Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kilo rakennuspölyä päivässä, kaksi parhaassa

Kuten toukokuussa 2018 tekemässämme kyselyssä selvisi, on rakennustyöntekijöiden terveys tärkein syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Eikä ihme, sillä työmaalla betonin, sementin ja laastin eli kuiva-aineiden sekoituksessa syntyy helposti kilo terveydelle vaarallista pölyä työpäivässä. Yhdestä kuiva-ainesäkillisestä syntyy sekoitustyön ohessa jopa 10 grammaa pölyä.

Työkohteessa voidaan käsitellä helposti satakin säkkiä päivässä, siitä syntyy kilo pölyä. Säkki pölyää jo sitä siirrettäessä. Pölyäminen vain pahenee, kun säkki avataan ja siitä kaadetaan kuiva-ainetta vispiläsekoitukseen. Sen näkee paljaalla silmälläkin ja maistaa myös suussaan. Illalla voi köhiä pölyt keuhkoistaan ja niistää loput, eikö niin?

Rakennustyömaalla leijuva pöly koostuu mm. kiviaineksesta, betonista, sementistä ja lisäaineista. Myös ”vaarattomat” pölyt kuormittavat rakennustyömaalla työskentelevien keuhkoja ja ajan myötä liikaa hengitettyinä aiheuttavat keuhkoahtaumatautia, johon ei ole parannuskeinoa.

Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja se juuri on se vaarallisin pöly. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Kvartsi aiheuttaa silikoosia

Riippuen kiviaineksen koostumuksesta pöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia, joka on erittäin haitallista terveydelle. Tunnetuimpia kvartsin aiheuttamia sairauksia on silikoosi eli pölykeuhkosairaus. Silikoosin ja kvartsipölylle altistumisen on todettu olevan yhteydessä mm. keuhkosyöpään.

Altistuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja huomaamatta, eikä vaaraa mielletä todelliseksi ja ehkä siksi pölyltä suojautumisesta ei huolehdita riittävästi. Keinoja on kuitenkin olemassa, kuten kohdepoistolaitteet ja alipaineistetut sekoituskopit. Kohdepoistolaitteen, kuten CAMUn avulla laasti-, betoni- ja sementtipölystä kerätään talteen jopa 99%.

Myös hengityssuojaimia tulee käyttää. Suojaimien käytössä on yleisesti puutteita. Niiden käyttö on voinut tuntua hankalalta ja työntekoa haittaavalta. Nykyiset hengityssuojaimet ovat kuitenkin tehokkaita ja entistä miellyttävämpiä käyttää. Hyöty ylittää haitat mennen tullen. Tehokasta kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, käytettäessä hengityssuojainta tarvitaan vain suodattimen vaihdon yhteydessä.

Rakennuspöly ei ole vain työntekijän riesa

Mikäli työmaalla ei huolehdita pölynhallinnasta, jää rakennuspölyä siivouksen ulottumattomiin ja kulkeutuu mm. ilmanvaihtokanaviin – tulevien asukkaiden tai rakennuksessa työskentelevien ja asioivien ihmisten sisäilmaan.

Rakennuspölyyn kannattaa siis suhtautua vakavasti.

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Monta turhaa askelta rakennustyömaalla

Jos työskentelet rakennustyömaalla askelmittari mukanasi, niin eiköhän siellä melkoisia lukemia näy päivittäin. Hyvä kunnon kannalta, mutta kukaan ei varmaan halua ottaa turhia askeleita.

Turhia askeleita kuitenkin tulee, kun joudut siirtymään pölyävää laastin, sementin tai betonin tai muiden kiviaineiden vispiläsekoitusta varten erilliseen alipaineistuskoppiin, ehkä toiseen kerrokseen tai tekemään sekoituksen ulkona. Puhumattakaan siitä, että takaisin tullessasi joudut kantamaan painavia paljuja. Tämä kävelykierros tehdään siksi, ettei pöly leviä rakenteilla olevaan tilaan, etkä sinä, eivätkä työtoverisi altistu vaaralliselle pölylle.

Kiviainespölyn näet leijuvan paljaalla silmälläkin. Se kaikkein vaarallisin pöly ei kuitenkaan näy. Näkymätön pöly kulkeutuu pahimmassa tapauksessa keuhkorakkuloihin asti. Se aiheuttaa  mittavia terveyshaittoja, kuten keuhkosyöpää ja pölykeuhkoa. Lisäksi betoni- ja laastipöly kertyy nenään ja maistuu suussasi vielä työpäivän jälkeenkin.

Kohdepoistolaite vähentää askeleita ja säästää aikaa

Ratkaisu turhiiin askeleisiin on kohdepoistolaite, joka kulkee helposti sinne, missä työtä tehdään. Pölyntorjunta kannattaa tehdä juuri siellä missä pölisee. Pienikokoinen ja näppärä kohdepoistolaite siirtyy tiimin mukana aina seuraavaan työkohteeseen, myös kapeista paikoista sekä rappusia ylös ja alas. Se säästää aikaasi, selkääsi ja kengänpohjiasi.

Kohdepoistolaitteen käytöstä ei synny perustamiskuluja eikä käyttöönottoon kulu aikaa, kun laitteen voi vain rullata paikalle, pistää virrat päälle ja alkaa hommiin. Kun kohde on tehty, siirtyy kohdepoistolaite näppärästi seuraavaan kohteeseen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Asiakkaamme ovat kertoneet, että P1-puhtausluokan rakentamiseen kuuluvien pölynhallinnan prosessien noudattaminen työmaalla on puhtauden lisäksi tuonut myös sujuvampaa työntekoa. Kun työmaan etenemisessä huomioidaan pölynhallinta, tehdään työtkin hyvässä järjestyksessä kerralla loppuun saakka. Kuiva-aineiden sekoitukseen tarvittava pölynhallinta suunnitellaan ja toteutetaan lähellä työskentelyaluetta, asianmukaisia laitteita hyödyntäen. Samalla vältytään pitkiltä kävelymatkoilta. Eli kuntoile vapaa-aikanasi omalla tavallasi ja säästä turhat askeleet.

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Nyt kevään korvalla on odotettavissa jokavuotinen katupölykeskustelu. Katupölyn näkee paljaalla silmällä kevätauringon paisteessa. Sen sijaan rakennustyömailla leijuu vielä enemmän ja vielä vaarallisempaa rakennuspölyä. Kaiken lisäksi se on usein näkymätöntä pölyä, sillä työmaavalaistus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Rakennusten osalta terveysnäkökulmia on ryhdytty huomioimaan Terve Talo -rakentamisen myötä. Silti rakennusaikaisen pölynhallinnan rooli erityisesti työterveyden kannalta on vielä alkutekijöissään.

Terve Talo edistää rakennuksen käyttäjän hyvinvointia

VTT:n Terve Talo -sertifikaatissa vaatimuksia asetetaan mm. sisäilmastolle, rakennusmateriaalien puhtaudelle ja päästöille (esim. M1-luokitus), rakentamisen laadunhallinnalle ja -varmistukselle sekä rakennuksen käyttöönottovaiheelle. Terve Talo -rakennukset suunnitellaan kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

Terve Talo -rakentaminen on kehittänyt myös työmaaolosuhteita parempaan suuntaan, mutta pölynhallintaan ja sen prosesseihin pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Miten on Terve Työntekijä -rakentamisen laita?

Pölynhallinta on osa Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.    

Pölynhallintaa tulisi kuitenkin tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa mm. kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain syntyneitä vahinkoja. Kokonaisvaltaisella pölynhallinnalla on suuri merkitys työterveyden kannalta, sillä se vähentää hengitettävän pölyn määrä työmaalla, jopa kymmeniä kiloja.

Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa asenteita korjattaessa

15 viime vuoden aikana työsuojelu on kehittynyt huimin askelin. Henkilökohtaiset suojaimet, kuten pölymaski, kuuluu normaaliin rakennustyöntekijän varustukseen. Maski ei kuitenkaan ratkaise pölyongelmaa työmaalla. Monella yrityksellä on jo tiukat suojavarustevaatimukset, mutta pölynhallinnan prosessi ei ole hallussa.

Käyvätkö työterveysorganisaation edustajat koskaan työmaalla katsomassa, millaisissa oloissa rakentamista tehdään? Pitäisikö työterveysorganisaation kiinnittää enemmän huomioita työympäristön puhtauteen ja pölynhallintaan rakentamisessa, eikä pelkästään henkilökohtaisiin suojavarusteisiin? Siihen, onko hengityssuojain päässä pölyäviä töitä tehdessä vai siihen, että noudatetaan työtapoja, joissa pölyä ei synny?

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa?

Työterveys suojelee rakennustyöntekijää

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä. Myös neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ovat osa työterveyshuoltoa.

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat todettuihin terveysriskeihin johtaviin altistuksiin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Ehkä vain kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Tutustu Terve Talo -rakentamiseen esim Hengitysliiton sivuilta.