Pölyt­tö­myys vaa­tii asen­ne­muu­tos­ta rakennustyömailla

Pölyt­tö­myys vaa­tii asen­ne­muu­tos­ta rakennustyömailla

mennessä | syys 28, 2018 | Pölynhallinta | 0 Kommenttia

Pölyn­hal­lin­nas­ta puhu­taan pal­jon, mut­ta todel­li­suus työ­maal­la on usein kaik­kea muu­ta kuin pölytöntä.

Välin­pi­tä­mät­tö­myys on pahin ongelma

Yksi­kin välin­pi­tä­mä­tön työn­te­ki­jä, joka pöläyt­tää laas­ti­pö­lyt ilmaan käyt­tä­mät­tä suo­ja­lait­tei­ta ja pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­miä, kuten ali­pai­neis­tus­ta tai koh­de­pois­toa, on lii­kaa. Se, että työ­maal­la sii­vo­taan, ei auta työn­te­ki­jää suo­jau­tu­maan ter­vey­del­le vaa­ral­li­sel­ta pölyl­tä työn­teon aikana. 

Puh­taus­vaa­ti­mus pitää aset­taa kai­kil­le työ­maan osapuolille

Puh­tau­den­hal­lin­ta läh­tee pää­ura­koit­si­jas­ta, joka aset­taa tavoit­teet työ­maan puh­tau­del­le ja mää­rit­te­lee kei­not nii­hin pää­se­mi­seen. Jokai­sen aliu­ra­koit­si­jan ja yksit­täi­sen työn­te­ki­jän tulee ymmär­tää oman työn­sä, sekä koko ket­jun sau­mat­to­man yhteis­työn mer­ki­tys raken­nus­työ­maan pölynhallinnassa. 

Ongel­ma­na raken­nus­työ­mail­la ei aina ole ohjei­den puu­te vaan nii­den nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen. Huo­not työs­ken­te­ly­olo­suh­teet ja ylei­nen, pää­ura­koit­si­ja­ta­sol­ta asti tule­va piit­taa­mat­to­muus työ­maan puh­taut­ta koh­taan lisää­vät myös työn­te­ki­jöi­den välinpitämättömyyttä.

Ter­veys­ris­kit hal­tuun koulutuksella

Puh­taus­vaa­ti­mus ei sai­si kos­kea vain jo sii­vot­tua tilaa, vaan myös työn aikai­sia olo­suh­tei­ta työ­maal­la. Ylei­sen siis­tey­den ja työ­tur­val­li­suu­den on olta­va kun­nos­sa, eikä tur­hia ris­ke­jä työn­te­ki­jöi­den ter­vey­den kus­tan­nuk­sel­la ote­ta. Tämän pitää kos­kea myös suo­jau­tu­mis­ta raken­ta­mi­ses­sa käy­tet­ty­jen mate­ri­aa­lien mah­dol­li­sil­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sil­ta. Sik­si kai­kil­la työ­mail­la tar­vi­taan tie­do­tus­ta ja koulutusta.

Pölyn­hal­lin­nas­ta kan­nat­taa pitää meteliä

Raken­ta­mi­sen puh­tau­del­le ase­te­tut tavoit­teet, työ­maan sii­vous ja ura­koit­si­joi­den vel­vol­li­suu­det kan­nat­taa ottaa esil­le jo työ­maan aloi­tus­ko­kouk­ses­sa. Koko työ­maan hen­ki­lös­tö on hyvä kou­lut­taa ase­te­tuis­ta laa­tu­ta­voit­teis­ta, työ­maa­sii­vouk­ses­ta sekä laa­dun­seu­ran­nan toteu­tuk­ses­ta. Eikä asi­aa pidä unoh­taa sen jäl­keen­kään, vaan pölyn­hal­lin­nas­ta pitää pitää ään­tä koko raken­nus­hank­keen ajan. 

Työ­maan puh­taus on hyvä ottaa agen­dal­le aina ura­koit­si­ja­pa­la­ve­reis­sa ja työ­maa­ko­kouk­sis­sa. Onko pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­mät toteu­tet­tu sovi­tus­ti, onko sii­vous sil­lä laa­tu­ta­sol­la, mil­lä sen pitäi­si olla? Miten puut­teet kor­ja­taan, jos nii­tä on?

