Pölyt­tö­myys vaa­tii asen­ne­muu­tos­ta rakennustyömailla

Pölyt­tö­myys vaa­tii asen­ne­muu­tos­ta rakennustyömailla

Pölyn­hal­lin­nas­ta puhu­taan pal­jon, mut­ta todel­li­suus työ­maal­la on usein kaik­kea muu­ta kuin pölytöntä.

Välin­pi­tä­mät­tö­myys on pahin ongelma

Yksi­kin välin­pi­tä­mä­tön työn­te­ki­jä, joka pöläyt­tää laas­ti­pö­lyt ilmaan käyt­tä­mät­tä suo­ja­lait­tei­ta ja pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­miä, kuten ali­pai­neis­tus­ta tai koh­de­pois­toa, on lii­kaa. Se, että työ­maal­la sii­vo­taan, ei auta työn­te­ki­jää suo­jau­tu­maan ter­vey­del­le vaa­ral­li­sel­ta pölyl­tä työn­teon aikana. 

Puh­taus­vaa­ti­mus pitää aset­taa kai­kil­le työ­maan osapuolille

Puh­tau­den­hal­lin­ta läh­tee pää­ura­koit­si­jas­ta, joka aset­taa tavoit­teet työ­maan puh­tau­del­le ja mää­rit­te­lee kei­not nii­hin pää­se­mi­seen. Jokai­sen aliu­ra­koit­si­jan ja yksit­täi­sen työn­te­ki­jän tulee ymmär­tää oman työn­sä, sekä koko ket­jun sau­mat­to­man yhteis­työn mer­ki­tys raken­nus­työ­maan pölynhallinnassa. 

Ongel­ma­na raken­nus­työ­mail­la ei aina ole ohjei­den puu­te vaan nii­den nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen. Huo­not työs­ken­te­ly­olo­suh­teet ja ylei­nen, pää­ura­koit­si­ja­ta­sol­ta asti tule­va piit­taa­mat­to­muus työ­maan puh­taut­ta koh­taan lisää­vät myös työn­te­ki­jöi­den välinpitämättömyyttä.

Ter­veys­ris­kit hal­tuun koulutuksella

Puh­taus­vaa­ti­mus ei sai­si kos­kea vain jo sii­vot­tua tilaa, vaan myös työn aikai­sia olo­suh­tei­ta työ­maal­la. Ylei­sen siis­tey­den ja työ­tur­val­li­suu­den on olta­va kun­nos­sa, eikä tur­hia ris­ke­jä työn­te­ki­jöi­den ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la ote­ta. Tämän pitää kos­kea myös suo­jau­tu­mis­ta raken­ta­mi­ses­sa käy­tet­ty­jen mate­ri­aa­lien mah­dol­li­sil­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sil­ta. Sik­si kai­kil­la työ­mail­la tar­vi­taan tie­do­tus­ta ja koulutusta.

Pölyn­hal­lin­nas­ta kan­nat­taa pitää meteliä

Raken­ta­mi­sen puh­tau­del­le ase­te­tut tavoit­teet, työ­maan sii­vous ja ura­koit­si­joi­den vel­vol­li­suu­det kan­nat­taa ottaa esil­le jo työ­maan aloi­tus­ko­kouk­ses­sa. Koko työ­maan hen­ki­lös­tö on hyvä kou­lut­taa ase­te­tuis­ta laa­tu­ta­voit­teis­ta, työ­maa­sii­vouk­ses­ta sekä laa­dun­seu­ran­nan toteu­tuk­ses­ta. Eikä asi­aa pidä unoh­taa sen jäl­keen­kään, vaan pölyn­hal­lin­nas­ta pitää pitää ään­tä koko raken­nus­hank­keen ajan. 

Työ­maan puh­taus on hyvä ottaa agen­dal­le aina ura­koit­si­ja­pa­la­ve­reis­sa ja työ­maa­ko­kouk­sis­sa. Onko pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­mät toteu­tet­tu sovi­tus­ti, onko sii­vous sil­lä laa­tu­ta­sol­la, mil­lä sen pitäi­si olla? Miten puut­teet kor­ja­taan, jos nii­tä on?

