2018 – Page 3 – Consair Finland

Turhaa riitaa pölynhallinnasta

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennushankkeiden sopimuksissa urakoitsijoilta vaaditaan usein korkeaa pölynhallinnan tasoa. Sinällään järkevä ja kannatettava vaatimus saattaa johtaa rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen riitaan siitä, mikä on “korkea taso”. Tason määrittely ei ole yksiselitteistä, jollei käytössä ole jotain yhteisesti sovittua prosessia ja mittarointia, jolla lopputulosta arvioidaan. Usein arvio tulee kaiken lisäksi tyytymättömiltä rakennuksen käyttäjiltä, jotka valittavat pintojen pölyisyyttä sisään muutettuaan.

Sopimisen sijaan päädytään siihen, että pölynhallinnan tarkemmin määrittelemätön taso toteutuu, kun valvoja käyttää keppiä ja porkkanaa. Riitojen välttämiseksi voitaisiin kuitenkin hyödyntää P1-puhtausluokan rakentamista.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/P1-työmaalogo-Musta.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennuspöly haltuun P1-puhtausluokkaa tavoittelemalla

Rakentamisen ympäristöluokitukset huomioivat hyvin kosteudenhallinnan laatutekijänä, mutta rakennuttajien pitää nostaa myös rakennusaikainen pölynhallinta esiin rakentamisen laatuun sekä sisäilmastoon vaikuttavana tekijänä.

Jotta rakennus täyttää terveellisen ja turvallisen asumisen tai oleskelun kriteerit, pitää urakoitsijan hallita rakentamisesta aiheutuva pöly jo rakennusaikana. Rakennuttajan kannattaa edellyttää, että urakoitsija käyttää P1-puhtausluokan rakentamisen menetelmiä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. P1 on edelleen varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti. Ennen kaikkea on huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta puhtaaseen rakentamiseen sekä varmistuttava siitä, että työmaan puhtauteen ja sen ylläpitoon suhtaudutaan vakavasti.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

P1 tuo struktuuria

Jo pelkästään kohdepoistolaitteitten käyttövaatimus kaikissa hankkeissa tekisi pölynhallintaan liittyvistä vaatimuksista konkreettisempia. P1-rakentamisen prosessien käyttöönotto ratkaisisi monta pölynhallintaan liittyvää ongelmaa, ja samalla sen on huomattu tuovan struktuuria rakennushankkeen suunnitteluun ja läpivientiin. Kun puhtausasioita joudutaan pohtimaan, edetään rakennuksella väkisinkin järjestelmällisesti rakennusvaiheesta toiseen.

Ennen rakentamisen alkua pääurakoitsija laatii työmaalle rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaussuunnitelman, jonka avulla saavutetaan valittujen puhtausluokkien asettamat vaatimukset. Puhtaussuunnitelmassa otetaan kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja siivoukseen työn aikana.

Kun pölyä hallitaan, tulee työympäristöstä turvallisempi ja viihtyisämpi. Myös rakennuksen tuleva käyttäjä on tyytyväisempi päästessään asumaan tai työskentelemään pölyttömään rakennukseen. Eikä riitoja rakennuttajan ja urakoitsijan tai urakoitsijan ja rakennuksen käyttäjän välillä synny ainakaan pölyn takia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Turhaa riitaa pölynhallinnasta Read More »

Näin käsittelet kuiva-ainessäkkejä pölyttömästi

Pölynhallinta, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kohdepoistolaitekaan ei pelasta työmaata sotkulta, jos laasti-, betoni- ja sementtisäkkejä käsitellään huolimattomasti niitä varastoitaessa, siirrettäessä, kaadettaessa sekoitettavaksi sekä hävitettäessä.

Tässä vinkkejä säkkien käsittelyyn ja miten alipaineistuskoppia sekä erityisesti kohdepoistolaitetta, kuten CAMUa, voi hyödyntää pölynhallinnassa myös näissä työvaiheissa. Lue blogistamme lisää sekoituskopin ja kohdepoistolaitteen eroista.

