Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölyttömyys vaatii asennemuutosta rakennustyömailla

Pölynhallinnasta puhutaan paljon, mutta todellisuus työmaalla on usein kaikkea muuta kuin pölytöntä.

Välinpitämättömyys on pahin ongelma

Yksikin välinpitämätön työntekijä, joka pöläyttää laastipölyt ilmaan käyttämättä suojalaitteita ja pölynhallintamenetelmiä, kuten alipaineistusta tai kohdepoistoa, on liikaa. Se, että työmaalla siivotaan, ei auta työntekijää suojautumaan terveydelle vaaralliselta pölyltä työnteon aikana.

Puhtausvaatimus pitää asettaa kaikille työmaan osapuolille

Puhtaudenhallinta lähtee pääurakoitsijasta, joka asettaa tavoitteet työmaan puhtaudelle ja määrittelee keinot niihin pääsemiseen. Jokaisen aliurakoitsijan ja yksittäisen työntekijän tulee ymmärtää oman työnsä, sekä koko ketjun saumattoman yhteistyön merkitys rakennustyömaan pölynhallinnassa.

Ongelmana rakennustyömailla ei aina ole ohjeiden puute vaan niiden noudattamatta jättäminen. Huonot työskentelyolosuhteet ja yleinen, pääurakoitsijatasolta asti tuleva piittaamattomuus työmaan puhtautta kohtaan lisäävät myös työntekijöiden välinpitämättömyyttä.

Terveysriskit haltuun koulutuksella

Puhtausvaatimus ei saisi koskea vain jo siivottua tilaa, vaan myös työn aikaisia olosuhteita työmaalla. Yleisen siisteyden ja työturvallisuuden on oltava kunnossa, eikä turhia riskejä työntekijöiden terveyden kustannuksella oteta. Tämän pitää koskea myös suojautumista rakentamisessa käytettyjen materiaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta. Siksi kaikilla työmailla tarvitaan tiedotusta ja koulutusta.

Pölynhallinnasta kannattaa pitää meteliä

Rakentamisen puhtaudelle asetetut tavoitteet, työmaan siivous ja urakoitsijoiden velvollisuudet kannattaa ottaa esille jo työmaan aloituskokouksessa. Koko työmaan henkilöstö on hyvä kouluttaa asetetuista laatutavoitteista, työmaasiivouksesta sekä laadunseurannan toteutuksesta. Eikä asiaa pidä unohtaa sen jälkeenkään, vaan pölynhallinnasta pitää pitää ääntä koko rakennushankkeen ajan.

Työmaan puhtaus on hyvä ottaa agendalle aina urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Onko pölynhallintamenetelmät toteutettu sovitusti, onko siivous sillä laatutasolla, millä sen pitäisi olla? Miten puutteet korjataan, jos niitä on?

Hengityssuojaimet voidaan kokea hankaliksi

Hengityssuojainten käyttö on tärkeää, sillä laasti-, sementti- ja betonipöly sisältävät terveydelle vaarallisia aineita, kuten kvartsia. Mutta suojainten käyttö koetaan usein hankalaksi – hengittäminen on raskasta jo muutenkin raskaassa työssä. Siksi kannattaa valita pölyämättömiä materiaaleja ja työmenetelmiä sekä käyttää kohdepoistolaitteita ja ilmanpuhdistimia.

Oikealla asenteella enemmän säästöjä kuin kustannuksia

Työn edetessä puhtausvaatimuksiin kohdistunut vastustus ja epäily hälvenevät, kun kaikki havaitsevat puhtauden mukanaan tuomat hyödyt. Työympäristöstä tulee turvallisempi ja viihtyisämpi, ja loppujen lopuksi myös asiakas on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen.

Pölynhallinta on laatutekijä ja samalla mahdollisuus tavoitella P1-puhtausluokan tilojen rakennushanketta. Ennen kaikkea tarvitaan järjestelmällisyyttä ja oikeanlaista asennetta pölynhallintaa kohtaan.

Kun asenteet pölynhallintaa kohtaan ovat kohdallaan ja oikeat työtavat on omaksuttu, työmaan puhtaudesta syntyy enemmän säästöjä kuin kustannuksia.

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Kaupunkien rakennusjärjestys edellyttää pölynhallintaa

Pölynhallinta rakennustyömailla ei ole vain rakennuttajan ja rakennusurakoitsijan sekä työnjohdon asia. Myös kaupunkien rakennusvalvonta ottaa kantaa rakennustyömaiden yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Ja pölynhallintaan siinä samassa. Kaikki nämä määräykset pyrkivät samaan: rakentamisen laatuun ja ihmisten suojeluun.