Hen­gi­tys­suo­jai­met voi­daan kokea hankaliksi

Hen­gi­tys­suo­jain­ten käyt­tö on tär­ke­ää, sil­lä laasti‑, sement­ti- ja beto­ni­pö­ly sisäl­tä­vät ter­vey­del­le vaa­ral­li­sia ainei­ta, kuten kvart­sia. Mut­ta suo­jain­ten käyt­tö koe­taan usein han­ka­lak­si – hen­git­tä­mi­nen on ras­kas­ta jo muu­ten­kin ras­kaas­sa työs­sä. Sik­si kan­nat­taa vali­ta pölyä­mät­tö­miä mate­ri­aa­le­ja ja työ­me­ne­tel­miä sekä käyt­tää koh­de­pois­to­lait­tei­ta ja ilmanpuhdistimia.

Oikeal­la asen­teel­la enem­män sääs­tö­jä kuin kustannuksia

Työn ede­tes­sä puh­taus­vaa­ti­muk­siin koh­dis­tu­nut vas­tus­tus ja epäi­ly häl­ve­ne­vät, kun kaik­ki havait­se­vat puh­tau­den muka­naan tuo­mat hyö­dyt. Työym­pä­ris­tös­tä tulee tur­val­li­sem­pi ja viih­tyi­säm­pi, ja lop­pu­jen lopuk­si myös asia­kas on tyy­ty­väi­sem­pi pääs­tes­sään asu­maan tai työs­ken­te­le­mään pölyt­tö­mään rakennukseen.

Pölyn­hal­lin­ta on laa­tu­te­ki­jä ja samal­la mah­dol­li­suus tavoi­tel­la P1-puh­taus­luo­kan tilo­jen raken­nus­han­ket­ta. Ennen kaik­kea tar­vi­taan jär­jes­tel­mäl­li­syyt­tä ja oikean­lais­ta asen­net­ta pölyn­hal­lin­taa kohtaan.

Kun asen­teet pölyn­hal­lin­taa koh­taan ovat koh­dal­laan ja oikeat työ­ta­vat on omak­sut­tu, työ­maan puh­tau­des­ta syn­tyy enem­män sääs­tö­jä kuin kustannuksia.

Kau­pun­kien raken­nus­jär­jes­tys edel­lyt­tää pölynhallintaa

Kau­pun­kien raken­nus­jär­jes­tys edel­lyt­tää pölynhallintaa

mennessä | touko 14, 2018 | Korjausrakentaminen, Pölynhallinta, Yleinen | 0 Kommenttia

Pölyn­hal­lin­ta raken­nus­työ­mail­la ei ole vain raken­nut­ta­jan ja raken­nusu­ra­koit­si­jan sekä työn­joh­don asia. Myös kau­pun­kien raken­nus­val­von­ta ottaa kan­taa raken­nus­työ­mai­den ylei­seen jär­jes­tyk­seen ja siis­tey­teen. Ja pölyn­hal­lin­taan sii­nä samas­sa. Kaik­ki nämä mää­räyk­set pyr­ki­vät samaan: raken­ta­mi­sen laa­tuun ja ihmis­ten suojeluun.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin, Turun ja Oulun kau­pun­kien raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to­jen jul­kai­se­mat raken­nus­jär­jes­tyk­set otta­vat kan­taa ylei­seen raken­ta­mi­sen siis­tey­teen sekä mm. pölyn, melun, jät­tei­den sekä lii­ken­teen hait­to­jen rajoittamiseen.

Kau­pun­kien raken­nus­jär­jes­tyk­sis­sä mää­rä­tään siis­tey­des­tä ja hait­to­jen rajoittamisesta

Raken­nus­jär­jes­tyk­sis­sä tode­taan, että “työ­maa on pidet­tä­vä hyväs­sä ja siis­tis­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Työ­maa­ta on hoi­det­ta­va niin, ettei sii­tä aiheu­du hen­ki­lö- tai omai­suus­va­hin­ko­ja, lii­ken­ne- tai mui­ta häi­riöi­tä eikä koh­tuu­ton­ta muu­ta hait­taa ympä­ris­töl­le. Työ­maal­la raken­nus­ma­te­ri­aa­lit on säi­ly­tet­tä­vä suo­jat­tui­na val­mis­ta­jan ohjei­den edel­lyt­tä­mäl­lä tavalla.” 

“(Pää­kau­pun­ki­seu­dun) Raken­nus­vi­ras­ton katu- ja puis­to-osas­to/ (Turun) Kiin­teis­tö­toi­mia­la voi myön­tää hake­muk­ses­ta oikeu­den mää­rä­ajak­si käyt­tää katu- tai muu­ta yleis­tä aluet­ta työ­maa­ta ja sen huol­to­ti­lo­ja var­ten. Hake­muk­seen on sisäl­ly­tet­tä­vä tar­peel­li­set suun­ni­tel­mat työ­maan aitaa­mi­ses­ta, jäte­huol­lon, ajo­neu­vo- ja jalan­kul­ku­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­tä sekä melu‑, pöly ja mui­den hait­to­jen rajoittamisesta.” 