Kuiva-ainessäkkien varastointi

Oikein varastoituna säkit säilyvät pidempään. Säkki pölisee jonkin verran aina kuin sitä siirretään. Säilytä säkit kuormalavoilla sellaisissa erissä, joissa säkkien toistuvaa siirtelyä lavalta toiselle voidaan välttää. Lastaa säkit kuormalavoille ulkona tai sekoituskopissa. Voit myös hallita pölyisyyttä valitsemalla kooltaan pieniä säkkejä suurten säkkien sijaan. Tällöin riskit pölyn leviämiseen pienenevät. Voit myös säilyttää säkkejä sekoituskopissa. Kopin tulee kuitenkin olla riittävän suuri, jotta työntekijöille jää tarpeeksi tilaa työskennellä.

Säkkien siirtäminen

Kohdepoistolaitetta käytettäessä sekoituspiste voi sijaita työskentelyalueella. Siirrä tällöin säkit sekoituspisteeseen kuormalavalla ja varo vaurioittamasta säkkejä siirtoreitillä teräviin kulmiin tms. Sekoituspisteessä kuormalava kannattaa sijoittaa sopivaan paikkaan, mistä siirtomatka ei ole kovin pitkä, eikä riskiä säkin putoamisesta ja hajoamisesta ole.

Sekoituspisteessä olevan kuiva-ainessäkkejä sisältävän lavan viereen pitäisi myös mahtua kohdepoistaja, ja olla riittävästi tilaa työskennellä. Käynnistä kohdepoistaja ennen kuin säkkiä siirretään, koska sen täyden imutehon saavuttamiseen menee hetki. Siirrä säkki varovasti kohdepoistajan vaikutusalueelle, joka on noin 1 m3.

Mikäli käytät vispiläsekoituksessa sekoituskoppia, säkkien siirtämisessä kannattaa silti olla varovainen kopin sisällä ja välttää turhaa pölyn syntymistä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/CAMU-1200-pölyn-imu.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kaataminen sekoituksessa

Tee kaikki työvaiheet mahdollisimman lähellä kohdepoistajan imuaukkoa. Avaa säkki mahdollisimman siististi kohdepoistajan vaikutusalueella ja kaada kiviaines paljuun hallitusti. Noudata myös varovaisuutta vispilän käytössä. Käynnistä se vasta, kun vispilä on sekoitettavan massan sisällä.

Alipaineistuskopissa kaataminen kannattaa myös tehdä hallitusti, turhaa pölyttämistä välttäen. Lue lisää alipaineistuksen oikeasta toteutuksesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tyhjien kuiva-ainessäkkien hävittäminen

Tämä vaihe on usein yllättävän sotkuisa. Kun säkki on tyhjä, on turha ravistella sitä ja levittää ylimääräistä pölyä ympäristöön. Taittele säkki huolellisesti käynnissä olevan kohdepoistajan edessä siten, että säkistä ei enää valu kiviainesta, eli säkin suu jää taitoksen sisään. Sen jälkeen siirrä tyhjä, taiteltu säkki jätesäkkiin tai jäte-astiaan. Vie tyhjät säkit jätesäkissä ulos jätteenkeräykseen.

Sama koskee alipaineistuskoppia, siirrä tyhjät säkit roska-astiassa ulos.

Näillä varotoimenpiteillä työmaa pysyy siistimpänä myös kohdepoistolaitteen tai alipaineistuskopin ulottumattomissa olevissa työvaiheissa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Näin käsittelet kuiva-ainessäkkejä pölyttömästi Read More »

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla

Asiakasreferenssit, Yleinen

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Helsingin kaupungin vaatimuksesta Pylon Oy toteuttaa Minervaskolanin saneerauksen P1-puhtausluokan mukaisesti, jolloin tarvitaan erinomaista pölynhallintaa.

Pölynhallintasuunnitelmassa vaadittiin käytettäväksi alipaineistajaa tai vastaavaa ratkaisua. CAMU-kohdepoistaja valittiin osaksi Minervaskolanin P1-työmaata.

Lue case studystä lisää Minervaskolanin P1-pölynhallintaratkaisuista CAMUn avulla ja katso videolta Pylon Oy:n työnjohtajan Santeri Kempin haastattelu.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_code admin_label=”Minervaskolan-case-study-lightbox” _builder_version=”3.0.106″ saved_tabs=”all”][/et_pb_code][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Minervaskolan-P1-työmaalla hallitaan pölyä CAMUlla Read More »

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä?