Hen­gi­tys­suo­jai­met voi­daan kokea hankaliksi

Hen­gi­tys­suo­jain­ten käyt­tö on tär­ke­ää, sil­lä laasti‑, sement­ti- ja beto­ni­pö­ly sisäl­tä­vät ter­vey­del­le vaa­ral­li­sia ainei­ta, kuten kvart­sia. Mut­ta suo­jain­ten käyt­tö koe­taan usein han­ka­lak­si – hen­git­tä­mi­nen on ras­kas­ta jo muu­ten­kin ras­kaas­sa työs­sä. Sik­si kan­nat­taa vali­ta pölyä­mät­tö­miä mate­ri­aa­le­ja ja työ­me­ne­tel­miä sekä käyt­tää koh­de­pois­to­lait­tei­ta ja ilmanpuhdistimia.

Oikeal­la asen­teel­la enem­män sääs­tö­jä kuin kustannuksia

Työn ede­tes­sä puh­taus­vaa­ti­muk­siin koh­dis­tu­nut vas­tus­tus ja epäi­ly häl­ve­ne­vät, kun kaik­ki havait­se­vat puh­tau­den muka­naan tuo­mat hyö­dyt. Työym­pä­ris­tös­tä tulee tur­val­li­sem­pi ja viih­tyi­säm­pi, ja lop­pu­jen lopuk­si myös asia­kas on tyy­ty­väi­sem­pi pääs­tes­sään asu­maan tai työs­ken­te­le­mään pölyt­tö­mään rakennukseen.

Pölyn­hal­lin­ta on laa­tu­te­ki­jä ja samal­la mah­dol­li­suus tavoi­tel­la P1-puh­taus­luo­kan tilo­jen raken­nus­han­ket­ta. Ennen kaik­kea tar­vi­taan jär­jes­tel­mäl­li­syyt­tä ja oikean­lais­ta asen­net­ta pölyn­hal­lin­taa kohtaan.

Kun asen­teet pölyn­hal­lin­taa koh­taan ovat koh­dal­laan ja oikeat työ­ta­vat on omak­sut­tu, työ­maan puh­tau­des­ta syn­tyy enem­män sääs­tö­jä kuin kustannuksia.

Kilo raken­nus­pö­lyä päi­väs­sä, kak­si parhaassa

Kilo raken­nus­pö­lyä päi­väs­sä, kak­si parhaassa

Kuten tou­ko­kuus­sa 2018 teke­mäs­säm­me kyse­lys­sä sel­vi­si, on raken­nus­työn­te­ki­jöi­den ter­veys tär­kein syy teh­dä pölyn­hal­lin­taa raken­nus­työ­maal­la. Eikä ihme, sil­lä työ­maal­la beto­nin, semen­tin ja laas­tin eli kui­va-ainei­den sekoi­tuk­ses­sa syn­tyy hel­pos­ti kilo ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta pölyä työ­päi­väs­sä. Yhdes­tä kui­va-aine­sä­kil­li­ses­tä syn­tyy sekoi­tus­työn ohes­sa jopa 10 gram­maa pölyä. 

Työ­koh­tees­sa voi­daan käsi­tel­lä hel­pos­ti sata­kin säk­kiä päi­väs­sä, sii­tä syn­tyy kilo pölyä. Säk­ki pöly­ää jo sitä siir­ret­täes­sä. Pölyä­mi­nen vain pahe­nee, kun säk­ki ava­taan ja sii­tä kaa­de­taan kui­va-ainet­ta vis­pi­lä­se­koi­tuk­seen. Sen näkee pal­jaal­la sil­mäl­lä­kin ja mais­taa myös suus­saan. Illal­la voi köhiä pölyt keuh­kois­taan ja niis­tää loput, eikö niin?

Raken­nus­työ­maal­la lei­ju­va pöly koos­tuu mm. kiviai­nek­ses­ta, beto­nis­ta, semen­tis­tä ja lisä­ai­neis­ta. Myös ”vaa­rat­to­mat” pölyt kuor­mit­ta­vat raken­nus­työ­maal­la työs­ken­te­le­vien keuh­ko­ja ja ajan myö­tä lii­kaa hen­gi­tet­tyi­nä aiheut­ta­vat keuh­koah­tau­ma­tau­tia, johon ei ole parannuskeinoa. 

Kaik­kea pölyä emme kui­ten­kaan näe, ja se juu­ri on se vaa­ral­li­sin pöly. Näky­mä­tön pöly on reak­tii­vis­ta, vah­van emäk­sis­tä ja jopa syö­vyt­tä­vää. Täs­tä aiheu­tuu raken­nus­työn­te­ki­jöil­le ja sii­voo­jil­le mit­ta­via terveyshaittoja. 