Oulus­sa­kin raken­nus­työ­maa on “tar­vit­taes­sa aidat­ta­va ja muu­toin­kin suo­jat­ta­va siten, ettei sii­tä aiheu­du hen­ki­lö- tai omai­suus­va­hin­ko­ja, lii­ken­ne- tai muu­ta häi­riö­tä tai koh­tuu­ton­ta melu‑, pöly- tai muu­ta hait­taa ympäristölle.”

Mm. Oulun kau­pun­gin raken­nus­jär­jes­tys ottaa erik­seen kan­taa myös kor­jaus­ra­ken­ta­mi­seen ja raken­nus­ten pur­ka­mi­seen. Raken­nuk­sen kor­jaa­mi­ses­sa ja pur­ka­mi­ses­sa on kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mio­ta melu- ja pöly­hait­to­jen rajoittamiseen.

Pölyn syn­ty­mi­nen rakennustyömaalla

Pölyä syn­tyy työ­maan ympä­ris­töön eni­ten kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen pur­ku­töis­sä. Pur­ku­töi­den pölyn­hal­lin­nas­sa tulee käyt­tää oikei­ta työ­ta­po­ja, suo­jauk­sia sekä lait­tei­ta, joil­la pölyä voi­daan hal­li­ta. Myös työn­te­ki­jöi­den suo­jau­tu­mi­ses­ta tulee huo­leh­tia, eri­tyi­sen huo­lel­li­ses­ti sil­loin, kun pur­ku­koh­tees­sa on asbes­tia tai mui­ta ter­vey­del­le eri­tyi­sen hai­tal­li­sia ainei­ta. Pur­ku­koh­de voi­daan myös eris­tää koko­naan muo­vi­kel­mul­la ympä­ris­tön asuk­kai­den suojelemiseksi.

Raken­ta­mi­sen aika­na työ­maal­la syn­tyy väis­tä­mät­tä pölyä. Laas­tien kui­va-aineet, tasoit­tei­den ja beto­nin hio­mi­nen, laat­to­jen leik­kaus, puun työs­tö jne. levit­tä­vät pölyä työ­maal­la, jol­lei sitä hal­li­ta. Sisä­ti­lois­sa syn­ty­vä pöly saat­taa kul­keu­tua ulos kadul­le, jos työ­maal­la käy­te­tään ali­pai­neis­tus­ta, jos­ta likai­nen ilma ohja­taan huo­nos­ti suo­da­tet­tu­na ulkoil­maan. Sik­si onkin parem­pi ottaa pöly hal­tuun ja tal­teen jo syn­ty­het­kel­lä aktii­vi­sel­la pölyn­hal­lin­nal­la.

Pölyt­tö­myy­den Domino-efekti

Kun työ­maal­la kiin­ni­te­tään huo­mio­ta pölyn­hal­lin­taan, on sil­lä “domi­no-efek­ti” muu­hun­kin työ­maan siis­tey­teen. Kun mes­tat ovat pölys­tä puh­taat, on työn­te­ki­jöil­lä enem­män moti­vaa­tio­ta kor­ja­ta jäl­ken­sä muutenkin.

Suo­mes­sa on WHO:n mukaan maa­il­man paras ilman­laa­tu, eli vähi­ten pien­hiuk­ka­sia ilmas­sa. Hyväl­lä raken­ta­mi­sen pölyn­hal­lin­nal­la on oma vai­ku­tuk­sen­sa tämän ykkös­si­jan pitämiseen.

Link­ke­jä rakennusjärjestyksiin:

Hel­sin­gin kau­pun­gin rakennusjärjestys
Turun kau­pun­gin rakennusjärjestys
Oulun kau­pun­gin rakennusjärjestys

7 syn­tiä alipaineistuksessa

7 syn­tiä alipaineistuksessa

mennessä | maalis 19, 2018 | Pölynhallinta | 0 Kommenttia

Lii­kum­me sään­nöl­li­ses­ti työ­mail­la, ja teem­me samal­la havain­to­ja sekä kes­kus­te­lem­me raken­nusa­lan ammat­ti­lais­ten kans­sa pölyn­hal­lin­nas­ta. Ali­pai­neis­tus ja osas­toin­ti ovat tär­keim­piä pölyn­hal­lin­ta­me­ne­tel­miä työ­maal­la, jot­ka on kui­ten­kin teh­tä­vä oikein. Alla havait­se­mam­me seit­se­män ylei­sin­tä “syn­tiä” ali­pai­neis­tuk­ses­sa.  