Pölynhallinta

Teemme nyt nopean kyselyn rakennusalan ammattilaisille. Kyselyyn vastaaminen kestää vain noin 2 minuuttia.

Haluamme tietää, mikä on sinulle ensisijainen syy tehdä pölynhallintaa rakennustyömaalla. Onko syy työntekijöiden terveyden suojeleminen, työmaan puhtaus tai rakentamisen laatu? Onko syy ulkopuolelta tulevassa paineessa, eli vaatiiko tilaaja tai valvoja pölynhallintaa? Saamamme tiedon avulla pystymme kertomaan pölynhallinnasta yhä paremmin myös niille, jotka vielä eivät ole pölynhallinnan tärkeyteen havahtuneet.

Arvomme kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken kolme leffalippupakettia, jossa on 4 lippua (Finnkino). Käytämme yhteystietojasi vain arvonnassa.

Kysely on päättynyt. Katso kyselyn tulokset täältä.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Arvontapalkinnot on toimitettu voittajille.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Kysely: Miksi haluat hallita rakennuspölyä? Read More »

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta

Pölynhallinta

Tässä kootut tekosyyt, miksi pölynhallintaa rakennustyömailla ei tehdä:

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valinpitamaton_tyontekija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 1: Kun ei nuo työntekijät viitsi vaivautua suojelemaan omaa terveyttään tai työympäristön puhtautta. Ihan sama mitä niille sanoo. Välinpitämätöntä sakkia. Nupit kaakkoon ja rokki soimaan.

Työntekijät saadaan vaivautumaan, kun työmaalla on pölynhallintaprosessi kunnossa, koulutukset ja ohjeistukset saatavilla ja asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Käytäntöjä muutetaan vähitellen, vaikeasta alusta ei kannata lannistua.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/laastipolyn_yskiminen.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 2: Ei pölystä mitään haittaa ole. Niistää nenän ja yskäisee pari kertaa, se on siinä. Vaatteistakin se lähtee, kun ravistaa kunnolla. Mieluummin sisätiloissa, jottei tule vilu.

Pölyn vaarallisuudesta kannattaa valistaa kaikkia rakentamisen osapuolia. Tietämättömyys ei ole hyväksyttävä tekosyy. Lue tästä lisää rakennuspölystä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/hengityssuojain.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 3: Onhan hengityssuojaimetkin keksitty. Eivätkö ne muka riitä?

Hengityssuojaimet suojaavat vain työntekijän keuhkoja sillä hetkellä ilmassa olevalta pölyltä. Tiesitkö, että Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Henkilösuojaus ei koskaan saisi olla ensimmäinen keino torjua ammattitauteja. Rakennukseen jäävä pöly haittaa myös rakennuksen tulevaa käyttäjää.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/polynhallintaa_ei_viitsita_tehda.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 4: Ei ennenkään ole tehty pölynhallintaa. Ei nytkään siis tarvitse.

Jos pölynhallinta onkin ollut retuperällä, aina on hyvä hetki laittaa asia vihdoin kuntoon! Rakentamisen laatu paranee kertaheitolla. Paksu pölymatto houkuttelee seurakseen myös muita roskia. Jos työmaalla on valmiiksi sotkuista alihankkijat eivät viitsi siivota jälkiään, vaan roskat jäävät helposti siihen missä ne syntyvät. Roskien viereen taas kasaantuu laudanpätkiä ja muuta roinaa: kierre on valmis.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tyomaasiivous.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 5: Siivoamaan joutuu joka tapauksessa, samalla vaivalla siivoaa enemmänkin pölyä.

Siivoamista on vähemmän, kun pölyä torjutaan aktiivisesti jo sen syntyhetkellä kohdepoistolaitteilla sekä hoidetaan passiivisella pölynhallinnalla alipaineistuksen, ilmanvaihdon ja osastoinnin avulla. Lue tästä lisää rakennussiivouksesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/eurot_roskiin_polynhallinnalla.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”70%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Tekosyy 6: Pölynhallinta on ylimääräistä työtä, joka kestää kauan ja maksaa. Eikä siitä saa rahojaan takaisin rakennuttajalta.