Kvart­si aiheut­taa silikoosia

Riip­puen kiviai­nek­sen koos­tu­muk­ses­ta pöly sisäl­tää muu­ta­mia pro­sent­te­ja kvart­sia, joka on erit­täin hai­tal­lis­ta ter­vey­del­le. Tun­ne­tuim­pia kvart­sin aiheut­ta­mia sai­rauk­sia on sili­koo­si eli pöly­keuh­ko­sai­raus. Sili­koo­sin ja kvart­si­pö­lyl­le altis­tu­mi­sen on todet­tu ole­van yhtey­des­sä mm. keuhkosyöpään.

Altis­tu­mi­nen tapah­tuu pik­ku­hil­jaa ja huo­maa­mat­ta, eikä vaa­raa miel­le­tä todel­li­sek­si ja ehkä sik­si pölyl­tä suo­jau­tu­mi­ses­ta ei huo­leh­di­ta riit­tä­väs­ti. Kei­no­ja on kui­ten­kin ole­mas­sa, kuten koh­de­pois­to­lait­teet ja ali­pai­neis­te­tut sekoi­tus­ko­pit. Koh­de­pois­to­lait­teen, kuten CAMUn avul­la laasti‑, beto­ni- ja sement­ti­pö­lys­tä kerä­tään tal­teen jopa 99%. 

Myös hen­gi­tys­suo­jai­mia tulee käyt­tää. Suo­jai­mien käy­tös­sä on ylei­ses­ti puut­tei­ta. Nii­den käyt­tö on voi­nut tun­tua han­ka­lal­ta ja työn­te­koa hait­taa­val­ta. Nykyi­set hen­gi­tys­suo­jai­met ovat kui­ten­kin tehok­kai­ta ja entis­tä miel­lyt­tä­väm­piä käyt­tää. Hyö­ty ylit­tää hai­tat men­nen tul­len. Teho­kas­ta koh­de­pois­to­lai­tet­ta, kuten CAMUa, käy­tet­täes­sä hen­gi­tys­suo­jain­ta tar­vi­taan vain suo­dat­ti­men vaih­don yhteydessä.

Raken­nus­pö­ly ei ole vain työn­te­ki­jän riesa

Mikä­li työ­maal­la ei huo­leh­di­ta pölyn­hal­lin­nas­ta, jää raken­nus­pö­lyä sii­vouk­sen ulot­tu­mat­to­miin ja kul­keu­tuu mm. ilman­vaih­to­ka­na­viin – tule­vien asuk­kai­den tai raken­nuk­ses­sa työs­ken­te­le­vien ja asioi­vien ihmis­ten sisäilmaan.

Raken­nus­pö­lyyn kan­nat­taa siis suh­tau­tua vakavasti.

6 teko­syy­tä lai­min­lyö­dä pölynhallinta

6 teko­syy­tä lai­min­lyö­dä pölynhallinta

Täs­sä koo­tut teko­syyt, mik­si pölyn­hal­lin­taa raken­nus­työ­mail­la ei tehdä:

Teko­syy 1: Kun ei nuo työn­te­ki­jät viit­si vai­vau­tua suo­je­le­maan omaa ter­veyt­tään tai työym­pä­ris­tön puh­taut­ta. Ihan sama mitä niil­le sanoo. Välin­pi­tä­mä­tön­tä sak­kia. Nupit kaak­koon ja rok­ki soimaan.

Työn­te­ki­jät saa­daan vai­vau­tu­maan, kun työ­maal­la on pölyn­hal­lin­ta­pro­ses­si kun­nos­sa, kou­lu­tuk­set ja ohjeis­tuk­set saa­ta­vil­la ja asi­aan kiin­ni­te­tään riit­tä­väs­ti huo­mio­ta. Käy­tän­tö­jä muu­te­taan vähi­tel­len, vai­keas­ta alus­ta ei kan­na­ta lannistua.

Teko­syy 2: Ei pölys­tä mitään hait­taa ole. Niis­tää nenän ja yskäi­see pari ker­taa, se on sii­nä. Vaat­teis­ta­kin se läh­tee, kun ravis­taa kun­nol­la. Mie­luum­min sisä­ti­lois­sa, jot­tei tule vilu.