Nro 1: Ali­pai­neis­ta­ja on mitoi­tet­tu väärin

Ali­pai­neis­tus­lait­tei­den pai­neen­tuot­to­ka­pa­si­teet­ti ja ilma­mää­rä­tie­dot on jätet­ty huo­mioi­mat­ta lai­te­tar­vet­ta mää­ri­tel­täes­sä. Yksin­ker­tai­ses­ti: valit­tu ali­pai­neis­ta­ja on lii­an pie­ni ali­pai­neis­tet­ta­vaan tilaan nähden.

Rat­kai­su:
Tar­kis­ta kapa­si­teet­ti ja ilma­mää­rä­tie­dot ja valit­se oikean kokoi­nen lai­te. Muis­tat­han huo­mioi­da mitoi­tuk­ses­sa, että suo­dat­ti­men kuor­mit­tu­mi­nen alen­taa tehoa. Lii­an vah­va ali­pai­neis­tus puo­les­taan hait­taa ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää, estää ovien avaa­mi­sen ja vetää mik­ro­bit­kin sei­näs­tä. Ali­pai­neen tuli­si olla välil­lä 5–15 Pa ja ilman vaih­tua 6–10 ker­taa tun­nis­sa. Vaa­ral­li­sia ainei­ta sisäl­tä­viä pur­ku­töi­tä teh­des­sä­si ilman pitää vaih­tua useammin.

Nro 2: Osas­toin­ti on mitoi­tet­tu väärin

Osas­toi­ta­va tila on suun­ni­tel­tu työ­hön näh­den lii­an pie­nek­si, jol­loin voi syn­tyä tar­ve liik­kua usein puh­taan ja likai­sen tilan välil­lä. Pölyä pää­see kar­kaa­maan, kun kul­kuauk­ko ava­taan ja sii­tä lii­ku­taan. Osas­toin­tio­vi voi vahin­gos­sa jää­dä auki pit­käk­si­kin aikaa.

Rat­kai­su:
Mää­rit­te­le työs­ken­te­ly­alue ja tilan tar­ve työn teke­mi­seen riit­tä­vän hyvin. Tee tar­vit­taes­sa useam­pia osas­to­ja ja huo­leh­di, että osas­toin­tio­vet pide­tään kiinni.

Nro 3: Ali­pai­neis­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vän pöly­tii­viin osas­toin­nin raken­teet ovat lii­an huterat

Osas­toin­nis­sa on lii­an hute­rat raken­tee­tO­sas­toi­vien raken­tei­den pitää olla kes­tä­vät, jot­ta ali­pai­ne ei riko nii­tä. Raken­tei­den lii­tok­sien täy­tyy kes­tää tilo­jen väli­nen, riit­tä­vän suu­ri paine-ero.

Rat­kai­su:
Tee van­kat raken­teet, tai käy­tä ole­mas­sa ole­via raken­tei­ta. Sul­je ja teip­paa osas­toin­nis­sa käy­te­tyt ovet ja ikku­nat huo­lel­li­ses­ti. Tii­vis­tä osas­toi­van kevyt­sei­nän ja raken­nuk­sen väli­nen lii­tos esi­mer­kik­si solu­ku­mi­nau­hal­la. Käy­tä tar­vit­taes­sa mekaa­ni­sia kiin­ni­tys­ta­po­ja. Tes­taa raken­tei­ta ennen kuin aloi­tat pölyn­hal­lin­taa vaa­ti­van työs­ken­te­lyn. Tar­kis­ta muo­vit rei­kien ja viil­to­jen varal­ta aika ajoin.

Nro 4: Ilman­vaih­to­ka­na­via ei ole tukittu

Suo­jaa IV-kana­vat ennen kuin teet pölyä­viä työ­vai­hei­ta­Pa­hin mah­dol­li­nen asia, min­kä ali­pai­neis­tuk­ses­sa voit teh­dä, on jät­tää ilman­vaih­to­ka­na­vien vent­tii­lit peit­tä­mät­tä. Täl­löin pöly pää­see leviä­mään IV-kana­viin ja kerään­tyy sin­ne. Siel­tä se kul­keu­tuu raken­nuk­sen tule­van käyt­tä­jän riesaksi.

Rat­kai­su:
Pei­tä ja teip­paa ilman­vaih­to­ka­na­vien vent­tii­lit ja muut mah­dol­li­set aukot ennen työ­vai­heen var­si­nai­sen raken­nus­työn aloittamista.