Pölynhallinta on kustannus, joka maksaa itsensä takaisin pienentyneinä siivouskuluina ja asiakastyytyväisyytenä. Puhdas työympäristö lisää myös työtehoa. Lue tästä lisää pölynhallinnan tuomista kustannussäästöistä korjausrakentamisessa.

Pölynhallinnasta, P1-rakentamisesta, sisäilmasta ja puhtauden hallinnasta rakennustyömaalla on keskusteltu ja niistä ohjeistettu jo kohta parikymmentä vuotta. Mutta yhä edelleen järjestelmällinen ja tavoitteellinen pölynhallinta, kuten P1-puhtausluokan rakentaminen, on liian usein pelkästään paperilla.

Eli tekosyyt pois ja hallitsemaan pölyä!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

6 tekosyytä laiminlyödä pölynhallinta Read More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokan rakentaminen, puhtaussuunnitelma, rakennuspöly, rakennusprojektin hallinta, rakennussiivous, rakentamisen laatu, sisäilmaluokitus S1, työterveys

Pölynhallinta rakentamisessa on laatuasia ja rakennussiivous on osa sitä. Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun. P1-rakentamisen pölynhallintaprosessin on oltava kunnossa, jotta tavoiteltuihin sisäilmaluokkiin S1 tai S2 päästään. Hyvä pölynhallintaprosessi on kolmivaiheinen. Prosessiin kuuluu aktiivinen pölynhallinta eli pölyn syntymisen minimointi, passiivinen pölynhallinta eli pölyn leviämisen estäminen ja korjaavat toimenpiteet eli rakennussiivous.

…

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessaRead More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa Read More »

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokka, P1-rakentaminen

Voisi jopa kärjistetysti sanoa, että jos pölyä joudutaan merkittävässä määrin siivoamaan, on pölynhallinta epäonnistunut. Rakennussiivousta ei voida koskaan välttää kokonaan. Turhan työn määrää voidaan kuitenkin vähentää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, jolloin siivoustyössä voidaan keskittyä yhä enemmän laadun tuottamiseen. Kun miellät rakennussiivouksen yhdeksi rakennusprosessin työvaiheeksi, ei se jää muiden töiden jalkoihin. Hyvällä suunnittelulla pääset parhaaseen lopputulokseen, ja eliminoit päällekkäiset työvaiheet, odotusajat ja jo kertaalleen tehdyn työn uudelleen tekemisen.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

P1-rakentamisen pölynhallintavaatimukset

P1-työmaalla rakennussiivous ainoana toimenpiteenä ei siis ole riittävä ratkaisu. Siivous on korjaava toimenpide, jonka rooli pitäisi nähdä ensisijaisesti laadunvarmistajana. Tämä tarkoittaa sitä, että pölynhallinta on läsnä kaikissa työvaiheissa koko rakentamisen ajan. Myös siivouksessa, jossa on käytettävä pölyämättömiä siivousmenetelmiä suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Siivouksen laatua seurataan ja poikkeamat dokumentoidaan sekä tehdään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Luovutuskunnossa olevan rakennuksen pinnoilla ei saa olla hienojakoista pölyä, joka voi levitä hengitysilmaan rakennuksen käytön aikana. Myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten alakattojen ja ilmanvaihtokanavien sisä- ja ulkopintojen on oltava puhtaita. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen toimintakokeita. Ilmanvaihtokanavien pintojen ja myös muiden rakennuksen pintojen puhtaus voidaan tarkistaa esimerkiksi geeliteippimenetelmällä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/P1-työmaalogo-Musta.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”43%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valvoja.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”49%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Siivous on tehtävä oikein P1-työmaalla

Alla on joitakin erityisesti P1-rakentamisessa huomioitavia rakennussiivoukseen liittyviä ohjeita.

