennustyömaalla työporukka toteuttaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, vähentävät he pölyn syntymistä ja estävät sen leviämisen. Ratu-korttien työmenetelmäkuvaukset ovat apuna pölynhallinnan toteuttamisessa.

Purkutöissä syntyy vaarallista pölyä

Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen haastavaa, koska vanhojen rakenteiden purun yhteydessä syntyy paljon pölyä. Rakenteista saattaa myös paljastua myös käyttökiellossa olevia vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, kreosiittia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi-, tiili- ja laastipölyä muodostuu purkutöissä, jotka tehdään esimerkiksi piikkaamalla tai lekalla. Myös tiilien ja kivimateriaalien leikkaamisessa syntyy runsaasti pölyä. Kivi-, tiili- ja laastipölyssä on 4-10 % terveydelle vaarallista kvartsia. Emäksinen laastipöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Pölyt, jotka muodostuvat kalkki- ja sementtilaasteista, voivat olla syövyttäviä. Nikkeli, kromi ja koboltti, joita on sementissä, voivat aiheuttaa allergiaa. Siksi on tärkeää suojautua sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Ensisijainen tavoite korjausrakentamisessakin on estää pölyn syntyminen ja vasta viimeisenä keinona otetaan käyttöön suojaimet. Työn oikeanlainen vaiheistus on tärkeää. Pöly poistetaan työmaa-aikaisen ilmastoinnin, kohdepoiston, alipaineistuksen tai muiden vastaavien keinojen avulla. Pölyn leviämistä hillitään suojaseinillä, sulkutiloilla, kulkuaukoilla, tiiviillä osastoinnilla ja muilla vastaavilla metodeilla. Työtiloja siivotaan jatkuvasti. Työporukka huolehtii purkujätteestä asianmukaisesti niin, ettei se pääse leviämään työmaan ympäristöön. Työporukan asenne ja ammattitaito sekä kokemus ja yhteiset pelisäännöt työmaalla toimimisesta ratkaisevat loppujen lopuksi pölyntorjunnan ja -hallinnan onnistumisen.

Korjausrakennushankkeen valmistuttua pitää tilojen olla vaatimusten mukaisessa kunnossa.

*2010-2013 toteutettu PUTUSA-tutkimushanke, ”Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus”, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useat yritykset.

Lähteenä käytetty artikkelia RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, LInnainmaa, Merivirta, Pasanen

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta ”vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1-rakentaminen on uusi ja varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.

Rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa hyvä sisäilmaston laatu valmiissa rakennuksessa.

Hyödyt P1-puhtausluokan tavoittelemisesta ovat konkreettisia sekä rakennushankkeen tilaajille että urakoitsijoille. Tilaajalle hyöty konkretisoituu heti luovutuksen jälkeen, sillä rakennuksen käytön voi aloittaa välittömästi. Urakoitsijan hyöty syntyy työn tehokkuuden kasvamisesta ja työturvallisuuden paranemisesta.

P1-rakentamista toteuttavat urakoitsijat ovat havainneet, että P1-suunnittelu rytmittää työnmaan työnkulkua ja helpottaa koko rakennushankkeen läpivientiä. Kun P1-rakentaminen integroidaan suunnitteluun alusta asti, tuo se järjestelmällisyyttä tekemiseen.

Puhtaussuunnitelmalla päästään tavoiteltuihin puhtausluokkiin

Jotta tavoitteeseen päästään, edellytetään rakennustöiltä määrätietoisia toimenpiteitä ja hyvää rakennustapaa. Jokaisen rakennusyrityksen kannattaisi luoda oma, toimiva mallinsa P1-rakentamiseen. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Ilmanvaihtokanavien suojelu on olennaista

Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa ja suojata niinä aikoina, kun tehdään pölyäviä työvaiheita, sekä miten ne voidaan tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Eli ennen kuin poistaa suojukset ilmanvaihdon päätelaitteista, täytyy rakennuksen olla puhdas. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden säilyttäminen tiloissa ei saa estää siivousta. Suojapahvit ja -muovit on poistettu tässä vaiheessa, joten tiloissa voi tehdä vain pölyämätöntä työtä ilman kohdepoistoa.

Olennaisin asia P1-rakennustyömaalla on siis muistaa suojella ilmanvaihtoa! Sen kun pitää mielessä, on jo päässyt pitkälle matkalla kohti P1-puhtausluokan rakennustyömaata.

Lohkoilla hallitaan puhtautta

Osa rakennuksesta voi olla jo viimeistelyvaiheessa, kun toisessa osassa vielä tehdään pölyäviä töitä. Jotta puhtaustavoitteisiiin päästään, täytyy puhtausluokan P1 jo saavuttaneet tilat erottaa muista lohkoista esimerkiksi huoneistoittain tasoitetöiden ja märkätilojen laatoituksen jälkeen ja niihin on tehtävä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jälkeen voidaan tehdä lattiapäällysteet ja lopulliset seinäpinnat. Mikäli pölyäviä työvaiheita tehdään, on ne tehtävä ulkopuolella tai käytettävä kohdepoistolaitteita. Siivouksen tarvetta voi vähentää käyttämällä kohdepoistolaitteita, kuten CAMUa, tai imuriin kiinnitettävää kohdepoistoa.

Puhtaustason tulee olla rakennustöiden aikana vähintään “imuripuhdas”. Piiloon jääviä pintoja ei pidä unohtaa puhdistaa. Asiaton kulku tulee kieltää näissä lohkoissa ja mielellään lukita ovet valmiissa lohkoissa. Lopuksi tehdään puutelistatyöt ja loppusiivous käyttäen keskuspölynimuria tai imuria, jossa on hienopölysuodatin.

Asuntojen P1-puhtaustason saavuttamisen edellytyksenä on, että porraskäytävän pölyävät työt, kuten tasoitus, hionta ja ensimmäinen maalauskerta, ovat valmiita. Porraskäytäville ei aseteta P1-vaatimuksia.

Siivous kunniaan

Siivous rakennustyömaalla on yksi rakennusprosessin tärkeä, mutta joskus vähätelty työvaihe. Pölyttömyyttä on vaikea saada aikaan ilman säännöllistä ja oikein toteutettua siivousta. Siivouksesta vastaavan tahon olisi hyvä osallistua esimerkiksi työmaakokouksiin, jotta tieto kulkee ja turha työ ja ylimääräiset kustannukset vähenevät. Projektisuunnitelmaan kannattaa sisällyttää riittävä aikavaraus loppusiivoukselle.

Tulemme jatkossakin käsittelemään blogissamme P1-rakentamista, ja kerromme hyviä esimerkkejä onnistuneesta suunnittelusta sekä toteutuksista. Tilaa blogimme sähköpostiisi ja saat pölynhallintavinkit kerran kuussa.