Nro 5: Suo­dat­ti­men vaih­to unoh­tuu tai se vain “puh­dis­te­taan”

Suo­dat­ti­met, joi­ta ei vaih­de­ta riit­tä­vän usein, tuk­keu­tu­vat, jol­loin ali­pai­neis­tus ei toi­mi enää tar­koi­te­tul­la taval­la. Työn­te­ki­jäl­le voi tul­la mie­leen vain puh­dis­taa suo­da­tin vaih­ta­mi­sen sijaan, mut­ta sitä ei pidä teh­dä. Pää­sään­töi­ses­ti suo­dat­ti­met on tar­koi­tet­tu ker­ta­käyt­töi­sik­si, ja puh­dis­ta­mi­nen jat­kaa nii­den käyt­töi­kää vain lyhyen ajan. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa puh­dis­ta­mi­nen rik­koo suo­dat­ti­men. Sil­loin voi syn­tyä kal­lii­ta kulu­ja hepa-suo­dat­ti­mien uusi­mi­ses­ta tai ali­pai­neis­ta­jan korjaamisesta.

Rat­kai­su: Tar­kis­ta ali­pai­neis­ta­jan kun­to päi­vit­täin ja vaih­da suo­dat­ti­met val­mis­ta­jan suo­si­tus­ten mukai­ses­ti. Voit vaih­taa suo­dat­ti­men useam­min­kin, jol­loin var­mis­tat ali­pai­neis­tuk­sen toi­mi­vuu­den. Kun vaih­dat edul­li­sen kar­kea­suo­dat­ti­men riit­tä­vän usein, kal­liin hie­no- tai HEPA-suo­dat­ti­men käyt­töi­kä pitenee.

Nro 6: Ali­pai­neis­ta­ja sam­mu­te­taan tau­ko­jen tai yön ajaksi

Ali­pai­neis­ta­jaa ei pidä sam­mut­taa lii­an aikai­sin. Ali­pai­neis­ta­jan sam­mut­ta­mi­nen pysäyt­tää ilma­vir­ran ja pai­ne-ero hävi­ää osas­toi­ta­vien tilo­jen välil­lä. Täl­löin pöly pää­see hel­pos­ti leviä­mään pie­nen­kin ilma­vir­ran muka­na, esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän imus­sa, tilas­ta toi­seen. Val­lit­se­vat ilmas­to-olo­suh­teet voi­vat myös kään­tää ilma­vir­ran likai­ses­ta puh­taa­seen tilaan.

Rat­kai­su:
Huo­leh­di tilan jat­ku­vas­ta ali­pai­neis­ta­mi­ses­ta. Älä sam­mu­ta lait­teis­toa ruo­ka- ja kah­vi­tauoil­la. Pölyä­vän työn päät­teek­si ali­pai­neis­ta­ja on syy­tä jät­tää puh­dis­ta­maan ilmaa useam­man tun­nin ajak­si, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa ali­pai­neis­ta­jaa käy­te­tään sekä ali­pai­neis­tuk­seen että pölyn kohdepoistoon

Samaa ali­pai­neis­ta­jaa käy­te­tään sekä ali­pai­neis­tuk­ses­sa että koh­de­pois­tos­sa. Tämä ei ole hyvä käy­tän­tö, sil­lä pölyn koh­de­pois­tos­sa suo­dat­ti­met tuk­keu­tu­vat nopeas­ti ja sil­loin ali­pai­neis­tuk­sen ilma­vir­taus häiriintyy.

Rat­kai­su:
Ali­pai­neis­ta yhdel­lä lait­teel­la ja tee pölyn­hal­lin­ta toi­sel­la, esi­mer­kik­si koh­de­pois­to­lait­teel­la. Oma rat­kai­sum­me, CAMU, on tar­koi­tet­tu vis­pi­lä­se­koi­tuk­sen kohdepoistoon.

Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

Kil­pai­lue­tua korjaus­rakentamisen pölynhallinnasta

mennessä | helmi 27, 2018 | Korjausrakentaminen | 0 Kommenttia

Yli puo­let raken­nus­työn­te­ki­jöis­tä ovat tut­ki­muk­sis­sa* ker­to­neet kär­si­vän­sä pölys­tä tai muus­ta hai­tas­ta työs­sään. Hai­tat eivät rajoi­tu vain raken­nus­hank­keen työn­te­ki­jöi­hin, vaan sitä voi­vat kokea myös työ­maan välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä työs­ken­te­le­vät tai asu­vat ihmi­set. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­ta ter­vey­teen ja viih­ty­mi­seen aiheu­tu­via hait­to­ja kan­nat­taa ottaa esil­le ja nii­den vähen­tä­mis­tä suun­ni­tel­la tar­koin alus­ta alkaen.