Tee siivoussuunnitelma perustuen tavoiteltuun sisäilmaluokitukseen ja P1-rakentamiseen
Kouluta siivoushenkilökunta P1-siivoukseen ja tiedota jatkuvasti

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”13.7167px|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Menetelmät ja välineet

Käytä siivouksessa pölyä sitovia siivousmenetelmiä, jotta hiukkaset eivät nouse pinnoilta sisäilmaan
Imuroi karkea irtolika tai kokoa se lattiankuivainlastalla. Poista hieno irtolika nihkeäpyyhinnällä vettä sietäviltä, sileiltä pinnoilta.
Älä käytä siivouksessa harjaavia menetelmiä. Harjan käyttö on kiellettyä P1-puhtausluokassa.
Käytä siivouksessa lastaa ja keskuspölynimuria, tai teollisuusimuria, jossa on HEPA-suodatin. Pölyn siirtyminen ilmaan siivotessa aiheutuu usein imurin letkun siirtämisestä, joten kiinnitä letkun käsittelyyn huomiota. Kannettava imuri voi olla toimiva ratkaisu. Puhdista imuri aina käytön jälkeen ja vaihda suodatin valmistajan ohjeen mukaisesti
Kiinnitä huomiota muidenkin siivousvälineiden valintaan. Esim. mikrokuituiset siivoustekstiilit sitovat hyvin pölyä ja niitä voi myös kosteuttaa pölynsidonnan parantamiseksi
Levykehysmoppi, jossa on pölyä sitova lankaosa, on hyvä myös tasopintojen ja seinien sekä kalusteiden pyyhintään

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Siivooja.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”45%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”11px|0px|13.7167px|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Työmaan järjestys, jolla parannetaan siivottavuutta

Varmista, ettei työmaan tiloissa varastoida pitkiä aikoja rakennusmateriaaleja tai muita tarvikkeita, jotka estävät tilojen siivousta.
Vaadi, että työvaiheissa tarvittavat rakennusmateriaalit säilytetään helposti siirrettävien kuormalavojen päällä, jotta materiaalien alle ei pääse syntymään vaikeasti siivottavia pölyloukkuja.
Kuormat täytyy vielä suojata pressuilla tai muoveilla, jotta mahdolliset pölylaskeumat ovat helposti siivottavissa.
Kerää jätteet työpistekohtaisiin jäteastioihin, joita on riittävä määrä ja tyhjennä ne säännöllisesti

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”]

Vähennä pölyä ja toteuta hyvää ilmanlaatua

Valitsemalla vähemmän pölyävät materiaalit ja menetelmät sekä käyttämällä pölyn kohdepoistolaitteita työmaalla toteutetaan aktiivista pölyntorjuntaa. Ilmanpuhdistimia ja alipaineistajia käyttämällä sekä osastoimalla eri työvaiheissa olevat tilat, luodaan perusta rakennuksen hyvälle sisäilmastolle. Näillä ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan vähentää työmaan pölykuormaa ja erityisesti pienhiukkasten määrää jopa kymmenillä kiloilla. Siis, kymmeniä kiloja vähemmän hengitettävää ja vaikeasti siivottavaa hienopölyä! Lähteenä käytetty mm. Tarja Anderssonin Rakennussiivous-kirjaa

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Rakennussiivous on laadunvarmistaja P1-rakentamisessa Read More »

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja?

Työterveys

Nyt kevään korvalla on odotettavissa jokavuotinen katupölykeskustelu. Katupölyn näkee paljaalla silmällä kevätauringon paisteessa. Sen sijaan rakennustyömailla leijuu vielä enemmän ja vielä vaarallisempaa rakennuspölyä. Kaiken lisäksi se on usein näkymätöntä pölyä, sillä työmaavalaistus ei tuo esiin pienhiukkasia.

Rakennusten osalta terveysnäkökulmia on ryhdytty huomioimaan Terve Talo -rakentamisen myötä. Silti rakennusaikaisen pölynhallinnan rooli erityisesti työterveyden kannalta on vielä alkutekijöissään.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Terve Talo edistää rakennuksen käyttäjän hyvinvointia

VTT:n Terve Talo -sertifikaatissa vaatimuksia asetetaan mm. sisäilmastolle, rakennusmateriaalien puhtaudelle ja päästöille (esim. M1-luokitus), rakentamisen laadunhallinnalle ja -varmistukselle sekä rakennuksen käyttöönottovaiheelle. Terve Talo -rakennukset suunnitellaan kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

Terve Talo -rakentaminen on kehittänyt myös työmaaolosuhteita parempaan suuntaan, mutta pölynhallintaan ja sen prosesseihin pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Miten on Terve Työntekijä -rakentamisen laita?

Pölynhallinta on osa Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.