Pölyn vaa­ral­li­suu­des­ta kan­nat­taa valis­taa kaik­kia raken­ta­mi­sen osa­puo­lia. Tie­tä­mät­tö­myys ei ole hyväk­syt­tä­vä teko­syy. Lue täs­tä lisää rakennuspölystä.

Teko­syy 3: Onhan hen­gi­tys­suo­jai­met­kin kek­sit­ty. Eivät­kö ne muka riitä?

Hen­gi­tys­suo­jai­met suo­jaa­vat vain työn­te­ki­jän keuh­ko­ja sil­lä het­kel­lä ilmas­sa ole­val­ta pölyl­tä. Tie­sit­kö, että Ilman puhal­lin­ta ole­via hen­gi­tyk­sen­suo­jai­mia tuli­si käyt­tää vain kak­si tun­tia päi­väs­sä. Hen­ki­lö­suo­jaus ei kos­kaan sai­si olla ensim­mäi­nen kei­no tor­jua ammat­ti­tau­te­ja. Raken­nuk­seen jää­vä pöly hait­taa myös raken­nuk­sen tule­vaa käyttäjää.

Teko­syy 4: Ei ennen­kään ole teh­ty pölyn­hal­lin­taa. Ei nyt­kään siis tarvitse. 

Jos pölyn­hal­lin­ta onkin ollut retu­pe­räl­lä, aina on hyvä het­ki lait­taa asia vih­doin kun­toon! Raken­ta­mi­sen laa­tu para­nee ker­ta­hei­tol­la. Pak­su pöly­mat­to hou­kut­te­lee seu­rak­seen myös mui­ta ros­kia. Jos työ­maal­la on val­miik­si sot­kuis­ta ali­hank­ki­jat eivät viit­si sii­vo­ta jäl­ki­ään, vaan ros­kat jää­vät hel­pos­ti sii­hen mis­sä ne syn­ty­vät. Ros­kien vie­reen taas kasaan­tuu lau­dan­pät­kiä ja muu­ta roi­naa: kier­re on valmis.

Teko­syy 5: Sii­voa­maan jou­tuu joka tapauk­ses­sa, samal­la vai­val­la sii­vo­aa enem­män­kin pölyä.

Sii­voa­mis­ta on vähem­män, kun pölyä tor­ju­taan aktii­vi­ses­ti jo sen syn­ty­het­kel­lä koh­de­pois­to­lait­teil­la sekä hoi­de­taan pas­sii­vi­sel­la pölyn­hal­lin­nal­la ali­pai­neis­tuk­sen, ilman­vaih­don ja osas­toin­nin avul­la. Lue täs­tä lisää rakennussiivouksesta.

Teko­syy 6: Pölyn­hal­lin­ta on yli­mää­räis­tä työ­tä, joka kes­tää kau­an ja mak­saa. Eikä sii­tä saa raho­jaan takai­sin rakennuttajalta.

Pölyn­hal­lin­ta on kus­tan­nus, joka mak­saa itsen­sä takai­sin pie­nen­ty­nei­nä sii­vous­ku­lui­na ja asia­kas­tyy­ty­väi­syy­te­nä. Puh­das työym­pä­ris­tö lisää myös työ­te­hoa. Lue täs­tä lisää pölyn­hal­lin­nan tuo­mis­ta kus­tan­nus­sääs­töis­tä kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Pölyn­hal­lin­nas­ta, P1-raken­ta­mi­ses­ta, sisäil­mas­ta ja puh­tau­den hal­lin­nas­ta raken­nus­työ­maal­la on kes­kus­tel­tu ja niis­tä ohjeis­tet­tu jo koh­ta pari­kym­men­tä vuot­ta. Mut­ta yhä edel­leen jär­jes­tel­mäl­li­nen ja tavoit­teel­li­nen pölyn­hal­lin­ta, kuten P1-puh­taus­luo­kan raken­ta­mi­nen, on lii­an usein pel­käs­tään paperilla.

Eli teko­syyt pois ja hal­lit­se­maan pölyä!