Ura­koit­si­ja voi teh­dä hyväs­tä pölyn­hal­lin­nas­ta kil­pai­lue­dun itsel­leen. Talo­yh­tiö voi päät­tää vali­ta ura­koit­si­jan, joka huo­mioi pölyn­tor­jun­nan ja hait­to­jen mini­moin­nin hyvin jo tar­jous­vai­hees­sa. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa on tär­ke­ää, että ura­koit­si­ja ja hänen työn­te­ki­jän­sä huo­mioi­vat talon asuk­kaat tai muut käyt­tä­jät, jot­ka asu­vat tai oles­ke­le­vat kor­jaus­koh­tees­sa raken­nusai­ka­na. Ura­koit­si­jan tulee hoi­taa tie­do­tus erit­täin hyvin, jot­ta asuk­kaat tai toi­mi­ti­la­ra­ken­nuk­sen käyt­tä­jät pysy­vät tyy­ty­väi­si­nä, ja sitä kaut­ta yri­tys saa hyvän mai­neen ja refe­rens­sin koh­tees­ta. Sään­nöl­li­nen tie­do­tus var­sin­kin aika­tau­luis­ta ja mah­dol­li­sis­ta muu­tok­sis­ta pitää yllä­tyk­set asuk­kail­le vähis­sä. Kun työ­mies menee asun­toon ilman ennak­ko­va­roi­tus­ta aamul­la seit­se­mäl­tä, ei lie­ne yllä­tys, jos vas­taan­ot­to on nuiva.

Pölyn­hal­lin­ta kan­nat­taa kir­ja­ta urakkasopimukseen

Kaik­ki ura­koit­si­jat eivät ymmär­rä pöly­jen vaa­ral­li­suut­ta eivät­kä suo­jau­tu­mi­sen tär­keyt­tä. Sik­si tilaa­jan kan­nat­taa vaa­tia, että pölyn­hal­lin­taan liit­ty­vät asiat kir­ja­taan urak­ka­so­pi­muk­seen. Työn­joh­ta­jan on laa­dit­ta­va kor­jaus­koh­tees­ta puh­tau­den­hal­lin­ta­suun­ni­tel­ma. Sopi­muk­sen ja suun­ni­tel­man avul­la väl­ty­tään vää­rin­kä­si­tyk­sil­tä ja rii­doil­ta. Raken­nut­ta­ja val­voo pölyn­hal­lin­nan toteu­tu­mis­ta sovi­tul­la taval­la ja vaa­tii tar­vit­taes­sa kor­jaa­via toimenpiteitä.

Suun­ni­tel­mas­sa ura­koit­si­ja ja työn­joh­to otta­vat myös kan­taa kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen pii­riin kuu­lu­van alu­een käy­tös­tä. Suun­ni­tel­ma sisäl­tää tie­dot työ­maan jär­jes­tyk­ses­tä ja siis­tey­des­tä sekä pölyn­hal­lin­taan tar­koi­tet­tu­jen tilo­jen ja lait­tei­den sijoi­tuk­ses­ta. Suun­ni­tel­ma pitää sisäl­lään myös arvion pur­ku­töis­sä muo­dos­tu­vas­ta pölys­tä sekä työn­te­ki­jöi­den ris­kis­tä altis­tua pölyl­le. Pölyn­hal­lin­ta­suun­ni­tel­mas­sa kuva­taan toi­men­pi­teet, joil­la pölyn leviä­mis­tä ja pölyl­le altis­tu­mis­ta vähen­ne­tään. Suun­ni­tel­mas­sa on mer­kit­ty­nä kukin työ­la­ji, työ­koh­de ja työn toteut­ta­mi­sai­ka­tau­lu sekä vas­tuu­hen­ki­lö. Kul­le­kin koh­teel­le vali­taan pölyn­tor­jun­ta­tek­niik­ka esi­mer­kik­si osas­toin­ti tai koh­de­pois­to sekä kir­ja­taan hengityksensuojaustarve.

Kun kor­jaus­ra­ken­nus­työ­maal­la työ­po­ruk­ka toteut­taa suun­ni­tel­maa joh­don­mu­kai­ses­ti, vähen­tä­vät he pölyn syn­ty­mis­tä ja estä­vät sen leviä­mi­sen. Ratu-kort­tien työ­me­ne­tel­mä­ku­vauk­set ovat apu­na pölyn­hal­lin­nan toteuttamisessa.