Pölynhallintaa tulisi kuitenkin tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa mm. kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain syntyneitä vahinkoja. Kokonaisvaltaisella pölynhallinnalla on suuri merkitys työterveyden kannalta, sillä se vähentää hengitettävän pölyn määrä työmaalla, jopa kymmeniä kiloja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Rakennuspölyltä-suojautuminen.jpg” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa asenteita korjattaessa

15 viime vuoden aikana työsuojelu on kehittynyt huimin askelin. Henkilökohtaiset suojaimet, kuten pölymaski, kuuluu normaaliin rakennustyöntekijän varustukseen. Maski ei kuitenkaan ratkaise pölyongelmaa työmaalla. Monella yrityksellä on jo tiukat suojavarustevaatimukset, mutta pölynhallinnan prosessi ei ole hallussa.

Käyvätkö työterveysorganisaation edustajat koskaan työmaalla katsomassa, millaisissa oloissa rakentamista tehdään? Pitäisikö työterveysorganisaation kiinnittää enemmän huomioita työympäristön puhtauteen ja pölynhallintaan rakentamisessa, eikä pelkästään henkilökohtaisiin suojavarusteisiin? Siihen, onko hengityssuojain päässä pölyäviä töitä tehdessä vai siihen, että noudatetaan työtapoja, joissa pölyä ei synny?

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1197146.png” _builder_version=”3.0.106″ align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työterveys suojelee rakennustyöntekijää

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä. Myös neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä ovat osa työterveyshuoltoa.

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat todettuihin terveysriskeihin johtaviin altistuksiin. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu, pöly ja osa kemikaaleista.

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Ehkä vain kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Tutustu Terve Talo -rakentamiseen esim Hengitysliiton sivuilta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Terve Talo on jo täällä, entä terve rakentaja? Read More »

Pölynhallinnan roolit ja tehtävät P1-rakentamisessa

P1-puhtausluokka

[et_pb_section bb_built=”1″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii sisäilmastoluokkaan S1 tai S2, urakoitsijan on toteutettava rakennushanke P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen. P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedät mitä teet.

P1-puhtausluokan rakennushankkeessa tavoitteena on luovuttaa rakennus tilaajalle puhtaana. Eli pölyttömänä. Samalla varmistat, että rakennusvaiheesta peräisin olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan rakennuksen käytön aikana, tulevien asukkaiden tai toimitilan käyttäjien riesaksi.

Pölynhallinta on yhteispeliä, jossa kullakin osapuolella on oma roolinsa. Hyväkään P1-suunnitelma ei tee työstä pölytöntä, jos työntekijät eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Yksikin välinpitämätön työntekijä voi pilata hyvänkin suunnitelman.

Tässä ovat P1-rakentamiseen liittyviä eri osapuolten rooleja pölynhallinnassa. Ovatko sinun työmaallasi roolit hallussa?

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/tilaajarakennuttaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennuttaja päättää ja asettaa sisäilmatavoitteen, S1- tai S2- sisäilmastoluokan, kohteelle. Hän esittää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut suunnittelijalle ja urakoitsijalle.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/urakoitsija.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” show_bottom_space=”on” max_width=”50%” module_alignment=”center” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Pääurakoitsija tekee hankekohtaisen P1-pölynhallintasuunnitelman. Sen tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa huomioidaan yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt, ja se ohjeistaa kaikkien työmaahan liittyvien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla rakennustyöntekijät varmistat, että P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat hallussa.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennustyonjohtaja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työnjohtaja vastaa pölynhallinnan toteutumisesta. Hänen vastuullaan ovat pölynhallintamenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Työnjohtaja ohjaa rakennustyötä, siivousta ja materiaalien varastointia siten, että puhtausvaatimukset täyttyvät. Työnjohtaja on myös vastuussa havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamisesta.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/rakennusmies.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”60%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Työntekijän tehtävä on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää pölynhallintaan tarkoitettuja laitteita, kuten kohdepoistolaitteita sekä huoltaa niitä. Hän myös hallitsee oman työnsä aiheuttamaa pölyä sekä pitää työalueensa järjestyksessä. Hän voi myös havainnoida työmaan puhtautta ja tiimin työtapoja, sekä ehdottaa parannuksia.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/Siivooja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”45%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Rakennussiivoojan tehtävä on toimia laadunvarmistajana ja suorittaa korjaavia toimenpiteitä rakennustyöntekijöiden tekemän aktiivisen pölyntorjunnan ja käytössä olevan passiivisen pölynhallinnan ohella. Siivouksessakin on noudatettava huolellisuutta, jotta aiemmat pölynhallintatoimenpiteet eivät vesity esimerkiksi väärillä siivousmetodeilla.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row][et_pb_column type=”1_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image _builder_version=”3.0.106″ src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/valvoja.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” always_center_on_mobile=”on” force_fullwidth=”off” max_width=”50%” module_alignment=”center” show_bottom_space=”on” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center” /][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_layout=”light”]