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakentamisessa

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakentamisessa

Pölyn­hal­lin­ta raken­ta­mi­ses­sa on laa­tua­sia ja raken­nus­sii­vous on osa sitä. Raken­nus­töi­den puh­taus­luo­ki­tus P1 kuvaa raken­nus­ta­paa, jol­la pääs­tään hyvään ja tavoi­tel­tuun sisäil­man laa­tuun. P1-raken­ta­mi­sen pölyn­hal­lin­ta­pro­ses­sin on olta­va kun­nos­sa, jot­ta tavoi­tel­tui­hin sisäil­ma­luok­kiin S1 tai S2 pääs­tään. Hyvä pölyn­hal­lin­ta­pro­ses­si on kol­mi­vai­hei­nen. Pro­ses­siin kuu­luu aktii­vi­nen pölyn­hal­lin­ta eli pölyn syn­ty­mi­sen mini­moin­ti, pas­sii­vi­nen pölyn­hal­lin­ta eli pölyn leviä­mi­sen estä­mi­nen ja kor­jaa­vat toi­men­pi­teet eli rakennussiivous. 

Voi­si jopa kär­jis­te­tys­ti sanoa, että jos pölyä jou­du­taan mer­kit­tä­väs­sä mää­rin sii­voa­maan, on pölyn­hal­lin­ta epä­on­nis­tu­nut. Raken­nus­sii­vous­ta ei voi­da kos­kaan vält­tää koko­naan. Tur­han työn mää­rää voi­daan kui­ten­kin vähen­tää ennal­ta ehkäi­se­vil­lä toi­men­pi­teil­lä, jol­loin sii­vous­työs­sä voi­daan kes­kit­tyä yhä enem­män laa­dun tuot­ta­mi­seen. Kun miel­lät raken­nus­sii­vouk­sen yhdek­si raken­nus­pro­ses­sin työ­vai­heek­si, ei se jää mui­den töi­den jal­koi­hin. Hyväl­lä suun­nit­te­lul­la pää­set par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen, ja eli­mi­noit pääl­lek­käi­set työ­vai­heet, odo­tusa­jat ja jo ker­taal­leen teh­dyn työn uudel­leen tekemisen.

P1-raken­ta­mi­sen pölynhallintavaatimukset

P1-työ­maal­la raken­nus­sii­vous ainoa­na toi­men­pi­tee­nä ei siis ole riit­tä­vä rat­kai­su. Sii­vous on kor­jaa­va toi­men­pi­de, jon­ka roo­li pitäi­si näh­dä ensi­si­jai­ses­ti laa­dun­var­mis­ta­ja­na. Tämä tar­koit­taa sitä, että pölyn­hal­lin­ta on läs­nä kai­kis­sa työ­vai­heis­sa koko raken­ta­mi­sen ajan. Myös sii­vouk­ses­sa, jos­sa on käy­tet­tä­vä pölyä­mät­tö­miä sii­vous­me­ne­tel­miä suun­ni­tel­man ja ohjei­den mukai­ses­ti. Sii­vouk­sen laa­tua seu­ra­taan ja poik­kea­mat doku­men­toi­daan sekä teh­dään suun­ni­tel­ma nii­den kor­jaa­mi­sek­si. Luo­vu­tus­kun­nos­sa ole­van raken­nuk­sen pin­noil­la ei saa olla hie­no­ja­kois­ta pölyä, joka voi levi­tä hen­gi­ty­sil­maan raken­nuk­sen käy­tön aika­na. Myös pii­loon jää­vien raken­tei­den, kuten ala­kat­to­jen ja ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä- ja ulko­pin­to­jen on olta­va puh­tai­ta. Ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­to­jen puh­taus on tar­kis­tet­ta­va ja tar­vit­taes­sa puh­dis­tet­ta­va ennen toi­min­ta­ko­kei­ta. Ilman­vaih­to­ka­na­vien pin­to­jen ja myös mui­den raken­nuk­sen pin­to­jen puh­taus voi­daan tar­kis­taa esi­mer­kik­si geeliteippimenetelmällä.

Sii­vous on teh­tä­vä oikein P1-työmaalla

Alla on joi­ta­kin eri­tyi­ses­ti P1-raken­ta­mi­ses­sa huo­mioi­ta­via raken­nus­sii­vouk­seen liit­ty­viä ohjeita.