Pur­ku­töis­sä syn­tyy vaa­ral­lis­ta pölyä

Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa pölyn­hal­lin­ta on eri­tyi­sen haas­ta­vaa, kos­ka van­ho­jen raken­tei­den purun yhtey­des­sä syn­tyy pal­jon pölyä. Raken­teis­ta saat­taa myös pal­jas­tua myös käyt­tö­kiel­los­sa ole­via vaa­ral­li­sia mate­ri­aa­le­ja, kuten asbes­tia, kreo­siit­tia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lyä muo­dos­tuu pur­ku­töis­sä, jot­ka teh­dään esi­mer­kik­si piik­kaa­mal­la tai lekal­la. Myös tii­lien ja kivi­ma­te­ri­aa­lien leik­kaa­mi­ses­sa syn­tyy run­saas­ti pölyä. Kivi‑, tii­li- ja laas­ti­pö­lys­sä on 4–10 % ter­vey­del­le vaa­ral­lis­ta kvart­sia. Emäk­si­nen laas­ti­pö­ly ärsyt­tää ihoa, sil­miä ja hen­gi­tys­tei­tä. Pölyt, jot­ka muo­dos­tu­vat kalk­ki- ja sement­ti­laas­teis­ta, voi­vat olla syö­vyt­tä­viä. Nik­ke­li, kro­mi ja kobolt­ti, joi­ta on semen­tis­sä, voi­vat aiheut­taa aller­gi­aa. Sik­si on tär­ke­ää suo­jau­tua sekä pur­ku- että rakennusvaiheessa.

Ensi­si­jai­nen tavoi­te kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa­kin on estää pölyn syn­ty­mi­nen ja vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­na ote­taan käyt­töön suo­jai­met. Työn oikean­lai­nen vai­heis­tus on tär­ke­ää. Pöly pois­te­taan työ­maa-aikai­sen ilmas­toin­nin, koh­de­pois­ton, ali­pai­neis­tuk­sen tai mui­den vas­taa­vien kei­no­jen avul­la. Pölyn leviä­mis­tä hil­li­tään suo­ja­sei­nil­lä, sul­ku­ti­loil­la, kul­kuau­koil­la, tii­viil­lä osas­toin­nil­la ja muil­la vas­taa­vil­la meto­deil­la. Työ­ti­lo­ja sii­vo­taan jat­ku­vas­ti. Työ­po­ruk­ka huo­leh­tii pur­ku­jät­tees­tä asian­mu­kai­ses­ti niin, ettei se pää­se leviä­mään työ­maan ympä­ris­töön. Työ­po­ru­kan asen­ne ja ammat­ti­tai­to sekä koke­mus ja yhtei­set peli­sään­nöt työ­maal­la toi­mi­mi­ses­ta rat­kai­se­vat lop­pu­jen lopuk­si pölyn­tor­jun­nan ja ‑hal­lin­nan onnistumisen.

Kor­jaus­ra­ken­nus­hank­keen val­mis­tut­tua pitää tilo­jen olla vaa­ti­mus­ten mukai­ses­sa kunnossa.

*2010–2013 toteu­tet­tu PUTUSA-tut­ki­mus­han­ke, ”Epä­puh­tauk­sien hal­lin­ta sanee­raus­hank­keis­sa – Puh­das ja tur­val­li­nen sanee­raus”, Itä-Suo­men yli­opis­to, Työ­ter­veys­lai­tos, Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT sekä useat yritykset.

Läh­tee­nä käy­tet­ty artik­ke­lia RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, LIn­nain­maa, Meri­vir­ta, Pasanen

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

Mitä rakennus­pöly oikeas­taan on?

mennessä | tammi 29, 2018 | Pölynhallinta | 0 Kommenttia

Kuka nyt pölys­sä haluai­si työs­ken­nel­lä tai oles­kel­la? Sil­ti moni raken­nus­työn­te­ki­jä altis­tuu päi­vit­täin raken­nus­pö­lyl­le, kos­ka työ­maan pölyn­hal­lin­ta on riit­tä­mä­tön­tä, tai han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaik­ki pölyt kuor­mit­ta­vat keuh­ko­ja. Kun altis­tus kas­vaa suu­rek­si ja on pit­kä­ai­kais­ta, aiheut­taa se keuh­koah­tau­ma­tau­tia, joka on paran­tu­ma­ton sai­raus. Eni­ten keuh­koah­tau­ma­tau­din syn­tyyn vai­kut­taa toki tupak­ka, mut­ta työym­pä­ris­tön vai­ku­tus tau­din puh­kea­mi­ses­sa on noin 15 % ja niil­lä, jot­ka eivät tupa­koi, jopa 50 %. Raken­ta­jil­la on ris­ki sai­ras­tua myös asbes­ti­sai­rauk­siin, ast­maan, kivi­pö­ly­keuh­ko­sai­rau­teen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pie­nem­pi, sitä pahempi