Valvojan tehtävä on tarkastaa, että pölynhallinta on tehty työmaalla asianmukaisesti, ja että määräykset toteutuvat. Hän voi esittää vaatimuksia asioiden korjaamiseksi myös pölynhallinnan osalta. Valvoja on rakennuttajan ja loppukäyttäjän edun varmistaja.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Pölynhallinnan roolit ja tehtävät P1-rakentamisessa Read More »

7 syntiä alipaineistuksessa

Pölynhallinta

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″ inner_width=”auto” inner_max_width=”1080px”][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.47″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

Liikumme säännöllisesti työmailla, ja teemme samalla havaintoja sekä keskustelemme rakennusalan ammattilaisten kanssa pölynhallinnasta. Alipaineistus ja osastointi ovat tärkeimpiä pölynhallintamenetelmiä työmaalla, jotka on kuitenkin tehtävä oikein. Alla havaitsemamme seitsemän yleisintä “syntiä” alipaineistuksessa.

[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Nro 1: Alipaineistaja on mitoitettu väärin

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_752717.png” align=”center” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”69%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” max_width_last_edited=”on|phone” max_width_tablet=”32%” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Alipaineistuslaitteiden paineentuottokapasiteetti ja ilmamäärätiedot on jätetty huomioimatta laitetarvetta määriteltäessä. Yksinkertaisesti: valittu alipaineistaja on liian pieni alipaineistettavaan tilaan nähden.

Ratkaisu:
Tarkista kapasiteetti ja ilmamäärätiedot ja valitse oikean kokoinen laite. Muistathan huomioida mitoituksessa, että suodattimen kuormittuminen alentaa tehoa. Liian vahva alipaineistus puolestaan haittaa ilmanvaihtojärjestelmää, estää ovien avaamisen ja vetää mikrobitkin seinästä. Alipaineen tulisi olla välillä 5-15 Pa ja ilman vaihtua 6-10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältäviä purkutöitä tehdessäsi ilman pitää vaihtua useammin.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”27px|0px|0|0px” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”4_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Nro 2: Osastointi on mitoitettu väärin

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1035535.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Osastoitava tila on suunniteltu työhön nähden liian pieneksi, jolloin voi syntyä tarve liikkua usein puhtaan ja likaisen tilan välillä. Pölyä pääsee karkaamaan, kun kulkuaukko avataan ja siitä liikutaan. Osastointiovi voi vahingossa jäädä auki pitkäksikin aikaa.

Ratkaisu:
Määrittele työskentelyalue ja tilan tarve työn tekemiseen riittävän hyvin. Tee tarvittaessa useampia osastoja ja huolehdi, että osastointiovet pidetään kiinni.

Nro 3: Alipaineistuksessa käytettävän pölytiiviin osastoinnin rakenteet ovat liian huterat

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1554103.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Osastoinnissa on liian huterat rakenteetOsastoivien rakenteiden pitää olla kestävät, jotta alipaine ei riko niitä. Rakenteiden liitoksien täytyy kestää tilojen välinen, riittävän suuri paine-ero.

Ratkaisu:
Tee vankat rakenteet, tai käytä olemassa olevia rakenteita. Sulje ja teippaa osastoinnissa käytetyt ovet ja ikkunat huolellisesti. Tiivistä osastoivan kevytseinän ja rakennuksen välinen liitos esimerkiksi solukuminauhalla. Käytä tarvittaessa mekaanisia kiinnitystapoja. Testaa rakenteita ennen kuin aloitat pölynhallintaa vaativan työskentelyn. Tarkista muovit reikien ja viiltojen varalta aika ajoin.