Esimerkiksi Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkien rakennusvalvontavirastojen julkaisemat rakennusjärjestykset ottavat kantaa yleiseen rakentamisen siisteyteen sekä mm. pölyn, melun, jätteiden sekä liikenteen haittojen rajoittamiseen.

Kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätään siisteydestä ja haittojen rajoittamisesta

Rakennusjärjestyksissä todetaan, että “työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla.”

“(Pääkaupunkiseudun) Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto/ (Turun) Kiinteistötoimiala voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä sekä melu-, pöly ja muiden haittojen rajoittamisesta.”

Oulussakin rakennustyömaa on “tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.”

Mm. Oulun kaupungin rakennusjärjestys ottaa erikseen kantaa myös korjausrakentamiseen ja rakennusten purkamiseen. Rakennuksen korjaamisessa ja purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.

Pölyn syntyminen rakennustyömaalla

Pölyä syntyy työmaan ympäristöön eniten korjausrakentamisen purkutöissä. Purkutöiden pölynhallinnassa tulee käyttää oikeita työtapoja, suojauksia sekä laitteita, joilla pölyä voidaan hallita. Myös työntekijöiden suojautumisesta tulee huolehtia, erityisen huolellisesti silloin, kun purkukohteessa on asbestia tai muita terveydelle erityisen haitallisia aineita. Purkukohde voidaan myös eristää kokonaan muovikelmulla ympäristön asukkaiden suojelemiseksi.

Rakentamisen aikana työmaalla syntyy väistämättä pölyä. Laastien kuiva-aineet, tasoitteiden ja betonin hiominen, laattojen leikkaus, puun työstö jne. levittävät pölyä työmaalla, jollei sitä hallita. Sisätiloissa syntyvä pöly saattaa kulkeutua ulos kadulle, jos työmaalla käytetään alipaineistusta, josta likainen ilma ohjataan huonosti suodatettuna ulkoilmaan. Siksi onkin parempi ottaa pöly haltuun ja talteen jo syntyhetkellä aktiivisella pölynhallinnalla.

Pölyttömyyden Domino-efekti

Kun työmaalla kiinnitetään huomiota pölynhallintaan, on sillä “domino-efekti” muuhunkin työmaan siisteyteen. Kun mestat ovat pölystä puhtaat, on työntekijöillä enemmän motivaatiota korjata jälkensä muutenkin.

Suomessa on WHO:n mukaan maailman paras ilmanlaatu, eli vähiten pienhiukkasia ilmassa. Hyvällä rakentamisen pölynhallinnalla on oma vaikutuksensa tämän ykkössijan pitämiseen.

Linkkejä rakennusjärjestyksiin:

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
Turun kaupungin rakennusjärjestys
Oulun kaupungin rakennusjärjestys

7 syntiä alipaineis­tuksessa

7 syntiä alipaineis­tuksessa

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.  

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Kilpailuetua korjaus­rakentamisen pölyn­hallinnasta

Yli puolet rakennustyöntekijöistä ovat tutkimuksissa* kertoneet kärsivänsä pölystä tai muusta haitasta työssään. Haitat eivät rajoitu vain rakennushankkeen työntekijöihin, vaan sitä voivat kokea myös työmaan välittömässä läheisyydessä työskentelevät tai asuvat ihmiset. Korjausrakentamisesta terveyteen ja viihtymiseen aiheutuvia haittoja kannattaa ottaa esille ja niiden vähentämistä suunnitella tarkoin alusta alkaen.

Urakoitsija voi tehdä hyvästä pölynhallinnasta kilpailuedun itselleen. Taloyhtiö voi päättää valita urakoitsijan, joka huomioi pölyntorjunnan ja haittojen minimoinnin hyvin jo tarjousvaiheessa. Korjausrakentamisessa on tärkeää, että urakoitsija ja hänen työntekijänsä huomioivat talon asukkaat tai muut käyttäjät, jotka asuvat tai oleskelevat korjauskohteessa rakennusaikana. Urakoitsijan tulee hoitaa tiedotus erittäin hyvin, jotta asukkaat tai toimitilarakennuksen käyttäjät pysyvät tyytyväisinä, ja sitä kautta yritys saa hyvän maineen ja referenssin kohteesta. Säännöllinen tiedotus varsinkin aikatauluista ja mahdollisista muutoksista pitää yllätykset asukkaille vähissä. Kun työmies menee asuntoon ilman ennakkovaroitusta aamulla seitsemältä, ei liene yllätys, jos vastaanotto on nuiva.