Altis­tu­mi­sen mää­rän ja kes­ton lisäk­si pölyn aiheut­ta­miin ter­veys­hait­toi­hin vai­kut­ta­vat kul­le­kin jau­heel­le omi­nai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set sekä hiuk­kas­ko­ko ja hiuk­ka­sen muut omi­nai­suu­det. Yli 5 µm kokoi­set hiuk­ka­set jää­vät hen­gi­tys­tei­hin ja sitä pie­nem­mät saat­ta­vat kul­keu­tua keuh­ko­rak­ku­loi­hin asti.

Tär­keim­mät raken­nus­pö­lyn kom­po­nen­tit, joil­la on vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen, ovat beto­ni­pö­ly, kivi- ja tii­li­pö­ly sekä puu­pö­ly. Nii­tä kaik­kia syn­tyy sekä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa että kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa, ja eri­tyi­ses­ti van­ho­ja raken­tei­ta puret­taes­sa. Uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pöly­on­gel­mat syn­ty­vät enim­mäk­seen hion­ta- ja tasoi­te­töis­sä ja myös siivouksessa.

Raken­nus­pö­ly koos­tuu pää­osin beto­ni­pö­lys­tä. Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään sement­tiä, kiviai­nes­ta, mah­dol­li­ses­ti lisä­ai­nei­ta ja vet­tä. Beto­ni­pö­ly ärsyt­tää hen­gi­tys­tei­tä ja ihoa, sekä sisäl­tää erit­täin hai­tal­lis­ta kvartsia.
Säkis­sä ole­vat kui­va-aineet, kuten laas­tit ja tasoit­teet, ovat hyvin hie­no­ja­koi­sia ja ne pölyä­vät hel­pos­ti. Kui­va-ainei­den koko­nais­mas­sas­sa on 0,1μm-1000μm kokoi­sia hiuk­ka­sia, mut­ta “vaa­ral­li­sin” ja pöli­se­vin osa ovat alle 10μm hiuk­ka­set. Muu­raus­laas­tit ovat emäk­si­siä, joten laas­tin sekoi­tuk­ses­sa syn­ty­vä pöly ärsyt­tää ihoa, hen­gi­tys­tei­tä ja sil­miä. Pahim­mil­laan laas­ti­pö­ly ja itse laas­ti­kin voi­vat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Raken­nus­työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si huo­les­tua raken­nus­työ­maal­la syn­ty­vis­tä pölyis­tä, sil­lä ne aiheut­ta­vat hait­taa ter­vey­del­le ja viih­ty­vyy­del­le. Pölyi­nen raken­nus­työ­maa altis­taa työn­te­ki­jät hen­gi­tys­tei­tä ja lima­kal­vo­ja ärsyt­tä­vil­le aineil­le, jot­ka ovat myös syö­pää aiheut­ta­via. Pölys­tä aiheu­tuu myös palo- ja räjäh­dys­vaa­ra sekä näky­vyy­den het­kel­li­nen ale­ne­mi­nen, jol­la voi myös olla työ­tur­val­li­suus­vai­ku­tuk­sia. Pöly vai­kut­taa myös säh­kö­työ­ka­lu­jen huol­to­tar­pee­seen ja nii­den käyttöikään.

Pöly jää myös raken­nuk­sen käyt­tä­jien riesaksi

Eikä pöly­hait­ta rajoi­tu vain raken­nusai­kaan, vaan val­mii­seen raken­nuk­seen saat­taa jää­dä run­sai­ta mää­riä raken­nusai­kais­ta pölyä, jota raken­nuk­sen ilman­vaih­to kier­rät­tää sii­nä asu­vien tai työs­ken­te­le­vien ihmis­ten hen­gi­ty­sil­mas­sa. On tut­kit­tu, että tavan­omai­sel­la raken­nus­työ­maal­la suo­jaa­mat­to­mien ilman­vaih­to­ka­na­vien sisä­pin­noil­le ker­tyi raken­nus­vai­heen aika­na pölyä n. 3 g/​m2. On perus­tel­tua olet­taa, että vähin­tään saman ver­ran pölyä ker­tyi myös kai­kil­le muil­le suo­jaa­mat­to­mil­le vaa­ka­pin­noil­le rakennuksessa.

Pölyn leviä­mis­tä voi­daan estää monin kei­noin, jois­ta yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Kor­jaus­hank­keen pölyn­tor­jun­ta, Kos­ki, Lin­nain­maa, Pasa­nen, Merivirta