Nro 4: Ilmanvaihtokanavia ei ole tukittu

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_456209.png” align=”center” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”80%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Suojaa IV-kanavat ennen kuin teet pölyäviä työvaiheitaPahin mahdollinen asia, minkä alipaineistuksessa voit tehdä, on jättää ilmanvaihtokanavien venttiilit peittämättä. Tällöin pöly pääsee leviämään IV-kanaviin ja kerääntyy sinne. Sieltä se kulkeutuu rakennuksen tulevan käyttäjän riesaksi.

Ratkaisu:
Peitä ja teippaa ilmanvaihtokanavien venttiilit ja muut mahdolliset aukot ennen työvaiheen varsinaisen rakennustyön aloittamista.

Nro 5: Suodattimen vaihto unohtuu tai se vain “puhdistetaan”

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_176751.png” _builder_version=”3.0.106″ custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Suodattimet, joita ei vaihdeta riittävän usein, tukkeutuvat, jolloin alipaineistus ei toimi enää tarkoitetulla tavalla. Työntekijälle voi tulla mieleen vain puhdistaa suodatin vaihtamisen sijaan, mutta sitä ei pidä tehdä. Pääsääntöisesti suodattimet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja puhdistaminen jatkaa niiden käyttöikää vain lyhyen ajan. Pahimmassa tapauksessa puhdistaminen rikkoo suodattimen. Silloin voi syntyä kalliita kuluja hepa-suodattimien uusimisesta tai alipaineistajan korjaamisesta.

Ratkaisu: Tarkista alipaineistajan kunto päivittäin ja vaihda suodattimet valmistajan suositusten mukaisesti. Voit vaihtaa suodattimen useamminkin, jolloin varmistat alipaineistuksen toimivuuden. Kun vaihdat edullisen karkeasuodattimen riittävän usein, kalliin hieno- tai HEPA-suodattimen käyttöikä pitenee.

Nro 6: Alipaineistaja sammutetaan taukojen tai yön ajaksi

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_1177492.png” _builder_version=”3.0.106″ custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Alipaineistajaa ei pidä sammuttaa liian aikaisin. Alipaineistajan sammuttaminen pysäyttää ilmavirran ja paine-ero häviää osastoitavien tilojen välillä. Tällöin pöly pääsee helposti leviämään pienenkin ilmavirran mukana, esimerkiksi työntekijän imussa, tilasta toiseen. Vallitsevat ilmasto-olosuhteet voivat myös kääntää ilmavirran likaisesta puhtaaseen tilaan.

Ratkaisu:
Huolehdi tilan jatkuvasta alipaineistamisesta. Älä sammuta laitteistoa ruoka- ja kahvitauoilla. Pölyävän työn päätteeksi alipaineistaja on syytä jättää puhdistamaan ilmaa useamman tunnin ajaksi, ennen kuin se sammutetaan.

Nro 7: Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistukseen että pölyn kohdepoistoon

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row custom_padding=”0|0px|0|0px” make_equal=”on” _builder_version=”3.0.106″ width=”80%” max_width=”1080px”][et_pb_column type=”1_4″ module_class=”ds-vertical-align” custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_image src=”https://consair.fi/wp-content/uploads/noun_163282.png” _builder_version=”3.0.106″ max_width=”76%” module_alignment=”center” custom_padding=”|||” align_last_edited=”on|desktop” align_tablet=”center”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ custom_padding__hover=”|||” custom_padding=”|||”][et_pb_text _builder_version=”3.0.106″]

Samaa alipaineistajaa käytetään sekä alipaineistuksessa että kohdepoistossa. Tämä ei ole hyvä käytäntö, sillä pölyn kohdepoistossa suodattimet tukkeutuvat nopeasti ja silloin alipaineistuksen ilmavirtaus häiriintyy.

Ratkaisu:
Alipaineista yhdellä laitteella ja tee pölynhallinta toisella, esimerkiksi kohdepoistolaitteella. Oma ratkaisumme, CAMU, on tarkoitettu vispiläsekoituksen kohdepoistoon.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

7 syntiä alipaineistuksessa Read More »