  • Tee sii­vous­suun­ni­tel­ma perus­tuen tavoi­tel­tuun sisäil­ma­luo­ki­tuk­seen ja P1-rakentamiseen
  • Kou­lu­ta sii­vous­hen­ki­lö­kun­ta P1-sii­vouk­seen ja tie­do­ta jatkuvasti

Mene­tel­mät ja välineet

  • Käy­tä sii­vouk­ses­sa pölyä sito­via sii­vous­me­ne­tel­miä, jot­ta hiuk­ka­set eivät nouse pin­noil­ta sisäilmaan 
  • Imu­roi kar­kea irto­li­ka tai kokoa se lat­tian­kui­vain­las­tal­la. Pois­ta hie­no irto­li­ka nih­keä­pyy­hin­näl­lä vet­tä sie­tä­vil­tä, sileil­tä pinnoilta.
  • Älä käy­tä sii­vouk­ses­sa har­jaa­via mene­tel­miä. Har­jan käyt­tö on kiel­let­tyä P1-puhtausluokassa. 
  • Käy­tä sii­vouk­ses­sa las­taa ja kes­kus­pö­ly­ni­mu­ria, tai teol­li­suusi­mu­ria, jos­sa on HEPA-suo­da­tin. Pölyn siir­ty­mi­nen ilmaan sii­vo­tes­sa aiheu­tuu usein imu­rin let­kun siir­tä­mi­ses­tä, joten kiin­ni­tä let­kun käsit­te­lyyn huo­mio­ta. Kan­net­ta­va imu­ri voi olla toi­mi­va rat­kai­su. Puh­dis­ta imu­ri aina käy­tön jäl­keen ja vaih­da suo­da­tin val­mis­ta­jan ohjeen mukaisesti
  • Kiin­ni­tä huo­mio­ta mui­den­kin sii­vous­vä­li­nei­den valin­taan. Esim. mik­ro­kui­tui­set sii­vous­teks­tii­lit sito­vat hyvin pölyä ja nii­tä voi myös kos­teut­taa pölyn­si­don­nan parantamiseksi
  • Levy­ke­hys­mop­pi, jos­sa on pölyä sito­va lan­kao­sa, on hyvä myös taso­pin­to­jen ja sei­nien sekä kalus­tei­den pyyhintään

Työ­maan jär­jes­tys, jol­la paran­ne­taan siivottavuutta

  • Var­mis­ta, ettei työ­maan tilois­sa varas­toi­da pit­kiä aiko­ja raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja tai mui­ta tar­vik­kei­ta, jot­ka estä­vät tilo­jen siivousta. 
  • Vaa­di, että työ­vai­heis­sa tar­vit­ta­vat raken­nus­ma­te­ri­aa­lit säi­ly­te­tään hel­pos­ti siir­ret­tä­vien kuor­ma­la­vo­jen pääl­lä, jot­ta mate­ri­aa­lien alle ei pää­se syn­ty­mään vai­keas­ti sii­vot­ta­via pölyloukkuja. 
  • Kuor­mat täy­tyy vie­lä suo­ja­ta pres­suil­la tai muo­veil­la, jot­ta mah­dol­li­set pöly­las­keu­mat ovat hel­pos­ti siivottavissa. 
  • Kerää jät­teet työ­pis­te­koh­tai­siin jäteas­tioi­hin, joi­ta on riit­tä­vä mää­rä ja tyh­jen­nä ne säännöllisesti

Vähen­nä pölyä ja toteu­ta hyvää ilmanlaatua

Valit­se­mal­la vähem­män pölyä­vät mate­ri­aa­lit ja mene­tel­mät sekä käyt­tä­mäl­lä pölyn koh­de­pois­to­lait­tei­ta työ­maal­la toteu­te­taan aktii­vis­ta pölyn­tor­jun­taa. Ilman­puh­dis­ti­mia ja ali­pai­neis­ta­jia käyt­tä­mäl­lä sekä osas­toi­mal­la eri työ­vai­heis­sa ole­vat tilat, luo­daan perus­ta raken­nuk­sen hyväl­le sisäil­mas­tol­le. Näil­lä ennal­ta ehkäi­se­vil­lä toi­men­pi­teil­lä voi­daan vähen­tää työ­maan pöly­kuor­maa ja eri­tyi­ses­ti pien­hiuk­kas­ten mää­rää jopa kym­me­nil­lä kiloil­la. Siis, kym­me­niä kilo­ja vähem­män hen­gi­tet­tä­vää ja vai­keas­ti sii­vot­ta­vaa hie­no­pö­lyä!   Läh­tee­nä käy­tet­ty mm. Tar­ja Anders­so­nin Rakennussiivous-kirjaa