Pölynhallinta kannattaa kirjata urakkasopimukseen

Kaikki urakoitsijat eivät ymmärrä pölyjen vaarallisuutta eivätkä suojautumisen tärkeyttä. Siksi tilaajan kannattaa vaatia, että pölynhallintaan liittyvät asiat kirjataan urakkasopimukseen. Työnjohtajan on laadittava korjauskohteesta puhtaudenhallintasuunnitelma. Sopimuksen ja suunnitelman avulla vältytään väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Rakennuttaja valvoo pölynhallinnan toteutumista sovitulla tavalla ja vaatii tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Suunnitelmassa urakoitsija ja työnjohto ottavat myös kantaa korjausrakentamisen piiriin kuuluvan alueen käytöstä. Suunnitelma sisältää tiedot työmaan järjestyksestä ja siisteydestä sekä pölynhallintaan tarkoitettujen tilojen ja laitteiden sijoituksesta. Suunnitelma pitää sisällään myös arvion purkutöissä muodostuvasta pölystä sekä työntekijöiden riskistä altistua pölylle. Pölynhallintasuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla pölyn leviämistä ja pölylle altistumista vähennetään. Suunnitelmassa on merkittynä kukin työlaji, työkohde ja työn toteuttamisaikataulu sekä vastuuhenkilö. Kullekin kohteelle valitaan pölyntorjuntatekniikka esimerkiksi osastointi tai kohdepoisto sekä kirjataan hengityksensuojaustarve.

Kun korjausrakennustyömaalla työporukka toteuttaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, vähentävät he pölyn syntymistä ja estävät sen leviämisen. Ratu-korttien työmenetelmäkuvaukset ovat apuna pölynhallinnan toteuttamisessa.

Purkutöissä syntyy vaarallista pölyä

Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen haastavaa, koska vanhojen rakenteiden purun yhteydessä syntyy paljon pölyä. Rakenteista saattaa myös paljastua myös käyttökiellossa olevia vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, kreosiittia, PCB:tä ja lyijyä.

Kivi-, tiili- ja laastipölyä muodostuu purkutöissä, jotka tehdään esimerkiksi piikkaamalla tai lekalla. Myös tiilien ja kivimateriaalien leikkaamisessa syntyy runsaasti pölyä. Kivi-, tiili- ja laastipölyssä on 4-10 % terveydelle vaarallista kvartsia. Emäksinen laastipöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Pölyt, jotka muodostuvat kalkki- ja sementtilaasteista, voivat olla syövyttäviä. Nikkeli, kromi ja koboltti, joita on sementissä, voivat aiheuttaa allergiaa. Siksi on tärkeää suojautua sekä purku- että rakennusvaiheessa.

Ensisijainen tavoite korjausrakentamisessakin on estää pölyn syntyminen ja vasta viimeisenä keinona otetaan käyttöön suojaimet. Työn oikeanlainen vaiheistus on tärkeää. Pöly poistetaan työmaa-aikaisen ilmastoinnin, kohdepoiston, alipaineistuksen tai muiden vastaavien keinojen avulla. Pölyn leviämistä hillitään suojaseinillä, sulkutiloilla, kulkuaukoilla, tiiviillä osastoinnilla ja muilla vastaavilla metodeilla. Työtiloja siivotaan jatkuvasti. Työporukka huolehtii purkujätteestä asianmukaisesti niin, ettei se pääse leviämään työmaan ympäristöön. Työporukan asenne ja ammattitaito sekä kokemus ja yhteiset pelisäännöt työmaalla toimimisesta ratkaisevat loppujen lopuksi pölyntorjunnan ja -hallinnan onnistumisen.

Korjausrakennushankkeen valmistuttua pitää tilojen olla vaatimusten mukaisessa kunnossa.

*2010-2013 toteutettu PUTUSA-tutkimushanke, ”Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus”, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useat yritykset.

Lähteenä käytetty artikkelia RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, LInnainmaa, Merivirta, Pasanen

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Mitä rakennus­pöly oikeastaan on?

Kuka nyt pölyssä haluaisi työskennellä tai oleskella? Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska työmaan pölynhallinta on riittämätöntä, tai hankalaa ja aikaa vievää. Tai sitä ei ole ollenkaan.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.*

Mitä pienempi, sitä pahempi

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Niitä kaikkia syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Rakennuspöly koostuu pääosin betonipölystä. Betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia.
Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja ne pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1μm-1000μm kokoisia hiukkasia, mutta ”vaarallisin” ja pölisevin osa ovat alle 10μm hiukkaset. Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Pöly on myös työturvallisuusriski

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, jolla voi myös olla työturvallisuusvaikutuksia. Pöly vaikuttaa myös sähkötyökalujen huoltotarpeeseen ja niiden käyttöikään.

Pöly jää myös rakennuksen käyttäjien riesaksi

Eikä pölyhaitta rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Pölyn leviämistä voidaan estää monin keinoin, joista yksi on kohdepoisto.

*RK-150501 Korjaushankkeen pölyntorjunta, Koski, Linnainmaa, Pasanen, Merivirta