Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölynhallinnasta puhutaan paljon, mutta todellisuus työmaalla on usein kaikkea muuta kuin pölytöntä.

Välinpitämättömyys on pahin ongelma

Yksikin välinpitämätön työntekijä, joka pöläyttää laastipölyt ilmaan käyttämättä suojalaitteita ja pölynhallintamenetelmiä, kuten alipaineistusta tai kohdepoistoa, on liikaa. Se, että työmaalla siivotaan, ei auta työntekijää suojautumaan terveydelle vaaralliselta pölyltä työnteon aikana.

Puhtausvaatimus pitää asettaa kaikille työmaan osapuolille

Puhtaudenhallinta lähtee pääurakoitsijasta, joka asettaa tavoitteet työmaan puhtaudelle ja määrittelee keinot niihin pääsemiseen. Jokaisen aliurakoitsijan ja yksittäisen työntekijän tulee ymmärtää oman työnsä, sekä koko ketjun saumattoman yhteistyön merkitys rakennustyömaan pölynhallinnassa.

Ongelmana rakennustyömailla ei aina ole ohjeiden puute vaan niiden noudattamatta jättäminen. Huonot työskentelyolosuhteet ja yleinen, pääurakoitsijatasolta asti tuleva piittaamattomuus työmaan puhtautta kohtaan lisäävät myös työntekijöiden välinpitämättömyyttä.

Terveysriskit haltuun koulutuksella

Puhtausvaatimus ei saisi koskea vain jo siivottua tilaa, vaan myös työn aikaisia olosuhteita työmaalla. Yleisen siisteyden ja työturvallisuuden on oltava kunnossa, eikä turhia riskejä työntekijöiden terveyden kustannuksella oteta. Tämän pitää koskea myös suojautumista rakentamisessa käytettyjen materiaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta. Siksi kaikilla työmailla tarvitaan tiedotusta ja koulutusta.

Pölynhallinnasta kannattaa pitää meteliä

Rakentamisen puhtaudelle asetetut tavoitteet, työmaan siivous ja urakoitsijoiden velvollisuudet kannattaa ottaa esille jo työmaan aloituskokouksessa. Koko työmaan henkilöstö on hyvä kouluttaa asetetuista laatutavoitteista, työmaasiivouksesta sekä laadunseurannan toteutuksesta. Eikä asiaa pidä unohtaa sen jälkeenkään, vaan pölynhallinnasta pitää pitää ääntä koko rakennushankkeen ajan.

Työmaan puhtaus on hyvä ottaa agendalle aina urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Onko pölynhallintamenetelmät toteutettu sovitusti, onko siivous sillä laatutasolla, millä sen pitäisi olla? Miten puutteet korjataan, jos niitä on?

Hengityssuojaimet voidaan kokea hankaliksi

Hengityssuojainten käyttö on tärkeää, sillä laasti-, sementti- ja betonipöly sisältävät terveydelle vaarallisia aineita, kuten kvartsia. Mutta suojainten käyttö koetaan usein hankalaksi – hengittäminen on raskasta jo muutenkin raskaassa työssä. Siksi kannattaa valita pölyämättömiä materiaaleja ja työmenetelmiä sekä käyttää kohdepoistolaitteita ja ilmanpuhdistimia.

Oikealla asenteella enemmän säästöjä kuin kustannuksia

Työn edetessä puhtausvaatimuksiin kohdistunut vastustus ja epäily hälvenevät, kun kaikki havaitsevat puhtauden mukanaan tuomat hyödyt. Työympäristöstä tulee turvallisempi ja viihtyisämpi, ja loppujen lopuksi myös asiakas on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen.

Pölynhallinta on laatutekijä ja samalla mahdollisuus tavoitella P1-puhtausluokan tilojen rakennushanketta. Ennen kaikkea tarvitaan järjestelmällisyyttä ja oikeanlaista asennetta pölynhallintaa kohtaan.

Kun asenteet pölynhallintaa kohtaan ovat kohdallaan ja oikeat työtavat on omaksuttu, työmaan puhtaudesta syntyy enemmän säästöjä kuin kustannuksia.

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kuten toukokuussa 2018 tekemässämme kyselyssä selvisi, on rakennustyöntekijöiden terveys tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Eikä ihme, sillä työmaalla betonin, sementin ja laastin eli kuiva-aineiden sekoituksessa syntyy helposti kilo terveydelle vaarallista pölyä työpäivässä. Yhdestä kuiva-ainesäkillisestä syntyy sekoitustyön ohessa jopa 10 grammaa pölyä.

Työkohteessa voidaan käsitellä helposti satakin säkkiä päivässä, siitä syntyy kilo pölyä. Säkki pölyää jo sitä siirrettäessä. Pölyäminen vain pahenee, kun säkki avataan ja siitä kaadetaan kuiva-ainetta vispiläsekoitukseen. Sen näkee paljaalla silmälläkin ja maistaa myös suussaan. Illalla voi köhiä pölyt keuhkoistaan ja niistää loput, eikö niin?

Rakennustyömaalla leijuva pöly koostuu mm. kiviaineksesta, betonista, sementistä ja lisäaineista. Myös ”vaarattomat” pölyt kuormittavat rakennustyömaalla työskentelevien keuhkoja ja ajan myötä liikaa hengitettyinä aiheuttavat keuhkoahtaumatautia, johon ei ole parannuskeinoa.

Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja se juuri on se vaarallisin pöly. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Kvartsi aiheuttaa silikoosia

Riippuen kiviaineksen koostumuksesta pöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia, joka on erittäin haitallista terveydelle. Tunnetuimpia kvartsin aiheuttamia sairauksia on silikoosi eli pölykeuhkosairaus. Silikoosin ja kvartsipölylle altistumisen on todettu olevan yhteydessä mm. keuhkosyöpään.

Altistuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja huomaamatta, eikä vaaraa mielletä todelliseksi ja ehkä siksi pölyltä suojautumisesta ei huolehdita riittävästi. Keinoja on kuitenkin olemassa, kuten kohdepoistolaitteet ja alipaineistetut sekoituskopit. Kohdepoistolaitteen, kuten CAMUn avulla laasti-, betoni- ja sementtipölystä kerätään talteen jopa 99%.

Myös hengityssuojaimia tulee käyttää. Suojaimien käytössä on yleisesti puutteita. Niiden käyttö on voinut tuntua hankalalta ja työntekoa haittaavalta. Nykyiset hengityssuojaimet ovat kuitenkin tehokkaita ja entistä miellyttävämpiä käyttää. Hyöty ylittää haitat mennen tullen. Tehokasta kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, käytettäessä hengityssuojainta tarvitaan vain suodattimen vaihdon yhteydessä.

Rakennuspöly ei ole vain työntekijän riesa

Mikäli työmaalla ei huolehdita pölynhallinnasta, jää rakennuspölyä siivouksen ulottumattomiin ja kulkeutuu mm. ilmanvaihtokanaviin – tulevien asukkaiden tai rakennuksessa työskentelevien ja asioivien ihmisten sisäilmaan.

Rakennuspölyyn kannattaa siis suhtautua vakavasti.

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

  • Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
  • Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

Menetelmät ja välineet

  • Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
  • Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
  • Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
  • Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
  • Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
  • Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

  • Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
  • Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
  • Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
  • Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä!   Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa