Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Rakennus­siivous on laadun­varmistaja P1-rakenta­misessa

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

  • Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
  • Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

Menetelmät ja välineet

  • Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
  • Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
  • Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
  • Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
  • Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
  • Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

  • Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
  • Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
  • Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
  • Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä!   Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa

Pölyn­hallinnan roolit ja tehtävät P1-raken­tamisessa

Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii sisäilmastoluokkaan S1 tai S2, urakoitsijan on toteutettava rakennushanke P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen. P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedät mitä teet

P1-puhtausluokan rakennushankkeessa tavoitteena on luovuttaa rakennus tilaajalle puhtaana. Eli pölyttömänä. Samalla varmistat, että rakennusvaiheesta peräisin olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan rakennuksen käytön aikana, tulevien asukkaiden tai toimitilan käyttäjien riesaksi.

Pölynhallinta on yhteispeliä, jossa kullakin osapuolella on oma roolinsa.  Hyväkään P1-suunnitelma ei tee työstä pölytöntä, jos työntekijät eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Yksikin välinpitämätön työntekijä voi pilata hyvänkin suunnitelman.

Tässä ovat P1-rakentamiseen liittyviä eri osapuolten rooleja pölynhallinnassa. Ovatko sinun työmaallasi roolit hallussa?

Rakennuttaja päättää ja asettaa sisäilmatavoitteen, S1- tai S2- sisäilmastoluokan, kohteelle. Hän esittää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut suunnittelijalle ja urakoitsijalle.

Pääurakoitsija tekee hankekohtaisen P1-pölynhallintasuunnitelman. Sen tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa huomioidaan yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt, ja se ohjeistaa kaikkien työmaahan liittyvien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla rakennustyöntekijät varmistat, että P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat hallussa.

Työnjohtaja vastaa pölynhallinnan toteutumisesta. Hänen vastuullaan ovat pölynhallintamenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Työnjohtaja ohjaa rakennustyötä, siivousta ja materiaalien varastointia siten, että puhtausvaatimukset täyttyvät. Työnjohtaja on myös vastuussa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamisesta.

Työntekijän tehtävä on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää pölynhallintaan tarkoitettuja laitteita, kuten kohdepoistolaitteita sekä huoltaa niitä. Hän myös hallitsee oman työnsä aiheuttamaa pölyä sekä pitää työalueensa järjestyksessä. Hän voi myös havainnoida työmaan puhtautta ja tiimin työtapoja, sekä ehdottaa parannuksia.

Rakennussiivoojan tehtävä on toimia laadunvarmistajana ja suorittaa korjaavia toimenpiteitä rakennustyöntekijöiden tekemän aktiivisen pölyntorjunnan ja käytössä olevan passiivisen pölynhallinnan ohella. Siivouksessakin on noudatettava huolellisuutta, jotta aiemmat pölynhallintatoimenpiteet eivät vesity esimerkiksi väärillä siivousmetodeilla.

Valvojan tehtävä on tarkastaa, että pölynhallinta on tehty  työmaalla asianmukaisesti, ja että määräykset toteutuvat. Hän voi esittää vaatimuksia asioiden korjaamiseksi myös pölynhallinnan osalta. Valvoja on rakennuttajan ja loppukäyttäjän edun varmistaja.

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

P1-raken­taminen on helppoa – kunhan tietää mitä tekee

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1-rakentaminen on uusi ja varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti.

Rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa hyvä sisäilmaston laatu valmiissa rakennuksessa.

Hyödyt P1-puhtausluokan tavoittelemisesta ovat konkreettisia sekä rakennushankkeen tilaajille että urakoitsijoille. Tilaajalle hyöty konkretisoituu heti luovutuksen jälkeen, sillä rakennuksen käytön voi aloittaa välittömästi. Urakoitsijan hyöty syntyy työn tehokkuuden kasvamisesta ja työturvallisuuden paranemisesta.

P1-rakentamista toteuttavat urakoitsijat ovat havainneet, että P1-suunnittelu rytmittää työnmaan työnkulkua ja helpottaa koko rakennushankkeen läpivientiä. Kun P1-rakentaminen integroidaan suunnitteluun alusta asti, tuo se järjestelmällisyyttä tekemiseen.

Puhtaussuunnitelmalla päästään tavoiteltuihin puhtausluokkiin

Jotta tavoitteeseen päästään, edellytetään rakennustöiltä määrätietoisia toimenpiteitä ja hyvää rakennustapaa. Jokaisen rakennusyrityksen kannattaisi luoda oma, toimiva mallinsa P1-rakentamiseen. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Ilmanvaihtokanavien suojelu on olennaista

Suunnitelma sisältää tiedot siitä, miten ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa ja suojata niinä aikoina, kun tehdään pölyäviä työvaiheita, sekä miten ne voidaan tehdä loppuun ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä. Eli ennen kuin poistaa suojukset ilmanvaihdon päätelaitteista, täytyy rakennuksen olla puhdas. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden säilyttäminen tiloissa ei saa estää siivousta. Suojapahvit ja -muovit on poistettu tässä vaiheessa, joten tiloissa voi tehdä vain pölyämätöntä työtä ilman kohdepoistoa.

Olennaisin asia P1-rakennustyömaalla on siis muistaa suojella ilmanvaihtoa! Sen kun pitää mielessä, on jo päässyt pitkälle matkalla kohti P1-puhtausluokan rakennustyömaata.

Lohkoilla hallitaan puhtautta

Osa rakennuksesta voi olla jo viimeistelyvaiheessa, kun toisessa osassa vielä tehdään pölyäviä töitä. Jotta puhtaustavoitteisiiin päästään, täytyy puhtausluokan P1 jo saavuttaneet tilat erottaa muista lohkoista esimerkiksi huoneistoittain tasoitetöiden ja märkätilojen laatoituksen jälkeen ja niihin on tehtävä ”P1-lohko”-merkintä. Tämän jälkeen voidaan tehdä lattiapäällysteet ja lopulliset seinäpinnat. Mikäli pölyäviä työvaiheita tehdään, on ne tehtävä ulkopuolella tai käytettävä kohdepoistolaitteita. Siivouksen tarvetta voi vähentää käyttämällä kohdepoistolaitteita, kuten CAMUa, tai imuriin kiinnitettävää kohdepoistoa.

Puhtaustason tulee olla rakennustöiden aikana vähintään “imuripuhdas”. Piiloon jääviä pintoja ei pidä unohtaa puhdistaa. Asiaton kulku tulee kieltää näissä lohkoissa ja mielellään lukita ovet valmiissa lohkoissa. Lopuksi tehdään puutelistatyöt ja loppusiivous käyttäen keskuspölynimuria tai imuria, jossa on hienopölysuodatin.

Asuntojen P1-puhtaustason saavuttamisen edellytyksenä on, että porraskäytävän pölyävät työt, kuten tasoitus, hionta ja ensimmäinen maalauskerta, ovat valmiita. Porraskäytäville ei aseteta P1-vaatimuksia.

Siivous kunniaan

Siivous rakennustyömaalla on yksi rakennusprosessin tärkeä, mutta joskus vähätelty työvaihe. Pölyttömyyttä on vaikea saada aikaan ilman säännöllistä ja oikein toteutettua siivousta. Siivouksesta vastaavan tahon olisi hyvä osallistua esimerkiksi työmaakokouksiin, jotta tieto kulkee ja turha työ ja ylimääräiset kustannukset vähenevät. Projektisuunnitelmaan kannattaa sisällyttää riittävä aikavaraus loppusiivoukselle.

Tulemme jatkossakin käsittelemään blogissamme P1-rakentamista, ja kerromme hyviä esimerkkejä onnistuneesta suunnittelusta sekä toteutuksista. Tilaa blogimme sähköpostiisi ja saat pölynhallintavinkit kerran kuussa.